21 hyvinvointialueesta Pirkanmaa on ainoa, jossa uutukainen valiokuntamalli otettiin käyttöön. Valiokuntia on neljä: hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, strategia- ja tulevaisuusvaliokunta, paljon palveluita käyttävien asiakkaiden valiokunta ja vähän palveluita käyttävien asiakkaiden valiokunta. Valmistelukokonaisuuden johtaja Riku Siren kertoo, että kaikki valiokunnat ovat jo kokoontuneet, ja ne ovat päässeet vahvaan tekemisen meininkiin.
Siren pitää Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelun kannalta ratkaisevan tärkeänä, että myös uudenlaiset valiokunnat ovat jo toiminnassa.
– Jo valiokuntien ensimmäiset kokoontumiset osoittivat, että niiden jäsenet ovat oivaltaneet olevansa luomassa uutta asioiden käsittely- ja keskustelukulttuuria. Järjestäytymiskokoontumisissa valiokuntien jäsenet tutustuivat toisiinsa. Lisäksi jokaisen valiokunnan kokoonpanolle kerrottiin sitä odottavista tehtävistä. Ilmapiiri on ollut odottava ja myönteinen. Lähtötilanne on kannustava, Siren kuvailee.
Valiokunnat koostuvat aluevaltuutetuista ja vara-aluevaltuutetuista. Lisäksi valiokuntiin on nimetty jäseniä sellaisista kunnista, joista 79-paikkaisessa aluevaltuustossa ei ole valtuutettua.
Siren kiittelee, että jo kunkin valiokunnan ensimmäisessä kokouksessa virisi vilkas ja monipuolinen keskustelu. Tämä lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Käsittelyssä oli esimerkiksi parhaillaan työn alla oleva Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia. Seuraavana pähkinänä voisi esimerkiksi olla vuoden 2023 talousarvio. Valiokunnat saavat työskentelyänsä varten vuosikellot.
Sirenin mukaan valiokunnat luovat itse toimintakulttuurinsa. Niillä ei ole manuaalia, josta valiokuntalaiset katsoisivat, miten kokoontumiset tulisi ohjelmoida tai miten asioita olisi käsiteltävä. Jokaisesta valiokunnan käsittelemästä asiasta laaditaan muistio.
– Valiokuntien tarkoituksena on keskustella hyvissä ajoin asioista, jotka ovat tulossa aluevaltuuston päätettäviksi. Huomionarvoista on se, ettei valiokunnalla ole pohjaehdotusta, jonka valiokunta joko siunaisi tai hylkäisi. Pointtina on monipuolinen ja perusteellinen keskustelu, jossa katsotaan kaikki kolikon seitsemän puolta, Siren kuvailee.
Sirenin mukaan avoin keskusteluilmapiiri ja -kulttuuri on erityisen tärkeässä roolissa silloin, kun aluevaltuusto on saamassa ratkaistavakseen monimutkaisia ja vaikeita asioita. Sellaisia asioita on hyvä käsitellä perinpohjaisesti ja oikea-aikaisesti.
– Valiokuntien työskentelytapa vakioituu ajan myötä. Käsillä on demokratian kannalta merkittävä juttu. Valiokunnat ovat valtuuston erittäin keskeisiä työkaluja. Malli korostaa poliittisen tahdon asemaa, ja se vahvistaa mallin demokraattista puolta, Siren teroittaa.
Siren toivoo, että tutkijat kiinnostuisivatkin jo tuoreeltaan seuraamaan ja selvittämään valiokuntatyöskentelyn aikaansaannoksia ja vaikutuksia.
– On muistettava, että koko hyvinvointialuehallinnon tarkoitus on demokratian vahvistaminen. Poliittiset vastuunkantajat saavat valtaa, mutta ne kantavat myös suurta vastuuta. Poliittinen painopiste on aluevaltuustossa. Kaikessa korostuu vaaleilla valitun aluevaltuuston keskeinen rooli, Siren teroittaa.
Nimenmuutos heti vireille
Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden valiokunnan puheenjohtaja Markku Virkamäki kertoo, että valiokuntalaiset virittivät heti ensimmäisessä kokoontumisessa keskustelun leimaavasta valiokunnan nimestä. Nimi uudistetaan nykyistä lyhyemmäksi ja neutraalimmaksi. Esille nousi nimivaihtoehto monipalveluvaliokunta.
Virkamäki on hyvin tyytyväinen valiokuntansa ensimmäiseen kokoontumiseen. Siinä valiokuntalaiset tutustuivat toisiinsa. Isona asiana keskustelussa oli hyvinvointialueen strategia. Puheenjohtajan mukaan keskustelu eteni kivalla tavalla, ja valiokuntalaiset olivat mukana aktiivisesti.
– Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että valiokunnassamme on jäseniä niistä kunnista, joista aluevaaleissa ei valittu aluevaltuutettua. Tämä seikka on merkittävä maakunnan yhtenäisyyden kannalta, Virkamäki näkee.
Virkamäki kiittelee perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Sari Mäkisen alustusta, joka valaisi valiokuntalaisille näitä odottavan tehtäväkentän realismia. Mäkinen toimii puheenjohtajana integraatio ja TKIO (tutkimus, kehittäminen, innovaatio, osaaminen) -työryhmässä Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelussa.
Kiitosta saa myös Pirkkalan kunnan hyvinvointijohtaja Paula Paavilaisen alustus. Hän toimii puheenjohtajana sote-peruspalvelut-työryhmässä.
Kesäkuun loppupuolella valiokunta keskustelee hyvinvointialueen talousarviota ja ikäihmisten palveluiden järjestämistä.
Virkamäki huomauttaa, että neljän valiokunnan puheenjohtajistot kokoontuivat yhdessä jo huhtikuussa. Tapaamisen tarkoitus oli puheenjohtajien voimin linjata valiokuntien tehtäviä ja työskentelyä.
”Positiivinen yllätys”
Vähän palveluita käyttävien asiakkaiden valiokunnan puheenjohtaja Kaija Holli sanoo, että valiokunnan ensimmäinen kokoontuminen sujui yllättävän hyvin. Hän muistuttaa, että valiokunta on jäsenmäärältään varsin suuri – jäseniä on 21.
Vähän palveluita käyttävien asiakkaiden valiokunta on siitä erikoinen, että siinä on vähän varsinaisia aluevaltuutettuja. Enemmistössä ovat vara-aluevaltuutetut.
Hollin mukaan myös tämä valiokunta vaihtaa nimensä. Hänen mielestään nimen on kuvattava paremmin valiokunnan tehtäväkenttää ja työsarkaa.
Holli kiittelee ensimmäisen kokoontumisen sisältöä. Asiantuntijat olivat kertomassa valiokuntatyöskentelystä ja valiokunnassa käsiteltävistä asioista.
– Koin, että kokoontuminen oli hyvä ja onnistunut. Valiokunnan jäsenet keskustelivat ilahduttavan vilkkaasti.
Holli odottaa laadukasta jälkeä valiokunnalta.
– Valiokuntatyöskentely palvelee aluevaltuuston päätöksentekoa. Se nostaa esille laaja-alaisia näkemyksiä, ei yksittäisten ihmisten mielipiteitä.
Holli teroittaa, että myös valiokuntien tehtävänä on nostaa esille hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet ja toiveet – se, mikä ihmisten todellinen tarvemaailma on.
– Valiokuntatyöskentelyn vahvuutena tulee olemaan se, ettei niiden kokoontumisissa tehdä päätöksiä. Tämä on siitä hyvä asia, ettei asioista tarvitse kinastella, vaan asioista voidaan kaikessa rauhassa keskustella kattavasti. Valiokunta viestittää eteenpäin konkluusion, päätelmän perusteluineen.
Holli pitää valiokuntien työtä myönteisesti haasteellisena ja merkityksellisenä. Hän nostaa erityisesti esille tarpeen edistää koulutuksen ja tutkimuksen asemaa. Niillä on vankat perinteet näyttöineen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan toiminnasta.
”Halu näyttää, että malli toimii”
Hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokuntaa johtava Roope Lehto onnittelee Pirkanmaan hyvinvointialuetta, että puolueet ajoivat valiokuntamallin maaliin.
– Meillä on palo näyttää maamme muille hyvinvointialueille, että valiokuntamalli on toimiva ja tuloksia tuottava käytäntö.
Lehdon mukaan valiokunnan ensimmäinen kokoontuminen osoitti, että asioiden perinpohjaiselle keskustelulle on suuri tarve.
– Jos aluevaltuusto joutuisi käymään kaikki asiat läpi, niiden käsittely jäisi vain pintaraapaisuksi.
Lehdon mukaan valiokuntalaiset ovat antaneet myönteistä palautetta nopeasta startista.
– Hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi tammikuussa. Esimerkiksi varautumisesta on tullut kuuma peruna. On viisasta, että tartuimme toimeen ja käsittelemme asioita oikea-aikaisesti. Valiokunnallamme on käsissään hyvin mammuttimaiset asiakokonaisuudet: kokonaisturvallisuus, varautuminen, kuntayhteistyö sekä asukkaiden terveyden edistäminen.
Lehto sanoo, että 21-jäsenisen valiokunnan motivaatio on korkealla.
– Kiitän kaikkia puolueita siitä, että ne ovat tehneet perusteellista työtä valitessaan ja nimetessään jäseniä eri valiokuntiin. Kokoonpanot ovat hyviä.
Lehdon mukaan myös hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta hioo nimeänsä nykyistä iskevämmäksi.
MATTI PULKKINEN
