33 529 asukkaan Ylöjärven on tehtävä vapaaehtoinen ja ripeäaikatauluinen kuntaliitos Tampereen kanssa. Tätä vaativat kokoomuksen pitkäaikainen kärkikunnallisvaikuttaja Mika Kotiranta sekä Kauppakeskus Elon isä, investori Jaakko Pirtinaho. He perustelevat yhdistymistä Tampereeseen Ylöjärven alueen elinvoiman turvaamisella ja vahvistamisella. Paikkakunta tarvitsee merkittäviä uusia yrityksiä, jotka tuovat oikeita työpaikkoja. Palvelut kaipaavat kehittyäkseen lisää asiakkaita eli uusia ylöjärveläisiä. Muuttovoitto on nostettava vähintään kolmenumeroiseksi. – Viime vuodet asukasmäärän kasvu on polkenut paikoillaan, ja se voi pahimmassa tapauksessa olla tämän vuoden lopulla jopa miinusmerkkinen.
Yrittäjä ja pitkäaikainen kokoomuspäättäjä Mika Kotiranta katselee toimitalonsa ikkunasta Kuruntien varrella Kultaniitylle.
– Tuokin alue kasvaa horsmaa. Sille on odotettu jo vuosien ajan nousevan moderneja kerros- ja rivitaloja, mutta eipä niitä ole ilmestynyt.
– Ei päätaajamassa, eikä muillakaan asuinalueilla ole näkynyt nostokurkia, jotka kertoisivat oikeasti kasvavasta, kehittyvästä ja laajenevasta kaupungista.
Kotiranta on ollut keskeinen päättäjä Ylöjärvellä vuodesta 1996 lähtien. Hän on toiminut kunnan-/ kaupunginhallituksen puheenjohtajana, valtuustoryhmänsä puheenjohtajana sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.
– Havahduin viime viikolla yhdessä tilaisuudessa siihen, etteivät nykypäättäjät tiedä mitään toimista, joilla Ylöjärvi saatiin voimakkaalle kasvun ja kehityksen tielle liki 30 vuotta sitten. Täällä tehtiin esimerkiksi keskusta-alueiden pakkolunastukset ja hankittiin vapaaehtoisin kaupoin keskeisiä maa-alueita asumisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Jokaisella elämän osa-alueella satsattiin isosti tulevaisuuteen. Ylöjärven kutsu kuultiin niin kotia kuin yritystonttia etsivien keskuudessa.
Kotiranta korostaa, että 2020-luvun elinvoimaa pulppuava valtasuoni on ratikkahanke eli sen ulottaminen Tampereelta Ylöjärven sydämeen. Välimatka on vain kymmenen kilometriä.
– Kaikki näkevät jo nyt, miten muun muassa Rantatien varsi ja Niemenranta Tampereella on rakennettu tiiviiksi asuinalueeksi. Rakentajat ahkeroivat myös laajalla rintamalla Lamminpäässä. Näiden massiivisten hankkeiden vauhdittajana on nimenomaan ratikka.
– Ylöjärven kaupunkikeskuksen vetovoima on kiinni ratikan ulottamisesta tänne saakka. Merkittävät rakennusyhtiöt ja investorit kiinnostuvat Ylöjärvestä, jos me annamme myönteisiä ja vakuuttavia signaaleja.
Kotiranta toivoo, että kaikki tahot antaisivat ratikkahankkeesta rehellisiä tietoja. Muiden muassa ylöjärveläisten on saatava tietää, ettei paljon puhuttu 100 miljoonaa euroa jäisi kaupungin kirstun rasitteeksi. Ratikkapäätös nostaa linjan vaikutuspiirissä olevien maa-alueiden hintaa. Ratikalla on oma yhtiönsä.
– Minua harmittaa, että Ylöjärvellä ratikkaa vastustetaan Tampereen kaupungin velkaisuudella. Jos Tampere haluaisi olla velaton, se voisi myydä vaikkapa sähkölaitoksensa. Siitä Tampere saisi noin kaksi miljardia euroa. Sen jälkeen Tampereella ei olisi velkoja mutta kylläkin vielä ylimääräistä rahaa kassassa.
Kuntaliitos turvaa kasvun ja kehityksen
Mika Kotiranta pitää nykyoloissa tärkeimpänä sitä, että Ylöjärven alue säilyttää vetovoimansa niin asumisen kuin yrittämisen tyyssijana.
– Nyt kasvu- ja kehitysilmapiiri on sumuinen. Realistisena vaarana on, että Ylöjärvi ei hoida omaa osaansa koko Tampereen kaupunkiseudun kasvusta. Tästä kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet keskenään.
Kotiranta korostaa, että Ylöjärven tipahtaminen Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Lempäälän sekä Kangasalan joukosta merkitsee Ylöjärvelle taantumista ja lopulta surkastumista.
– Nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta lukien, eli Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää toimintansa, on Ylöjärvellä luonteva ja otollinen ajankohta tehdä vapaaehtoinen kuntaliitos Tampereen kanssa.
– Mielestäni Ylöjärven on oltava kuntaliitoshankkeessa aloitteellinen ja aktiivinen Tampereen suuntaan ja käynnistettävä yhdistymisneuvottelut pikimmiten. Asiat hoituvat samanlaisin askelmerkein kuin silloin, kun Ylöjärvi teki kuntaliitokset Viljakkalan (vuonna 2007) ja Kurun (vuonna 2009) kanssa.
Kotiranta teroittaa, että vanhan Kanta-Ylöjärven alueen menestyminen sataa tulevaisuudessakin myös Viljakkalan ja Kurun alueiden laariin. Hänen mukaansa on turhaa vetää historiasta Aitolahden ja Teiskon kohtalot, sillä niiden kuntaliitoksien aikaan 1960- ja 1970-luvulla yhteiskunta, maailma sekä koko Tampereen kaupunkiseutu olivat täysin erilaiset.
Kotiranta muistuttaa, että Tampere on ollut vuosien ajan halutuin muuttopaikkakunta koko Suomessa.
– Kurun kohdalla olisi ollut aikanaan viisainta, että kunta olisi jaettu vuonna 2009 Ylöjärven, Ruoveden ja Parkanon kesken.
Kotiranta sanoo, että Ylöjärven ydin alueet ovat luonteva osa nauhamaista Tampereen kaupunkia.
– Yksi Tampereen kärkikasvusuunnista on länsi. Ylöjärven alue tarjoaa hedelmällisen kasvunäkymän, kun sitä hoidetaan oikein.
Kotirannan mukaan kuntien väliset rajat ovat kadonneet Tampereen kaupunkiseudulla ajat sitten. Muun muassa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on tehnyt runsaan vuosikymmenen tuloksellista työtä maankäytössä.
– Ihmiset kulkevat palveluiden, harrastusten ja työn perässä luontevasti. Asukkailla ei ole rajoja.
– Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa tekevät tiivistä yhteistyötä monella sektorilla. Munat ovat jo suureksi osaksi yhdessä ja samassa korissa.
Uudenlaisen Ylöjärven faktat puhuvat liitoksen puolesta
Ylöjärven kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa istuva Mika Kotiranta on vakuuttunut siitä, ettei sote-uudistuksen jälkeinen Ylöjärvi ole yhtä vahva toimija kuntakentässä kuin se on osana historiallisella voimalla kasvavaa Tamperetta.
Kotiranta kertoo, että viime vuonna Ylöjärven kaupungin menot olivat 215,2 miljoonaa euroa ja tänä vuonna menojen arvioidaan olevan 215,8 miljoonaa euroa.
– Uudenlaisen Ylöjärven menot yli puolittuvat, eli ne olisivat vain noin 90 miljoonaa euroa, Kotiranta herättelee.
Ylöjärvellä oli viime vuoden lopussa 1 875 työntekijää. Heistä siirtyy Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen noin 650 henkilöä.
– Miettikääpä jokainen tykönänne yhtälöä, jossa menot olisivat 90 miljoonaa euroa ja työntekijöitä olisi 1 225. Perustunnusluvut jo paljastavat epäsuhdan.
Kotiranta huomauttaa, että uudenlaisen Ylöjärven suurin osasto on koululaitos.
– Suurella todennäköisyydellä toisen asteen koulutus siirtyy jollakin aikavälillä hyvinvointialueiden hoidettavaksi.
Kotiranta painottaa, että Ylöjärvi on niittänyt mainetta tuloksellisesti toimivalla elinkeinotoimellaan.
– Olen vakuuttunut, että Tampereen kaupungin hoteissa Ylöjärven kovat ammattilaiset saavat paikkansa.
”Seutukaupunki ja palvelukunnat olisi pitänyt toteuttaa”
Mika Kotiranta muistuttaa, ettei Ylöjärven yhdistyminen Tampereeseen olisi mikään kummajainen.
– Olen monta kertaa surrut sitä, ettei maamme hallitus ja eduskunta vieneet vuonna 2014 kuntakentän uudistusta maaliin, vaan niiltä meni niin sanotusti pupu pöksyihin.
Kotirannan mukaan Tampereen kaupunkiseutu olisi nykyistäkin vauraampi ja kehittyneempi, jos silloisen selvitysmies Rauno Saaren Uusi kaupunki -malli olisi toteutettu.
– Sen mukaisesti meillä olisi seutukaupunki Tampere ja palvelukunnat. On syytä muistaa, että Tamperekin olisi jakaantunut viideksi palvelukunnaksi.
– Saaren mallissa kaikki isot asiat olisivat olleet yhteiset, ja palvelukunnat olisivat hoitaneet kaupunkilaisten, asukkaiden ruohonjuuritason palveluasiat.
”Nykyinen valtuusto tarpeettoman suuri”
Ylöjärven nykyisessä kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä. Mika Kotiranta toteaa, että valtuusto on turhan suuri.
– Se on etenkin ihan liian iso tulevaisuuden Ylöjärveä silmällä pitäen. Että 51 valtuutettua olisi päättämässä vain 90 miljoonan euron menoista!
Elinkeinoelämä tarvitsee polttoainetta
Investori Jaakko Pirtinaho sanoo, että hän on kannattanut Ylöjärven hankkiutumista osaksi Tampereen kaupunkia jo seitsemän vuoden ajan.
– Tosiasia on, ettei nykymuotoinen Ylöjärvi on kiinnostava esimerkiksi sijoittajien keskuudessa.
Pirtinaho muistuttaa, että investoinnit tarvitsevat käyttäjiä. Hänen mukaansa asukasmäärän vakaa kasvu on kriteeri, jota investoijat tuijottavat.
– Ylöjärven alueen asukasmäärä on saatava tutuille luvuille, eli sen olisi oltava noin 300-500 per vuosi.
MATTI PULKKINEN
