Ylöjärveläislähtöinen A. Aallon Rytmiorkesteri kirmaa vihdoinkin 30-vuotiskiertueellensa. Ikiomaa iskelmää esittävä yhtye huipentaa merkkipaalunsa Tampere-talon isossa salissa syyskuun 10. päivänä soitettavaan konserttiin. Kokoonpanossa kitaraa soittava Mika Maijala sanoo, että maailma muuttuu nopeassa tempossa, mutta A. Aalto varttuu uskollisesti omaperäiselle musiikillensa.
A.Aallon Rytmiorkesteri syntyi vuonna 1989 Ylöjärvellä. Kokoonpanossa alusta alkaen mukana ollut Mika Maijala iloitsee siitä, että tyylillensä uskollinen bändi luetaan kuuluvaksi manserockiin Eppujen, Juicen sekä Popedan rinnalla.
Maijala sanoo heti kättelyssä, ettei hän eikä hänen veljensä Jouko tai muut alkuperäiset jäsenet Vesa Järvensivu, Jukka Tuominen tai Arto Niemi rohjenneet kuvitellakaan orkesterin syntyvaiheessa, että A. Aalto elää ja on voimissaan vielä 2020-luvullakin.
– Koronapandemia vei esiintymiset, mutta niin se esti bändin 30-vuotisjuhlavuoden viettämisenkin. Nyt lähdemme juhlakiertueelle, joka vie meidät eri puolille Suomea. Synttärimme huipennus on Tampere-talon konsertti syyskuussa. Iso sali oli viimeistä tuolia myöten täynnä 20-vuotiskonsertissamme. Toivomme, että musiikkimme ystävät ovat jälleen kerralla sankoin joukoin liikkeellä, Maijala odottaa.
Maijalan mukaan A. Aallon kolme ensimmäistä vuosikymmentä ovat olleet antoisia ja mielekkäitä.
– Maailma on muuttunut tuona aikana valtavan paljon. Olemme halunneet säilyttää A. Aallon alkuperäiselle toiminta- ja musiikki-idealleen uskollisena. Rytmiorkesteri edustaa omalla tavallaan pysyvyyttä, Maijala miettii.
A. Aallon Rytmiorkesterissa ovat Vesa Järvensivu, Mika Maijala, Jouko Maijala, Mikko Kaski ja Timo Järvensivu.
Omat biisit perustuslakina
Mika Maijala sanoo, että A. Aallon Rytmiorkesterin kantava voima on ollut koko ajan kotikutoinen ja ikioma musiikki.
– Se, että teemme ja esitämme ihka omaa musiikkia, on kirjoitettuna bändimme perustuslakiin, Maijala teroittaa.
Vuosikymmenien kokemukseen pohjaten Maijala ja kollegansa tietävät, ettei kappaleiden tekeminen ole liukuhihnatyötä.
– Biiseissä on valtava duuni. Laulun synnyttäminen on täysin verrattavissa omakotitalon rakentamiseen. Siihen kuuluu monta eri vaihetta ja ennen kaikkea hiontaa ja hiontaa, Maijala kuvailee.
Maijala korostaa, että omien biisien tekeminen on työlästä, mutta niiden takana on helppoa seistä.
– Valtaosa Aallon tuotannosta on lähtöisin Jouko Maijalan kynästä, mutta myös Vesa Järvensivun kirjoittamia lauluja on päätynyt levylle. Luomukset ovat meille omakohtaisesti koettuja. Sanoma ja tapa tuoda se esille, on lähtöisin meistä itsestämme, Maijala perustelee.
– A. Aallon tuotannosta on muodostunut tavaramerkkimme. Meille itsellemme omintakeinen musiikkimme on koko toimintamme punainen lanka, Maijala linjaa.
Maijala iloitsee siitä, että legendaarinen Juice Leskinen teki A. Aallon Rytmiorkesterille yhden kipaleen.
– Muistan tarkasti, miten arkoina nuorukaisina menimme Juicen työhuoneeseen. Juice merkitsi meille esikuvaa ja suoranaista instituutiota. Mestari otti sävellyksemme vastaan ja lupasi tehdä siihen sanat. Näin syntyi laulumme Kappale historiaa, Maijala muistelee.
”Kuulijalle on jäätävä pureskeltavaa”
– Kun biisi on mielessä syntymässä, se on heti kirjoitettava ylös, ja aihiota on lähdettävä työstämään eteenpäin, Mika Maijala sanoo.
Laulu koostuu lyriikasta ja sävellyksestä. Niistä kumpi tahansa voi olla ensiksi olemassa.
– Lyriikalla on todella tärkeä rooli. Sovittajana luen tarkasti tekstin, sillä minun on sisäistettävä se sataprosenttisesti. Sovituksen on tuettava ja kohdattava riimitys, Maijala pohtii.
– Lauluissa ei tarvitse olla jotakin järisyttävää kannanottoa. Merkitystä on sillä, että lähestymiskulma on aito ja rehellinen. Kuulijalle on jäätävä jotakin pureskeltavaa, Maijala toteaa.
A.Aallon Rytmiorkesterille tarjotaan ulkopuolelta biisejä, mutta varsin harva ehdotus on läpäissyt bändiläisten tarkan seulan.
– Meille tyyliasia, se omaksumamme tyyli, on kaiken a ja o. Skaalamme ei ole leveä, mutta se on omavalitsemamme. Poppia ja rokkia. Mollissa ja duurissa, Maijala sanoo.
Uusi pitkäsoitto työn alla
A.Aallon Rytmiorkesteri on saavuttanut tuotannollaan viisi kultalevyä ja yhden platinalevyn.
Mika Maijala kertoo, että bändillä on työn alla uusi pitkäsoitto, mutta sen ilmestymisaikataulu on vielä auki.
– Vaikka pitkäsoiton tekeminen ei ole enää yhtä helppo juttu kuin takavuosina, haluamme tuottaa levyn. Musiikkimme ystävät haluavat sitä.
Ensimmäinen pitkäsoitto A. Aallon Rytmiorkesteri ilmestyi vuonna 1992. Pään avauduttua uusia pitkäsoittoja alkoi putkahdella kahden vuoden ja vuoden välein.
Maijala arvelee, että A. Aallon Rytmiorkesterin suosio on kertynyt keikkailusta. Levyillä ja radiosoitoilla on oma vaikutuksensa.
– Meillä on varsin vahva fanijoukko. On uskomatonta, miten sitoutuneita fanit ovatkaan! He ajavat satojakin kilometriä kuullakseen keikkamme. Se on jotakin todella merkityksellistä, Maijala kiittää.
