Kansa sen tietää. Neuvolajärjestelmä on kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö. Asia selvisi taannoin Suomalaisia innovaatioita -kirjan kirjoittajien ja Ylen tiedetoimituksen järjestämässä kilpailussa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta neuvolatoiminnan alkamisesta maassamme. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen kuvaa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja todellisiksi kansallisiksi kruununjalokiviksi, sillä palvelujen kattavuuden ja maksuttomuuden ansiosta ne muodostavat koko kansanterveytemme perustan.
Tuovi Hakulinen järjestelee parhaillaan ensi syyskuussa pidettävän Neuvola 100 vuotta – Valtakunnalliset neuvolapäivät -webinaarin ohjelmaa. Lisäksi hänen tehtävinään ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen ohjaus, kehittäminen ja tutkiminen ja neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seurantatutkimus (NEKOS). Hän on äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden, terveyden edistämisen ja lasta odottavien ja pikkulapsiperheen terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija THL:ssa.
– Satavuotias neuvolajärjestelmä on niin kansakunnallisesti kuin yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia. Laadukas neuvolatoiminta on kansanterveytemme perusta, Hakulinen kiteyttää.
– Omintakeinen neuvolajärjestelmämme tunnetaan syystä lähes joka puolella maailmaa. Satavuotisen historiansa aikana maksuton, alueellisesti kattava ja kansalaisia tasavertaisesti kohteleva neuvolajärjestelmä on onnistunut pudottamaan imeväis- ja äitiyskuolleisuuden kansainvälisesti vertailtuna ennätyksellisen alas, edistänyt kansanterveyttä, toteuttanut lasten rokotusohjelmaa ja tarttunut eri aikoina yhä uudenlaisiin ajankohtaisiin haasteisiin. Neuvolajärjestelmää pidetään jopa kaikkien aikojen parhaana suomalaisena keksintönä, eikä perusteitta, Hakulinen listaa.
Hakulinen sanoo napakasti, että yhteiskuntamme on myös huolehdittava vastuullisesti neuvolajärjestelmästä, jotta se säilyttää korkeatasoisuutensa ja vahvan roolinsa vauvojen ja lapsiperheiden hyvän elämänlaadun turvaajana.
– Neuvolatoiminnan hyvät tulokset perustuvat muun muassa järjestelmälliseen raskauden ja lapsen kasvun seurantaan. Terveystarkastusten runko ja tarkastuksiin sisältyvä terveysneuvonta on ehdottomasti säilytettävä, Hakulinen painottaa.
– Vaikka digipalvelut tulevat terveyspalveluihin, niin nimenomaan neuvolapalveluissa läsnätapaamiset on perusteltua säilyttää. Kasvotusten keskustellen niin äidit kuin isät pystyvät luontevasti kyselemään asioita ja kertomaan heitä askarruttavista kysymyksistä. Etenkin ensimmäisen lapsen vanhemmat ovat heille täysin uuden asian edessä, joten he kaipaavat kaiken mahdollisen tiedon ja tuen. Neuvoloissa henkilökunnan ja asiakkaiden välille syntyy luottamuksellinen ilmapiiri, Hakulinen korostaa.
Vaikka kymmenen viime vuoden aikana syntyneiden vauvojen määrä on ollut tuntuvassa laskussa, Hakulisen mukaan neuvoloiden henkilöstömitoitukset eivät ole ajan tasalla ja kunnossa.
– Neuvolatyö on vaativaa. Siksi henkilömitoituksen päivityksellä on jo kiire. Esimerkiksi määräaikaiskäynneillä ilmenee asioita, joita varten on perusteltua varata lisäaikoja, Hakulinen perustelee.
Neuvoloissa työskentelee terveydenhoitajia, kätilöitä ja lääkäreitä. Monella neuvolassa työskentelevällä on kaksoistutkinto eli heillä on niin terveydenhoitajan kuin kätilön tutkinto.
Kaikki käyttävät neuvolapalveluja
Tuovi Hakulinen huomauttaa, että neuvolapalveluiden käyttöaste on täysin omaa luokkaansa.
– Käytännöllisesti katsottuna kaikki raskaana olevat naiset ovat neuvolajärjestelmän piirissä. Käyttöaste on huikeat 99,7 prosenttia. Alle kouluikäisistä lapsistakin 99,6 prosenttia on neuvolapalveluiden piirissä. Luvut kertovat kaiken, Hakulinen tarkentaa.
Hakulinen sanoo, että neuvolapalveluiden yhdenvertaisuus on kantava voima.
– Neuvolapalvelut järjestetään kaikille, mutta tarkastusten sisällöt ovat yksilöllisiä tuen tarpeiden perusteella. Vauvaa odottavien ja perheenlisäyksen saavien vanhempien tiedon tarve on samanlainen. Tässä maailmassa vanhempien koulutuksella tai varallisuudella ei ole merkitystä, Hakulinen toteaa.
Hakulinen kiittelee lainsäätäjiä heidän neuvokkuudestaan, että he määräsivät äitiysavustuksen saamisen ehdoksi äidin käynnin viimeistään hänen neljännellä raskauskuukaudellaan neuvolalääkärin vastaanotolla.
Hakulinen teroittaa, että koko neuvolatoiminta pohjautuu ajantasaiselle tutkimusnäytölle. Tähän perustuu esimerkiksi käytäntö, että vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana neuvolakäyntejä on tiheästi. Neuvolakäyntien määrät harvenevat lapsen iän varttuessa.
Kahta samanlaista lasta eikä vanhempaa ole
– Aika ajoin julkiseen keskusteluun nousee kysymys, tarvitsevatko kaikki vauvat, lapset ja heidän vanhempansa samansisältöiset neuvolapalvelut. Vastaus on yksiselitteinen: tarvitsevat nykyisen kaltaiset palvelut, joissa terveystarkastusten sisällötmuotoutuvat perheen tuen tarpeiden perusteella, Tuovi Hakulinen linjaa.
Hakulinen palaa kerta toisensa jälkeen yhdenvertaisuusperiaatteeseen.
– Terveystarkastuksessa, mittaamisessa ja punnitsemisessa seurataan tarkasti lapsen kasvamista ja kehittymistä. Niissä huomataan heti, jos jokin seikka antaa aihetta lisäselvityksiin. Neuvolatoiminnalla on valtavan suuri ennalta ehkäisevän työn rooli. Asioihin päästään oikea-aikaisesti ja välittömästi käsiksi, Hakulinen perustelee.
Hakulisen mukaan samat perustelut koskevat kouluterveydenhoitoa.
– Meidän kaikkien on syytä muistaa, etteivät vauvat, eivätkä lapset saati vanhemmat ole samanlaisia. Jokainen on ainutlaatuinen, uniikki tuen tarpeineen, Hakulinen teroittaa.
– Neuvolakäyntien suurin hyöty on siinä, että tapaamisilla äidit ja isät ottavat varhaisessa vaiheessa asioita puheeksi. Muistutan kaikille nobelisti James Heckmanin viisaudesta, jonka mukaan lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana tapahtuvat tämän kannalta ratkaisevat asiat. Inhimillisestikin on järkevää tarttua tukitoimiin välittömästi, kun aihetta ilmenee, Hakulinen muistuttaa.
Hakulinen pitää kansallisen kokonaiskuvan kannalta, että kaikki ikäluokat ovat samanlaisessa tarkistuksessa, huolenpidossa. Näin neuvoloiden henkilökunta tunnistaa, jos jotakin poikkeavaa ilmenee.
Hakulisella on neuvolaterveisensä hyvinvointialueiden rakentajille: ”Huolehtikaa, että neuvolapalvelut säilyvät lähipalveluina”.
Neuvolatoiminta elää tiukasti ajassa
Vuonna 1922 Suomessa elettiin hyvin toisenlaisissa oloissa kuin nyt sata vuotta myöhemmin.
Tuovi Hakulinen kiittelee voimakasta tahtotilaa, jolla neuvolatoimintaa on kehitetty koko vuosisadan ajan.
– Sata vuotta sitten muun muassa hygienia- ja ravitsemustaso sekä lääketiede olivat täysin eri tolalla kuin tänään. Myös vanhempien terveys- ja hyvinvointiasiat ovat eri luokkaa.
Tämän ajan ilmiöksi Hakulinen nostaa masennuksen, jota potevat niin äidit kuin isätkin.
– On tärkeä tiedostaa, että myös isä voi sairastua masennukseen.
Hakulinen huomauttaa, että aikamme perheet ovat erilaisia; ne ovat moninaisia. Vanhemmat itse määrittelevät oman perhekäsityksensä. Perheet ovat monimuotoisia, ja neuvoloissa ne otetaan niin kuin ne ovat.
– Aikamme on tuonut arkeen myös sukupuolisensitiivisyyden.
”Olen ylpeä neuvolapalveluistamme”
Tuovi Hakulinen on omistanut elämäntyönsä neuvolatoiminnalle.
– Olen todella ylpeä neuvolapalveluistamme. Neuvoloissa on innovatiivinen palvelurakenne ja -asenne.
– Neuvoloilla on suuri valmius muuttua ajassa. Niiden toiminta pohjautuu parhaaseen ja ajantasaiseentutkimusnäyttöön.
Hakulinen iloitsee, että maamme äidit, isät ja lapset ovat neuvoloissa turvallisissa hoteissa.
Suomalaisen neuvolajärjestelmän isä on arkkiatri, lastentautien professori Arvo Ylppö (1887-1992). Hän haki esimerkkiä neuvolajärjestelmään Saksasta.
MATTI PULKKINEN
