”Pesimäaikaiset hakkuut ja viheralueiden niitot tuhoavat jopa 50 000 linnunpoikasta”

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mukaan hakkuut ja esimerkiksi puukasojen siirrot pitäisi tehdä pesimäajan ulkopuolella, vaikka laki ei sitä vaadikaan.
Pesimäaikaiset metsänhakkuut tulee pääsääntöisesti kieltää, linjaa Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys. (Kuva: Jukka T. Helin)

– Pesimäaikaisilla kesähakkuilla ja muilla raivaus- ja niittotoimilla hävitetään linnunpesiä ja tuhotaan linnunpoikasia kymmeniä tuhansia, jopa yli 50 000, muistuttaa Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

Puheenjohtajan mukaan pesimäaikaiset kesähakkuut ja risukoiden raivaukset ovat jopa lisääntyneet viime vuosina.

– Suosituksista huolimatta metsänhakkuita tehdään pesimäkautena myös sellaisilla alueilla (lehdot, tuoreet metsät), joissa lintutiheys on suuri.

Helinin mukaan erityisesti avohakkuut synnyttävät laajaa häirintää ja tuhoa, mutta myös harvennushakkuut voivat olla pesimäkaudella hyvinkin haitallisia linnuston kannalta.

Pesiä ja poikueita tuhoutuu niin maassa kuin puissakin. Koska energiapuukasoissa ja muissa puukasoissa pesitään, kasojen siirto oli hyvä tehdä pesimäkauden ulkopuolella.

Lue myös:

Vuorentaustan suosittu ulkoilumetsä on hakkuu-uhan alla: Asukkaat toivovat neuvotteluja lähimetsän suojelusta

Onko laintulkinta laillinen?

Suomalaisen laintulkinnan mukaan pesimäaikaiset kesähakkuut eivät täytä luonnonsuojelulaissa mainittua tahallisen häirinnän tunnusmerkistöä, koska metsätalous on jätetty lain soveltamisen ulkopuolelle erityispykälässä, kerrotaan yhdistyksestä.

Metsätaloudessa ei lisäksi tähdätä tahallisesti lintujen häirintään eikä pesien ja munien tuhoamiseen, vaan metsänhakkuiden tavoitteet ovat muut.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielestä Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen perustuva tulkinta on kuitenkin selkeästi luonto- ja lintudirektiivien sekä EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön vastainen. Yhdistyksen mielestä EU-oikeus on Suomessa noudatettavaa oikeutta, eikä siitä voi poiketa kansallisella lainsäädännöllä.

– Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viimeaikaisen kotimaisen ratkaisukäytännön perusteella voi myös päätyä siihen, että KHO tulkitsee lakia EU-oikeuden ratkaisukäytännön mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että metsätaloutta ei voi sulkea häirintäkäsitteen ulkopuolelle, kuten Suomessa on tehty. Suomessa on pikaisesti päivitettävä lainsäädäntöä siten, että oikeustila vastaa EU-oikeutta ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Oppia Tampereelta

Yhdistyksen mielestä myöskään viheralueita ei tule niittää tai raivata liian aikaisin. Näin turvataan lintujen pesintöjen onnistuminen, mutta huolehditaan myös siitä, että hyönteiset eivät vähenny ja linnut saavat niistä ravintoa.

– Tampereen kaupunki näytti viime vuonna hyvää esimerkkiä Iidesjärven alueella myöhentämällä viheralueiden niittoja, kertoo Helin.