Kukka Rantanen valmistaa taidekoruja Kurussa – mutta mitä ihmettä ne ovat?

Korutaiteilija on valmistanut näyttelyynsä koruja muun muassa ylämaankarjan sarvista.
Tällä hetkellä Rantanen tekee pääosin koruja, mutta tavoitteena on päästä jossain vaiheessa laajentamaan myös ”isompiin töihin”.
– Metallihommiin ja teräshommiinkin. Tarkoitan sillä teräksen kylmämuokkausta ja hitsausta. Tekisin veistostyyppisiä taideteoksia, mutta miksen käyttöesineitäkin.
(kuvat: Kukka Rantanen)

Kukka Rantanen muutti Kurun Sikkilään vuonna 2017. Oli vähän niin kuin pakko.

– Olin elänyt elämäni lähinnä kerrostaloissa. Mutta koska harrastin kaikenlaista äänekästä, naapureiden häiritseminen oli yksi niistä seikoista, jotka saivat muuttamaan Kuruun. Nyt lähimpään naapuriin on 500 metriä ja saamme tehdä, mitä haluamme ja mihin aikaan tahansa.

Vaikka Rantanen on koru- ja esinemuotoilija, hän tekee työhuoneellaan myös kaikenlaista muuta kuin koruja, ”mitä mieleen sattuu tulemaan”.

– Ääntä tulee, jos otan esiin esimerkiksi rälläkän tai vasaran ja muutenkin olen tällainen yömyöhään valvoja.

DA-neurons, alun perin hiuskoruiksi valmistettu, nyt sormuksina esillä kirjastossa. Kuva Jussi Särkilahti.

”Korutaiteessa pääsee irrottelemaan”

Vaikka Rantanen tekee käyttökoruja niin sarjatuotantona kuin tilauksestakin, hän on erityisen kiinnostunut taidekoruista.

– Korutaiteessa pääsee irrottelemaan ja kokeilemaan erilaisia tekniikoita – se ei ole niin perinteistä tekemistä.

Toisin kuin Yhdysvalloissa ja Euroopassa, taidekourut eivät ole vielä kovin tunnettu taidemuoto muualla Suomessa kuin Lappeenrannan, Imatran ja Helsingin seuduilla. Eli lienee paikallaan kysyä, mitä taidekorut ovat.

Rantasen mukaan taidekorut ovat ihmiskeholle puettavissa olevia taideteoksia.

– Niiden mittasuhteet saattavat olla jotakin hyvin isoa tai ne voivat olla herkkiä, eivätkä ne välttämättä kestä hyvin, vaikka ovatkin hyvin tehtyjä.

Taidekorut voivat olla myös esillä tiloissa patsasmaisesti tai seinillä, kuten muukin taide, tai sitten niihin voidaan laittautua juhlissa.

– Niitä voi käyttää esimerkiksi hetkellisesti cocktail-tilaisuuksissa, joihin pukeudutaan ja näytetään tietynlaiselta – korut voivat olla vaikka kannanotto johonkin tiettyyn asiaan.

Lettoruoppasammal- sormus, materiaalina lehmän sarvi. (kuvat: Kukka Rantanen)

Materiaalina myös sarvet

Kukka Rantaselle itselleen tärkeä kannanotto on ekologisuus. Rantasen muun muassa koruja ja valokuvia sisältävä näyttely Kurussa on nimeltään ”Oksat juuret sammalet”, mikä viittaa luontoon, mutta myös muuhun.

– Oksat ja juuret ovat olleen kantava teema töissäni aina, jo silloin, kun harrastin valokuvausta. Oksan muodot ovat niin monessa läsnä: halkeamissa, verisuonissa, juurissa… Ne näkyvät koko elämässä ja planeetalla.

Näyttelyssä on esillä myös valokuvia. Tässä jäkälä. (kuva: Kukka Rantanen)

Näyttelyn nimessä mainittu sammal taas viittaa esimerkiksi ekologisuuteen. Kesäkuiseen näyttelyyn on tarkoitus tulla esille esimerkiksi isokokoinen sormus, joka on valmistettu lehmänsarvesta.

– Sen lähtökohtana ovat uhanalaiset sammalet. Sarvi on vihertävää – ylämaankarjarodulla on senväriset sarvet. Ylämaankarjavoi laiduntaa myös metsämaastoissa ja lampaiden apuna laitumilla. Se ei tarvitse peltoa ja pärjää ulkona talvellakin.

Korujen tekemisen lisäksi Rantanen opettaa niiden tekemistä. Se on itse asiassa hänen päätyönsä.

– Kun minulle on kerran kertynyt tietoa eri materiaaleista ja tekniikoista, on hyvä olla hautomatta sitä yksin. Parempi on jakaa tietoa muille. Siitä on iloa oppilaille, ja on hienoa seurata, kuinka heidän taitonsa kehittyvät. Opettaminen on ehkä jopa palkitsevampaa kuin omien töiden tekeminen, vaikka todella kivaa sekin on.

Lue myös faktalaatikko!

Näyttelyssä on esillä myös valokuvia. Tässä mänty. (kuva: Kukka Rantanen)