Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima Ecodive-hanke kerää kyselyllä tietoa kansalaisilta metsämarjoihin ja muihin metsien luonnontuotteisiin liittyvistä tiedoista, tavoista ja mielipiteistä.
Kyselyllä kerätään tietoa metsien luonnontuotteiden merkityksestä ja selvitetään, millainen on suomalainen metsämarja- ja luonnontuotekulttuuri.
– Kysely toteutettiin myös projektin alussa, ja nyt selvitämme projektin aikana tapahtuneita muutoksia. Korona-aika on vaikuttanut luonnossa liikkumiseen ja mahdollisesti myös metsien luonnontuotteiden keräämiseen ja hyödyntämiseen, johtava tutkija Päivi Merilä Lukesta kertoo.
Hankkeessa on jo tuotettu tietoa esimerkiksi kasvupaikan vaikutuksesta mustikan väriaineiden eli antosyaanien pitoisuuteen. Ne ovat mustikan tärkeimpiä kemiallisia yhdisteitä terveyden näkökulmasta.
– Mustikan marjasadot vaihtelevat eri vuosina, mutta parhaat apajat löytyvät todennäköisimmin valoisilta mäntyvaltaisilta tuoreilta kankailta. Marjojen siniset antosyaaniyhdisteet ovat runsaimmillaan sellaisissa kangasmetsissä, joissa on ravinteita, kosteutta ja valoa riittävästi, Luken tutkija Outi Manninen tarkentaa.
Mustikka tuottaa monipuolisesti ekosysteemipalveluja
Mustikka on paljon enemmän kuin aamupuuro- ja piirakkamarja. Se ruokkii suuren joukon eläimiä karhusta hyönteistoukkiin ja mikrobeihin asti. Kaikki kasvinosat kelpaavat ravinnoksi. Mustikan lehdet ovat ravintoa lukuisien perhoslajien toukille, jotka puolestaan ovat metsäkanalintujen ruokaa. Metson poikaset löytävät varvikon alta piilopaikan.
Keväällä mustikan kukkien tuottama mesi on tärkeää kimalaisille. Mettä hakiessaan kimalaiset pölyttävät kukat, minkä ansiosta loppukesällä voi nauttia marjasadosta.
– Kimalaisilla on tärkeä rooli myös monien viljelykasvien kuten hedelmäpuiden ja marjapensaiden pölyttäjinä. Jos mustikan kukinta ei keväällä onnistu, kimalaiset kärsivät ja pölyttävät heikosti viljelykasveja, erikoistutkija Maija Salemaa Lukesta muistuttaa.
Kyselyn voi täyttää Otakantaa.fi-palvelussa.
