Perheenäiti ja kasvattajat paljastivat isoja puutteita ylöjärveläisen yksityisen päiväkodin toiminnassa: Ylen MOT löysi puutteita myös ketjun muista päiväkodeista

21.06.2022 11:25

Yksityinen päivähoito nousi alkuvuodesta vilkkaaksi puheenaiheeksi Ylöpölinässä, kun kolmen lapsen äiti Emmi Kiviranta kertoi huolensa päiväkotiketju Verkanappuloiden Nappulalähteen päiväkodin työntekijöiden jaksamisesta ja siitä, miten hoitajaralli vaikuttaa lasten elämään.
Huolestunut perheenäiti avautui päiväkodin ongelmista Facebook-ryhmässä, kun yhteydenotot päiväkodin johtoon eivät tuottaneet tulosta. (Kuvituskuva)

Ylen MOT on tutkinut Verkanappulat-ketjun toimintaa laajemmin ja havainnut useita puutteita myös ketjun muiden yksiköiden toiminnassa. Opetusministeri Li Andersson ja Hyvinvointiala HALIn johtaja Arja Laitinen keskustelivat eilen A-Studiossa yksityisen varhaiskasvatuksen epäkohtiin puuttumisesta.

Tästä voit lukea helmikuun lopussa julkaistun Ylöjärven Uutisten jutun aiheesta:

Koska aiemmat yhteydenotot päiväkodin johtoon eivät tuottaneet muutosta toimintaan, Emmi Kiviranta päätti avautua asiasta sosiaalisessa mediassa. Ylöjärven Uutisten haastattelussa hän korostaa, että ongelma ei koske ainoastaan Nappulalähdettä, vaan varhaiskasvatusta kauttaaltaan.

Kivirannan kaikki kolme lasta olivat päivähoidossa Nappulalähteessä Haavistolla, heistä kaksi alkuvuodesta 2020 lähtien.

– Silloin Ylöjärven kaupungilla ei ollut tarjota meille mitään muuta vaihtoehtoa.

Nappulalähde avattiin tammikuussa 2020, ja aluksi kaikki toimi lupausten mukaisesti. Verkkosivuillaan Verkanappulat lupaa tavoitteellista pienryhmätoimintaa, lapsen omaan ajatteluun ja tutkimiseen perustuvaa projektityöskentelyä sekä leikkiä ja kielirikasteista opetusta.

Keväällä 2021 päiväkodista lähti sen ensimmäinen johtaja ja kolme kasvattajaa. Kiviranta ihmetteli työntekijöiden lähtöaaltoa ja otti sähköpostitse yhteyttä Verkanappuloiden toimitusjohtajaan. Verkanappuloiden palvelupäällikkö vastasi Kivirannalle, että henkilöstö on ollut epäpätevää ja sitoutumatonta.

– Kaikki laitettiin henkilöstön piikkiin, Kiviranta sanoo.

Huoli työntekijöiden hyvinvoinnista

Syksyllä 2021 sijaiset vaihtuivat tiuhaan.

– Loppuvuosi meni koko ajan vain huonompaan. Toisenkin lapseni ryhmästä irtisanoutuivat kerralla molemmat kasvattajat. 3-vuotiaani, joka aikaisemmin jäi iloisesti ja heiluttaen, ja juoksi leikkimään ja tädin syliin, jäi viimeisen kuukauden yksin puuropöytään huutamaan ja itkemään äidin perään.

Hoitajaralli näkyi lasten käytöksessä itkuisuutena, raivoamisena ja levottomuutena. (Kuvituskuva)

– Meidän viimeinen kuukausi Nappulähteessä oli sitä, että en edes tiennyt niiden henkilöiden nimiä, jotka huolehtivat lapsistani päivän ajan.

Vanhin lapsista on erityislapsi. Hänen kohdallaan jatkuvat muutokset purkautuivat illalla kotona raivoamisena ja levottomuutena.

Kivirannat muuttivat tammikuussa toiselle paikkakunnalle, jolloin lasten hoitopaikka vaihtui. Huoli Nappulalähteen työntekijöiden hyvinvoinnista kuitenkin jäi.

Eräs kasvattajista kertoi Kivirannalle, että työntekijät ovat olleet uupuneita työtaakkansa vuoksi jo pitkään.

– Ihmiset, jotka ovat siellä töissä, tekevät sitä isolla sydämellä ja ovat ammattitaitoisia, mutta he ovat tosi uupuneita, Kiviranta sanoo.

Kiviranta pohtii myös sitä, miten jatkuvat muutokset henkilökunnassa vaikuttavat lasten turvallisuudentunteeseen ja tunneälyn kehitykseen.

Teams-infosta ei hyötyä

Kiviranta kertoo, että Verkanappulat järjesti irtisanomisista Teams-infon vanhemmille joulukuussa 2021. Infossa olivat läsnä yrityksen palvelupäällikkö, toisen yksikön johtaja, Ylöjärven kaupungin edustaja ja lasten vanhempia.

– Se sai minut entistä vihaisemmaksi. Palvelupäällikkö sysäsi kaiken vastuun epäkohdista päiväkodin henkilökunnalle ja ryhmiin, että siellä ei nyt osata toimia oikein, ja jauhoi Helsingin henkilöstöpulasta.

Teams-infossa vanhemmat jakoivat huolensa muun muassa siitä, että jatkuva työntekijöiden vaihtuminen johti siihen, että tiedot esimerkiksi lasten allergioista eivät aina välittyneet eteenpäin.

Kiviranta korostaa, että suurin osa Nappulalähteen lapsista on alle 3-vuotiaita, eivätkä osaa itse kertoa asioitaan. Siksi olisi tärkeää, että kasvattajat tuntevat lapset.

Nappulalähde avattiin alkuvuodesta 2020. Silloisia piirroksia ja tukiviittomia päiväkodin seinällä. (Arkistokuva)

Kiihtyvä hoitajaralli

Kiviranta kertoo, että luvattu toiminta Nappulalähteessä hiipui syksyllä 2021: kuukausikirjeitä ei enää tullut kotiin, eikä retkiä järjestetty kuten ennen.

Joulu-tammikuussa hoitajaralli kiihtyi. Aamuisin Kivirannan lapsia olivat vastassa uudet kasvot ja ”paniikinomainen tunnelma”.

Kiviranta summaa, että Nappulalähteessä oli tammikuun lopulla yhdeksän kasvattajaa, joista ainoastaan yksi on työskennellyt siellä alusta asti. Tammikuussa puikoissa oli jo kolmas päiväkodin johtaja.

– Keväällä minulle vielä kovasti vakuuteltiin, että nämä ovat uuden päiväkodin kasvukipuja ja halusin siihen uskoa. Kun syksyllä lähti johtaja ja taas kaksi kasvattajaa, se ei enää mennyt läpi.

– Nyt yksityiset ovat palvelusetelipaikkoja. Heidät markkinoidaan tasavertaisina kunnallisen hoidon kanssa, mutta kukaan ei valvo mitä he tekevät sillä kunnan maksamalla rahalla. Vanhemmilla ei ole valinnanvapautta, se on mielestäni kieroutunutta. Ylöjärven kaupunkikin ostaa tyytyväisenä näitä palveluita yksityisiltä päiväkodeilta, jotka eivät kykene tarjoamaan sitä mitä lapsille kuuluisi tarjota. Siihen ei kukaan puutu, eikä sitä kukaan valvo, Kiviranta lataa.

Kasvattajien näkökulma: ”Se kiire ja hektisyys väsytti meitä”

Ylöjärven Uutiset tavoitti kolme Nappulalähteessä työskennellyttä kasvattajaa. He eivät esiinny jutussa nimillään, mutta toimituksella on tieto heidän henkilöllisyydestään.

Päiväkodin työntekijät kertovat miten he joutuivat joustamaan, kun töitä tuli jatkuvasti lisää. (Kuvituskuva)

– Nappulalähteessä mentiin melkein aina vajaalla miehityksellä. Aina piti itse joustaa, mutta sieltä ei saanut oikeastaan mitään takaisin, yksi heistä kertoo ja lisää, että työntekijät uupuivat tässä tilanteessa.

Esimerkiksi pienryhmätoimintaa oli hankala järjestää, koska kasvattajia ei ollut tarpeeksi.

Joustoon kuului muun muassa se, että työvuorot saattoivat vaihtua lennossa, jolloin oman vapaa-ajan suunnittelu oli hankalaa. Lomia tai kertyneitä vapaita kasvattajat saivat pitää silloin kun lapsia oli vähemmän hoidossa.

– Välillä tuntui siltä, että kunhan vaan selvitään hengissä. Tuntui, että koko ajan tuli hommia lisää, kun pääasia pitäisi olla lapsien hoito.

Lisätyötä tuli muun muassa uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisestä. Hänen mukaansa päiväkodin johdon viesti tilanteeseen oli, että ”yrittäkää jaksaa”.

– Vaikuttaa, että kunhan lapset pidetään siellä hengissä ja selvitään päivästä. Lapset ovat ihania ja työntekijät. Ne ovat se, jolla selvittiin hengissä, hän toteaa napakasti.

Räjähdysherkkä ilmapiiri

Nappulalähteessä työskennelleet kertovat, että heidän ruokataukonsa vaihtuivat valvontaruokailuiksi, ja työpäivän ainoaksi tauoksi jäi 10 minuutin kahvitauko. Muutos tuli yhtäkkiä korona-ajan myötä jääden vallitsevaksi tilanteeksi, eikä taukotilaan saanut enää mennä.

– Ruokatauko oli hetken hengähdys ja pääsi melusta pois. Sekin sitten vietiin, eräs kasvattaja toteaa.

Aina kahvitaukoakaan ei ollut mahdollista pitää, toisinaan kahvit juotiin lasten ulkoilua valvoen.

Kasvattajien mukaan päiväkodin johtajilta on puuttunut henkilöstöosaamista. Pelolla johtaminen, huutaminen ja ärhentely tuli heille tutuksi. Yksi haastatelluista kuvaa ilmapiirin olleen räjähdysherkkä.

– Tuntui, että raha meni lasten edelle, ei arvostettu eikä kuunneltu työntekijöitä. Otimme silloisen johtajan kanssa puheeksi, että porukka alkaa olla väsynyttä, mutta siihen ei reagoitu, entinen työntekijä sanoo.

Kasvattaja kertoo, että päiväkodin johtaja ei reagoinut työntekijöiden väsymykseen. (Kuvituskuva)

Myös luvatut Kuukauden työntekijä -palkinnot jäivät saamatta.

Kaksi kasvattajaa kertoo työskennelleensä ryhmässä yksin viiden alle 3-vuotiaan kanssa. Varhaiskasvatuslain mukaan alle 3-vuotiaita saa olla ryhmässä enintään neljä lasta per kasvattaja.

– Se oli kuulemma laillista, koska toisessa ryhmässä oli aikuisia. Siinä olisi päättäjille korjattavaa, kyllä se pitäisi olla ryhmäkohtaista, toinen heistä sanoo.

Yksi kasvattajista kertoo, että yritti skarpata lasten kanssa, että heidän olisi hyvä olla.

– Kaikkemme yritettiin mitä niillä resursseilla pystyy tekemään. Se on tosi loukkaavaa, että johtoporras sanoo, että emme ole sitoutuneita, mikä ei yhtään pitänyt paikkaansa.

Leluja somen roskalavaryhmästä

Nappulalähteellä ei ollut myöskään tarjota kaikkia tarvittavia työvälineitä. Aluksi kasvattajat soittivat lapsille omista puhelimistaan unimusiikkia, kunnes omatoimisesti hankkivat jokaiselle kolmelle ryhmälle cd-soittimet somen roskalavaryhmästä.

– Leluja oli aika nihkeästi, hiekkaleluja tosi huonosti. Haimme roskalavaryhmästä lisää lapioita ja muita.

Nappulalähteen päiväkodissa työskennellyt kertoo, että kasvattajat hankkivat alkuaikoina lisää leluja somen roskalavaryhmistä. Kuvan lapsi ei liity tapaukseen. (Kuvituskuva)

Yksi Nappulalähteessä työskennellyt kertoo, että ongelmat korostuivat, koska niin paljon pieniä asioita oli vialla.

– Meitä lytätään siellä, hän sanoo ja lisää, että päiväkodin johtaja oli kertonut käskyjen ja paineistamisen tulevan ylemmältä johdolta.

Hän koki stressaavaksi sen, että aivan pienimpienkin lasten kanssa piti toimia etukäteen suunniteltujen minuuttiaikataulujen mukaan, joissa ei ollut joustamisen varaa.

– Meille ei annettu mitään omaa vapautta toteuttaa itseämme ammattilaisina, vaan vaadittiin menemään tietyn kaavan mukaan, vaan sen takia, että se näyttää ehkä paperilla hyvältä, ihan sama toimiiko se vai ei.

Hänen ryhmässään ei ollut varhaiskasvatuksen opettajaa, jolloin varhaiskasvatuksen lastenhoitajat tekivät varhaiskasvatussuunnitelmat sekä muut pedagogiset tehtävät.

– Meille ei maksettu siitä mitään ylimääräistä. On opettajien aliarvioimista, että me hoitajina tehtäisiin ne, hän sanoo.

Toinen kasvattaja kertoo, että suunnittelutöitä ja varhaiskasvatussuunnitelmia jouduttiin toisinaan tekemään myös kotona, koska sopivaa aikaa ei töissä ollut.

– Joskus taas oltiin töissä klo 9.00–21.00 tekemässä rästipaperihommia. Tunteja kertyi pankkiin paljon, kunnes sitten ne niin sanotusti kiellettiin.

Ei enää ikinä vastaavaan työhön

Yksi Nappulalähteessä työskennelleistä sanoo, että ei kokemuksensa perusteella halua enää ikinä vastaavaan työhön.

– Kun tilanne menee tuohon pisteeseen, kaikki tekevät työtä itku kurkussa. Kun ei ole taukoja ja pitää painaa hirveässä stressissä minuuttiaikataululla. Mitä muuta sinä teet? Sinä väsyt, olet koko ajan ylivirittyneessä tilassa, kun teet joka päivä sellaista.

Juttua varten haasteltu työntekijä kertoo, että ei halua enää ikinä vastaavaan työhön. (Kuvituskuva)

Toimituksen saamien tietojen mukaan osa Nappulalähteen kasvattajista on joutunut irtisanoutumaan työstään työuupumuksen vuoksi.

– Kiire ja se hektisyys väsytti meitä. Väsymys näkyi meissä sairaslomina, tuli erilaisia oireita ja itkuisuutta. Työasiat pyörivät mielessä unissakin.

Palveluntuottaja kiistää epäkohdat

Ylöjärven Uutiset otti yhteyttä Verkanappuloiden toimitusjohtaja Minna Takkulaan ja pyysi tältä vastauksia asiakkaan ja Nappulalähteessä työskennelleiden raportoimiin havaintoihin ja epäkohtiin.

Nappulalähteen päiväkoti on osa yksityistä Verkanappuloiden ketjua ja sijaitsee Haavistolla. (Kuva: Sanna Hillberg)

Takkulan pyynnöstä esitimme hänelle kysymykset sähköpostitse. Hän ei vastannut yksittäisiin kysymyksiin vaan kiisti yhdellä lauseella haastateltaviemme esiin nostamat ongelmat työntekijöiden irtisanoutumis- ja lähtöaallosta, johtamisesta, työuupumuksesta, ruokatauoista, työvuoroista ja lomista, puutteellisista työvälineistä ja leluista, minuuttiaikatauluista sekä varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisesta.

– Palveluntuottajana toimimme lakien ja asetusten mukaisesti, sekä kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti. Kunta myös valvoo toimintaamme, Takkula kertoo sähköpostitse.

Lue myös: Kaupunki valvoo päiväkotien toimintaa: ”Meillä ei ole hätää lasten puolesta”