Korkea ansiomitali yllätti Janette Hinkan – ”Minulle paras palkinto on nähdä nuorten luistelijoiden leveästi hymyilevät kasvot”

Uplakersin muodostelmaluisteluvalmentaja Janette Hinkka yllättyi iloisesti kuultuaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäneen hänelle ansiomitalin kullatuin ristein. Se oli pykälän korkeampi ansiomerkki kuin mitä Uplakers oli Hinkalle anonut.

– En osannut odottaa, että pääasiassa ruohonjuuritasolla nuorten ja lasten parissa työskennellyt valmentaja saisi tuollaisen huomionosoituksen, kun en ole toiminut huippu-urheilun parissa, Hinkka myöntää.

– Valmentajan pitää olla sataprosenttisesti mukana työssään, opetus- ja kulttuuriministeriön palkitsema Janette Hinkka linjaa.

– Varmaan siinä on painanut se, että olen työskennellyt pitkään lasten ja nuorten urheilun hyväksi sekä vapaaehtoisena seuratoimijana ja käynnistänyt muodostelmaluistelutoiminnan kahdessa seurassa. Olen pystynyt myös pitämään luistelijoita lajin parissa yli kaksikymppisiksikin asti, hän miettii.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että hänellä on Uplakersissa ympärillään erittäin hyvähenkinen ja sitoutunut tiimi, johon kuuluvat päätoimiset valmentajat Maija Seppänen ja Tia Siromaa-Miettinen sekä muodostelmavalmentajat Minttu Ahonen ja Kaisa Kauhanen.

– Maijalle kuluu iso kiitos jaoston todella tasapuolisesta kohtelusta. Hän valmennuspäällikkönä auttaa ja vie eteenpäin niin yksin- kuin muodostelmaluistelua ja ottaa kaikki huomioon harvinaisen hienosti.

”On oltava täysillä mukana”

Ministeriö korotti erittäin pitkän linjan taitoluisteluvalmentajan, tamperelaisen Maaret Siromaan ansiomitalin kullatuin ristein ansioristiksi. Sekin tunnustus osuu osittain Ylöjärvelle, sillä Siromaa on tällä kaudella konsultoinut Uplakersia asiantuntijavalmentajana.
Siromaa jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle tehtyään mittavan uran niin Tapparassa kuin Koovessä. Tunnetuin suojatti oli moninkertainen EM-mitalisti Kiira Korpi.

– Kun palkittujen listaa katselin, olin tosi otettu tästä kunniasta. Minulle paras palkinto on kuitenkin nähdä nuorten luistelijoiden leveästi hymyilevät kasvot, Janette Hinkka herkistyy.

Kysymykseen, millä keinolla nuoret saadaan pidettyä lajin parissa yli hankalimpien teinivuosien, häneltä tulee kaikenlaiseen lapsi- ja nuorisotyöhön pätevä vastaus:

– Lasten hymyjä parhaana palkintonaan pitävä Janette Hinkka luotsasi Uplakersin muodostelmaluistelijoita myös kauden päätöskilpailuissa Vantaalla viime viikonloppuna.

– Valmentajan tulee uskoa itse siihen, mitä tekee ja oltava sataprosenttisesti mukana: täysin rinnoin ja isolla sydämellä.

– Urheilijoita ei tarvitse jokaisen suorituksen jälkeen taputella ja hokea ”hyvä-hyvä”. Kehut on annettava oikealle onnistumiselle, jolloin urheilija ymmärtää, että nyt se valmentaja todella tarkoittaa sitä.

– On myös turvallisuusriski, jollei valmentaja pidä harjoitustilanteessa sopivan tiukkaa linjaa. Ketään ei tietenkään saa pilkata eikä haukkua, mutta rajat täytyy olla, Hinkka tähdentää.

Valmentaja oman toimen ohella

Lahtelaissyntyinen Janette Hinkka muutti Tampereelle vuonna 1994 ja käynnisti muodostelmaluistelun Kooveessa. Perheen kasvettua 2000-luvun alussa Hinkat muuttivat Ylöjärvelle, jossa he edelleen asuvat.

Uplakersiin Hinkan houkutteli Maija Seppänen vuonna 2011, ja taas oli edessä toiminnan aloittaminen puhtaalta pöydältä. Harrastajamäärä on kasvanut niin, että nyt Uplakersilla on kolme joukkuetta: tulokkaat sekä kansallisen sarjan noviisit ja juniorit.

Hinkka valmentaa oman toimensa ohella, sillä hänellä on kokopäivätyö laboratoriotaitojen opetuksessa Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

– Varsinaisia valmennuspäiviä minulla on viikossa neljä, minkä lisäksi vedän Hämeenkyrössä luistelukouluamme Kaisa Kauhasen kanssa. Muihinkin päiviini luistelu kuuluu muun muassa viestittelyn ja suunnittelun sekä seuran johtoryhmän jäsenen tehtävien merkeissä.

– Tarvitsemme lisää resursseja, ja haussa onkin päätoiminen valmentaja muodostelmaluistel