Pirkanmaa porskuttaa pitkälle vesistöjen hyöty- ja virkistyskäytöllä

29.03.2022 08:08

Pirkanmaalla on liki 2 900 järveä. Niistä iso osa sopii virkistys- ja matkailukäyttöön. Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen kannustaa nyt maakunnan kuntia tiiviiseen yhteistyöhön vesistöjen käytettävyyden puolesta. Myös yksityisveneily on voimakkaassa nousussa. (Kuva: Päivi Nurminen)
Pirkanmaalla on liki 2 900 järveä. Niistä iso osa sopii virkistys- ja matkailukäyttöön. Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen kannustaa nyt maakunnan kuntia tiiviiseen yhteistyöhön vesistöjen käytettävyyden puolesta. Myös yksityisveneily on voimakkaassa nousussa. (Kuva: Päivi Nurminen)

Pirkanmaalla on lähes 2 900 järveä. Visit Tampere Oy:n matkailujohtaja Jari Ahjoharju pitää vesistöjä suorastaan maakunnan aarrearkkuna, jonka annista etenkin kansainväliset matkailijat voisivat ammentaa Suomen-lomansa ainutlaatuista sisältöä. Tampereen kaupungin satamavastaava Tuomas Salovaara näkee, että veneilyn suosio on voimakkaassa kasvussa. Hänen mukaansa Tampere kunnostautuu lähivuosina nykyisten satamien kehittäjänä ja lukuisten uusien satamien rakentajana. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen on vakuuttunut sinivihreän trendin voimistumisesta, minkä myötä vesistöjen hyöty- ja virkistyskäyttö laajenee ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Hänen mielestään kaikkien kuntien on yhdistettävä voimavaransa ja käynnistettävä tiivis yhteistyö.

Seutujohtaja Päivi Nurminen kannustaa Pirkanmaan kuntia yhdistämään voimavaransa maakunnan järvien valjastamiseksi hyöty- ja virkistyskäyttöön. Hänen mukaansa koko ajan voimistuva sinivihreä ajattelu- ja toimintatapa ohjaavat ihmisiä vesistöjen pariin.

Nurmisella on jo esimakua tulevasta. Tampereen, Oriveden, Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden, Pirkkalan, Nokian sekä Ylöjärven teknisten puolien johtajat ovat jo kokoontuneet satamiensa ja ylipäänsä vesistöteeman merkeissä. Pelkästään kaupunkiseudulla on tunnistettu 54 satamaa ja niiden kehityskohteet. Hänen mielestään nyt nimenomaan esimerkiksi satamainfrasta vastaavilla kunnilla on oltava näkemys asiakokonaisuuteen.

– Esimerkiksi satamapalvelut, erilaiset vesistöreitit, järvimatkailun palvelut tai vesiliikennemahdollisuudet eivät tule kattavasti näkyviksi ennen kuin ne kootaan yhdeksi monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Asioista voidaan tietää paikallisesti, mutta iso yhteinen kuva tarvitaan. Nyt on sen aika.

– Kunnilla on budjeteissaan jonkinlaiset määrärahat niiden satamien ja muiden vesistöihin liittyvien toimintojen ja palvelujen kattamiseen. Tässä yhteydessä on syytä tutkia, miten paljon ja laadukkaampaa saataisiin suunnitelmallisella ja taitavasti johdetulla yhteistoiminnalla.

Nurminen korostaa, että vesistö- ja luontoteema ovat läsnä tavalla tai toisella jokaisessa pirkanmaalaisessa kunnassa. Tästä johtuen jonkin tahon on otettava johtajuus ja juostava kaikki kunnat yhteisen tekemisen pariin. Potentiaalia on.

– Esimerkiksi eteläpirkanmaalaisella Akaalla on mielenkiintoinen satamahanke valmisteilla. Näitä löytyy edustava kavalkadi, kun ravistelemme maakuntaa.

Nurminen kiittelee Tamperetta, joka näyttää esimerkkiä satamahankkeillaan. Keskuskaupunki tekee aktiivisesti järvistään voimavaran ja vetovoimatekijän. Järvet palvelevat niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin.

– Tampere on maamme suurin sisämaakaupunki. Helsinki, Turku ja Oulu brändäävät itsensä merellisinä kaupunkeina. Tampereella on ainutlaatuiset järvet: Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Nyt vesistöt ovat keskeinen osa kaupunkikuvaa. Ilmastonmuutoksen johdosta järvien sulakausi pitenee. Tämä mahdollistaa vesimatkailun ja vesiliikenteen entistä pitempiaikaisen pyörittämisen. Tarjolla on aikaisempaa enemmän työtä ja toimeentuloa, sillä alan palveluja on oltava tarjolla totuttua elokuuta pidempään.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on ollut koko 16 toimintavuotensa ajan yhteistyön airut. Se on nostanut erilaisia yhteistoiminnan aihioita keskusteluun ja saattanut ne valmisteluun ja itse tekemiseen eli toteutukseen.

Nurminen nostaa keskusteluun kuntien uuden roolin. Uudenlaisilla elinvoimakunnilla on vastuu muun muassa asukkaiden hyvinvoinnista sote-uudistuksen jälkeenkin.

– Olemme nähneet koronapandemian aikana, miten luonnosta, ympäristöstä on tullut suosittu ihmisten liikkumis- ja harrastamisympäristö. Myös järvet on löydetty aivan uudenlaisella tavalla. Talviaikana ihmiset liikkuvat hiihtäen, luistellen, pyöräillen ja kävellen erittäin paljon jäillä. Järvet ovatkin nyt aikaisempaa enemmän ympärivuotisessa käytössä.

– Olemme nähneet järvemme uudessa valossa. Ne ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä. Nyt ne ovat voimavara ja vetovoimatekijä. Tapasin äskettäin pääkaupunkiseudulta Tampereelle tullutta työyhteisöä. He ottivat heti puheeksi Tampereen upeat järvet. Helsinki, Turku ja Oulu ovat valjastaneet merenläheisyytensä markkinointinsa yhdeksi kivijalaksi. Meillä on ainutlaatuiset järvet. Ne myös symbolisoivat Pirkanmaan moni-ilmeisyyttä.

Matkailujohtaja Jari Ahjoharju korostaa, että vesiliikenteen ja -matkailun edistäminen on koko Pirkanmaan mahdollisuus ja tehtävä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Matkailujohtaja Jari Ahjoharju korostaa, että vesiliikenteen ja -matkailun edistäminen on koko Pirkanmaan mahdollisuus ja tehtävä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

”Kehittämistyö koskettaa kaikkia kuntia”

Visit Tampere Oy:n matkailujohtaja Jari Ahjoharju tietää, mikä matkailullinen valttikortti Pirkanmaan järvissä piilee.

– Kun olin vastaavissa töissä Helsingissä, koin konkreettisesti, miten paljon pääkaupunki pystyi saavuttamaan Itämeren helmeydellään. Meri-teema puhuttelee niin pääkaupunkiseutulaisia kuin eri puolilta maapalloa saapuvia turisteja, Ahjoharju taustoittaa.

Vielä vuosi sitten Tampere ja suuri osa Pirkanmaan kunnista ahkeroi maakunnasta Euroopan unionin vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkia. Ahjoharjun mukaan kyseinen yhteistyörutistus toi konkreettisesti näkyväksi vesistöjen runsauden ja monipuolisuuden.

– Kaiken kaikkiaan luonto ja vesistöt sen yhtenä osana ovat meille korvaamattoman iso mahdollisuus. Myönteinen haaste koskee koko Pirkanmaata. Lähitulevaisuuden päämääränä on kaiken tekemisen kartoittaminen ja saattaminen yksiin kansiin.

Ahjoharju muistuttaa, että esimerkiksi höyrylaiva Tarjanteella on jo sadan vuoden perinteet Näsijärvellä. Hopealinja operoi puolestaan Pyhäjärvellä.

– Vesistöt palvelevat paitsi matkailua, niillä on varmasti tulevaisuudessa merkittävä rooli lähiliikenteessä. Odotan näiltä hyvin paljon.

Ahjoharju uskoo, että vielä tänä keväänä valmistuva Tampereen järvi- ja luontomatkailun tiekartta antaa tervetullutta nostetta vesistöjen ja luontokohteiden hyödyntämiselle niin paikallisten ihmisten kuin matkailijoiden keskuudessa.

– Tällainen vastaava järvi- ja luontomatkailun tiekartta on saatava pikimmiten käsittämään koko Pirkanmaata. Matkailussa jos missä ei tunneta kuntarajoja.

Ahjoharju teroittaa, että järvien kiinnostavuutta ja vetovoimaa korottaa niiden vesien puhtaus. Kuka tahansa voi juoda vettä järvestä.

– Vesiteemaan liittyy olennaisena osana saunakulttuurimme.

Satamavastaava Tuomas Salovaara sanoo, että järvet ovat niin Tampereen kuin koko Pirkanmaan erikoisuus, rikkaus ja voimavara. Helsinki, Turku sekä Oulu markkinoivat merellisyyttään. Suomen suurin sisämaakaupunki Tampere on järvien ympäröimä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Satamavastaava Tuomas Salovaara sanoo, että järvet ovat niin Tampereen kuin koko Pirkanmaan erikoisuus, rikkaus ja voimavara. Helsinki, Turku sekä Oulu markkinoivat merellisyyttään. Suomen suurin sisämaakaupunki Tampere on järvien ympäröimä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Esimerkillistä satamien kehittämistä

Tampereen kaupungin satamavastaava, merikapteeni Tuomas Salovaara kajauttaa, että Mansesta tulee jo lähivuosina mielenkiintoinen satamien Manse. Hän teroittaa, että Tampere näyttää esimerkkiä, jonka innoittamina muiden kuntien on luontevaa toteuttaa vastaavanlaisia investointeja.

– Nyt Tampereella nostetaan järvet merkittäviksi osiksi koko kaupunkikuvaa, ilmettä. Olemassa olevat satamat kunnostetaan. Täällä rakennetaan monta täysin uutta satamaa. Näiden turvin veneily, vesillä liikkuminen tulee helpommaksi.

Salovaara korostaa, että niin veneilyn kuin ylipäänsä järvimatkailun ja vesiliikenteen kehittämisessä riittää myönteistä tekemistä kaikille tahoille. Hänen mukaansa Tampereen, kaikkien muiden kuntien , yrityksien, järjestöjen, yhteisöjen – kaikkien – työpanos on arvokas.

Salovaara kiittää Tampereen kaupunkiseudun aktiivista otetta veneilijöiden palveluiden tuomiseksi täysin uudelle tasolle.

MATTI PULKKINEN