Tämän vuoden alussa Pirkanmaan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana aloittaneen orivesiläisen pääluottamusmies-työsuojeluvaltuutettu Sami Kymäläisen puoluetyötä leimaa harvinainen vaalisuma. Mies hyppäsi vauhdista kaikkien aikojen ensimmäisten aluevaalien vaalivankkureiden ohjaksiin viime tammikuussa. Nyt hän keskittyy marraskuisiin seurakuntavaaleihin sekä ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Vuoden 2024 tammikuussa suomalaiset valitsevat seuraajan presidentti Sauli Niinistölle, ja kesäkuun alussa kansa äänestää uudet mepit Euroopan parlamenttiin. Vuosi 2025 tuo jälleen alue- ja kuntavaalit.
Sami Kymäläinen sanoo, että hänen piirijohtajuutensa on saanut vahvan startin. Vetovastuun tammikuussa ottanut puolueaktiivi johdatti perussuomalaiset historiallisiin aluevaaleihin, joissa hän itsekin oli menestyksekkäästi ehdokkaana. Perussuomalaiset keräsi Pirkanmaalla kolmanneksi suurimman äänipotin, joka toi yhdeksän paikkaa 79-paikkaiseen aluevaltuustoon.
Kymäläisen mukaan perussuomalaiset olisivat menestyneet aluevaaleissa niin pirkanmaalaisittain kuin valtakunnallisesti saavutettua tulosta paremmin, jos vaalityötä ei olisi jouduttu aloittamaan jouluna ja epäselvässä koronatilanteessa. Perussuomalaisethan toivoivat, ettei koko sote- ja pelastustoimen uudistus olisi nähnyt päivänvaloa viime heinäkuussa.
Pirkanmaan Perussuomalaiset allekirjoitti kahdeksan muun puolueen kanssa aluevaltuustosopimuksen. Kymäläisen mukaan puolue kuitenkin haluaa vaikuttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ytimessä. Kymäläisen mukaan sopimuksesta poisjättäytyminen olisi merkinnyt totaalista paitsiota kaikesta valmistelusta ja yhteistyöstä.
Kymäläinen muistuttaa, että perussuomalaiset eivät olisi halunneet valtuustoryhmien toimintatukea eli demokratiarahaa. Hänen mukaansa kyseinen ”puoluetuki” syö tarpeettomasti hyvinvointialueen niukkaa kassaa. Perussuomalaiset saavat vuodessa yhteensä 45 000 euroa toimintatukea, eli sitä maksetaan 5 000 euroa yhtä aluevaltuutettua kohti Pirkanmaan hyvinvointialueella.
– Hyvinvointialueen aluevaltuuston työskentely on käynnistynyt pääsääntöisesti hyvin. Mielestäni aluevaltuuston olisi kuitenkin luovuttava koronapandemian vanavedessä käyttöön otetuista hybridikokouksista ja siirryttävä normaaleihin istuntoihin, joissa kaikki aluevaltuutetut olisivat paikalla. Minusta aluevaltuuston kokousrauha kärsii, kun jotkin osallistuvat siihen etäyhteydellä lenkiltä, tai joillakin kokoustilanteessa kissat parveilevat kuvayhteydessä. Joissain tilanteissa etäyhteys on perusteltu, mutta tuolloinkin kokoukseen on suhtauduttava sen vaatimalla vakavuudella. Aluevaltuusto on instituutio, johon olisi suhtauduttava arvokkaasti. Aluevaltuustolla on kokoluokaltaan isoja päätösasioita, joihin olisi syytä paneutua syvällisesti, Kymäläinen sanoo.
Kymäläinen pitää erikoisena muutaman puolueen intoa suoltaa jo nyt aluevaltuustoaloitteita. Hänen mukaansa hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen on hektisessä ja herkässä vaiheessa, jolloin sitä ei pitäisi kuormittaa ylimääräisillä asioilla.
– Valtuutetuilla on tietysti aloiteoikeus, ja jotkut aloitteet ovat hyvinkin perusteltuja, mutta maltti olisi pidettävä tässä vaiheessa mukana, Kymäläinen toivoo.
Pirkanmaan hyvinvointialue työstää parhaillaan toimintaansa ohjaavaa strategiaa. Kymäläisen mielestä strategian ykkösasian on oltava hoitajatilanteen eli riittävän työvoiman turvaaminen.
– Meidän on täysin turha suunnitella mitään muuta, jos hyvinvointialueelta puuttuu tärkein voimavara eli ammattitaitoiset hoidon ja hoivan tuottajat, Kymäläinen täsmentää.
– Vanhusten hoidossa on puutteita. Kodinhoitopalvelut ovat alimitoitettuja. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat yleistyvät. Työtä ja korjattavaa on kosolti, Kymäläinen lisää.
– Strategiassa on pohdittava kattavasti hyvinvointialueen taloutta ja palvelujen saatavuutta. Miten luvassa olevat kaksi miljardia euroa riittävät kattamaan kaikki tarpeet? Kymäläinen perää.
Eduskuntavaaleissa ykköspaikalle
Pirkanmaan Perussuomalaiset on nimennyt jo 12 ehdokasta ensi huhtikuussa järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Seitsemän paikkaa on vielä vapaana, mutta Sami Kymäläisen mukaan niille on vielä tunkua.
Nykyisessä eduskunnassa Pirkanmaan vaalipiiristä on neljä perussuomalaista kansanedustajaa. Kymäläinen virittää vaalikoneistonsa sellaiseen vireeseen, että puolueesta tulee suurin tulevissa eduskuntavaaleissa. Haussa on viisi tai kuusi paikkaa.
Piirijohtaja valjastaa kahdet vaalivankkurit. Toisista hän ohjastaa puoluettaan vaalivoittoon ja toisista henkilökohtaista kampanjaansa.
Kymäläinen ounastelee, että vuoden 2023 eduskuntavaaleista tulee historiallisen räväkät.
– Niiden kärkiteema ei ole Suomen Nato-jäsenyys, Kymäläinen tarkentaa.
– Olen vakuuttunut siitä, että eduskuntavaalien alla kaikkien puolueiden sanottava liittyy perussuomalaisten perinteisesti esillä pitämiin asiakysymyksiin, kuten suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, kansalaisten elämisen kustannuksiin, holtittomaan valtion talouden pitoon ja avokätiseen rahojen jakamiseen ulkomaille, maahanmuuton haasteisiin ja ongelmiin sekä täysin lapasesta lähteneisiin ilmastotoimiin, Kymäläinen listaa.
Kymäläinen teroittaa, että eduskunnan on otettava vakavasti haasteekseen nimenomaan Suomen ja suomalaisten tulevaisuus.
– Meidän pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme ei ole itsestäänselvyys, Kymäläinen herättelee.
Orivedeltä ponnistava Kymäläinen haki omien sanojensa mukaan kylmiltään tuntumaa eduskuntavaaleihin vuonna 2019. Niissä kisoissa hän keräsi ensikertalaisena ja varsin tuntemattomana kandidaattina 2 713 henkilökohtaista ääntä.
– Koko puolueemme 19 ehdokkaan eduskuntavaaliryhmä hioutuu tiiviiksi tiimiksi, joka tekee hyvää yhteistyötä, Kymäläinen hehkuttaa.
Kuntien uusi rooli velvoittaa
21 hyvinvointialuetta aloittaa toimintansa 1. tammikuuta vuonna 2023. Sami Kymäläinen sanoo, että maamme kunnissa alkaa uusi aikakausi, johon hänen mielestään jokaisessa kunnassa on reagoitava. Vanha meno ei voi jatkua entisellään.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyminen kunnista hyvinvointialueille merkitsee niin henkilökunnan kuin budjetin puolittumista kunnissa. Ensimmäiseksi on tarkasteltava uudenlaisen kunnan kantokyky ja voimavarat. Riittävätkö kunnalla rahat jäävän organisaation pyörittämiseen ja ovatko kaikki tehtävät perusteltuja. Paljonko kunnan kassassa on rahaa, ja mihin kaikkeen eurot riittävät. Edessä on kuntien tehtävien ja vastuiden päivittäminen, Kymäläinen sanoo.
Kymäläinen arvioi, että kunnat ovat tehneet vielä varsin vähän uuden roolinsa suhteen. Kuntakentän myllerrys on edessä.
– Olen miettinyt esimerkiksi kuntien ja kaupunkien valtuustojen kokoja. Minusta tuntuu, etteivät uudenlaiset kunnat tarvitse yhtä suuria valtuustoja kuin niillä on tällä hetkellä, Kymäläinen puntaroi.
Kymäläinen huomauttaa, että yhteiskuntamme julkista sektoria on paisutettu vuosikymmenien ajan.
”Politiikka tarjoaa paljon tekemistä”
Pirkanmaan Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Sami Kymäläinen, 47, on monen touhun mies. Kymäläinen on ammatiltaan vartija, ja hän työskentelee kokopäiväisenä pääluottamusmies-työsuojeluvaltuutettuna.
Kymäläinen innostui yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta vuoden 2016 tietämillä. Uutiset maahanmuutosta saivat hänen verenpaineensa nousemaan ja innostumaan vaikuttamisesta. Mies liittyi Perussuomalaisiin ja aktivoitui Oriveden Perussuomalaisten toimintaan.
Ensimmäisissä kuntavaaleissaan vuonna 2017 Kymäläinen keräsi 137 ääntä, ja hänestä tuli Oriveden kaupunginvaltuuston jäsen. Vuosi sitten kesäkuussa pidetyissä kuntavaaleissa hän uudisti valtakirjansa 338 äänellä. Kymäläinen on kaikkien aikojen ääniharava Orivedellä. Aluevaalit menivät hyvin – orivesiläisehdokas nappasi 565 henkilökohtaista ääntä.
– Piirin puheenjohtajuus tarjoaa avaran näköalapaikan maakuntaan ja yhteiskuntaan. Perussuomalaiset on kasvava ja kehittyvä puolue Pirkanmaalla. Edeltäjäni pirkkalalainen Harri Vuorenpää ahkeroi tuloksellisesti neljä vuotta. Puolueväkemme on toimeliasta. Rikkautenamme on jäsenistömme moni-ilmeisyys – tohtorista putkimieheen ja lakimiehestä siivoojaan.
MATTI PULKKINEN
