Suomalaistenkin autoilijoiden katseet ovat myös vetyautoissa. Autotuojat ja teollisuus ry:n tekninen asiantuntija Markus Markkanen sanoo, että vetyautot voivat olla kiinnostava sähköisen liikenteen vaihtoehto erityisesti pitkille ajomatkoille Suomessa. Toyota Auto Finland Oy:n tiedotuspäällikkö Pekka Karvinen kertoo, että he ovat saaneet yhteydenottoja suomalaisilta asiakkailta, mikä kertoo uuden teknologian olevan selvästi mielenkiintoa herättävää.
– Vetyautoja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Esimerkiksi raskaan liikenteen puolella on käynnissä erilaisia pilottihankkeita. Tällä hetkellä valmistetaan muutamia vetykäyttöisiä henkilö- ja pakettiautomalleja, tekninen asiantuntija Markus Markkanen kertoo.
Markkanen sanoo, että Autoalan uudessa tiekartassa on ajateltu, että vetyautot yleistyvät Suomessa vuoden 2030 tienoilla.
– Vety on henkilöautojen lisäksi tärkeä vaihtoehto erityisesti hyötyajoneuvojen ja raskaan liikenteen puolella, jossa sähköistämisessä on enemmän rajoitteita henkilöautoihin verrattuna. Myös Euroopan unionilla on useita hankkeita vedyn käyttöön liittyen, Markkanen toteaa.
Markkanen huomauttaa, että vetyautoja on kehitetty aiemmin erityisesti Aasian maissa, joissa se on nähty selkeämmin rinnakkaisena vaihtoehtona akkusähköautoille. Viime vuosina vety on nähty kiinnostavampana myös Euroopassa.
– Vetyautoja on tuotu tähän mennessä vain joitakin kappaleita Suomeen, sillä Suomessa ei ole vielä olemassa vetyautoille soveltuvaa tankkausverkostoa. Tähän on kuitenkin tulossa parannusta lähivuosina, Markkanen sanoo.
Markkasen mukaan vetyautot voivat olla kiinnostava sähköisen liikenteen vaihtoehto erityisesti pitkille ajomatkoille Suomessa.
– Tankkaus sujuu nopeasti kuten polttomoottoriautolla, mutta liikkuminen on tästä huolimatta päästötöntä. Energiatalouden murros voi johtaa siihen, että kausiluontoista uusiutuvaa sähköenergiaa varastoidaan vedyksi silloin, kun sille ei ole muuta käyttöä – tällöin vedyn tuotantokapasiteetti nousee merkittävästi ja samalla myös sen hinta laskee, Markkanen pohtii.
Markkasen mukaan vetyauto voisi sopia päästöttömän liikenteen vaihtoehdoksi akkusähköauton rinnalle erityisesti silloin, kun autolla ajetaan pitkiä ajomatkoja, eikä lataukseen ole järkevää mahdollisuutta tai aikaa.
– Käytännössä vetyautolla ajaminen on samanlaista kuin akkusähköautolla ajaminen, mutta vain energia on varastoitu eri tavalla. Viime aikoina on myös esitelty automalleja, joissa on ladattavan hybridin tapaan akku, jonka voi ladata. Mikäli akku menee tyhjäksi, voidaan ajoa jatkaa päästöttömästi vedyllä, Markkanen kertoo.
Vetyauto on akkusähköauton tapaan päästötön tapa liikkua – eli auton pakoputkesta tulee vain vesihöyryä. Sen tankkaaminen on lähes yhtä nopeaa kuin polttomoottoriautolla. Lisäksi sen valmistamiseen tarvitaan vain pieni väliakku ja polttokennon vaatimia jalometalleja, jolloin arvokkaita ja harvinaisia metalleja ei tarvita yhtä paljon.
– Haittapuolena vetyauton ja vedyn tuotannon hyötysuhde on selvästi akkusähköautoa ja sen lataamista huonompi. Eli energiaa menee koko ketjua katsottaessa hukkaan. Lisäksi vielä nykyisillä hinnoilla vetyauton ajokilometrit ovat selvästi akkusähköautoa kalliimmat ainakin kotilataukseen verrattuna. Vedyn varastointi ei ole myöskään yhtä helppoa kuin nestemäisten polttoaineiden, Markkanen vertailee.
– Käytännössä kuljettajan näkökulmasta vetyauto toimii identtisesti sähköautoon verrattuna, koska sen voimalinja toimii sähköllä. Erona on ainoastaan energian varastointi ajovoima-akun sijasta vetykaasuun. Käytännössä molemmissa ratkaisuissa (vety ja akkusähkö) on kokonaisuutta katsottaessa omat hyvät ja huonot puolensa, Markkanen huomauttaa.
– Polttomoottoriautoon verrattuna toiminta on siis samanlaista kuin akkusähköautossa – eli voimalinja toimii sulavasti ja äänettömästi, eikä autossa ole esimerkiksi vaihteistoa, Markkanen miettii.
Vetyautojen hinnat ovat tällä hetkellä suurin piirtein vastaavan akkusähköauton tasolla.
”Kokemukset ovat positiivisia”
Toyota Auto Finland Oy:n tiedotuspäällikkö Pekka Karvisen mukaan kokemukset vetyvaihtoehdoista ovat olleet positiivisia.
– Autossa näkyy luonnollisesti pitkä tuotekehitys. Toyota on aloittanut vedyn tieliikennekäyttöä hyödyntävien tutkimushankkeiden kehittelyn jo vuonna 1992, ja nykyinen Miraikin on jo toisen sukupolven malli. Ensimmäisen sukupolven Mirai-mallia on esimerkiksi Ranskassa Pariisissa joitakin satoja kappaleita taksikäytössä. Mirai on osoittautunut odotetulla tavalla tyypilliseksi Toyotaksi: luotettavaksi, laadukkaaksi ja käyttökuluiltaan pieneksi, Karvinen luonnehtii.
Toyotan vetykäyttöinen polttokennoauto on mallinimeltään Mirai. Toisen sukupolven Mirai-malli tuli myyntiin kautta maailman ja muutamille Euroopan markkinoille vuosi sitten eli alkuvuodesta 2021. Mirai on iso sedan-mallinen auto, joka on kooltaan ison keskiluokan ja edustusluokan henkilöautojen kokoluokkaa.
Toyotan vetyautovaihtoehdot herättävät kiinnostusta Suomessa.
– Olemme saaneet yhteydenottoja suomalaisilta asiakkailta, mikä kertoo uuden teknologian olevan selvästi mielenkiintoa herättävää. Luonnollisesti tankkausinfran kehityksen ollessa tässä vaiheessa kyseessä on ollut lähinnä tarkempia tiedusteluja tekniikasta ynnä muusta sellaisesta, mutta myös suoria kysymyksiä auton myynnin käynnistymisestä on esitetty, Karvinen iloitsee.
Karvinen teroittaa, että markkina riippuu aivan täysin infrastruktuurin kehityksestä, oli kyseessä sitten Suomi, Eurooppa tai mikä tahansa markkina-alue.
– Vedyn käytössä Toyota on sitoutunut vety-yhteiskunnan kehittämiseen, ja tämä tarkoittaa käytännössä vedyn käytön laajamittaista hyödyntämistä yhteiskunnan eri toiminnoissa. Voidaan todeta, ettei esimerkiksi vedyn tankkausasemien rakentaminen vain vetykäyttöisiä henkilöautoja varten ole mielekästä. Raskaan kaluston käyttövoimatarpeiden huomioiminen tekee yhtälöstä jo helpommin lähestyttävän, ja toisaalta vedyn laajamittaisen käytön yhteydessä mahdollinen tieliikennekäyttö mahdollistuu kuin itsestään. Suurimmat kehitysaskeleet tapahtuvat siis energia-alalla. Tieliikennekäyttö on vedyn käytön loppupäässä, Karvinen huomauttaa.
Karvisen mukaan vetyauto tai polttokennoauto rinnastuu kaikista helpoiten täyssähköautoihin, sillä autoa liikuttaa sähkömoottori. Ero täyssähköautoon on siinä, miten auton liikuttamiseen käytettävä energia varastoidaan autossa. Täyssähköautossa se on varastoitu suureen korkeajänniteakkuun ja polttokennoautossa säiliöissä olevaan vetyyn, jonka yhdistäminen happeen polttokennostossa tuottaa sähköä, lämpöä ja happea.
– Suurin ero täyssähköauton käyttöön on käyttöenergian täyttö tai paremmin sanottuna tankkaus / lataus. Vetysäiliöiden täyttäminen tankkausasemalla kestää vain muutaman minuutin verrattuna täyssähköautojen parhaimmillaankin kymmeniin minuutteihin. Sinänsä polttokennoauto ei ole millään tavalla taistelemassa täyssähköisiä voimalinjoja vastaan, vaan se tuo yhden vaihtoehdon lisää mahdollisena käyttövoimana etenkin pidempiä ajosuoritteita silmällä pitäen, Karvinen teroittaa.
Karvisen mielestä tulevaisuutta on aina vaikea ennustaa, kuten vetyautojen kohtaloa.
– Kun ensimmäiset tankkausasemat valmistuvat, on meillä valmius toimittaa autoja hyvinkin nopeasti. Muutamien vuosien tähtäimellä pidämme 100-200 auton vuosimyyntiä mahdollisena. Tämä toki riippuu tankkausinfran kehittymisestä, Karvinen korostaa.
Karvisen mukaan ehkä olennaisinta polttokennoautoissa on nähdä niiden olevan osa isompaa kokonaisuutta ja isompaa energia-alan murrosta.
– Vedyn käyttömahdollisuudet ovat moninaiset. Puheet vety-yhteiskunnasta tarkoittavat muun muassa vedyn käyttömahdollisuuksien hyödyntämisessä, esimerkiksi biopolttoaineiden valmistuksessa tai uusiutuvan energian varastoinnissa. Niin kutsuttu vihreä vety on tutkimuskohteena yksi nopeimmin kasvavia alueita teknisellä saralla, ja tuotekehitys etenee huimin harppauksin. Tästä esimerkkinä mainittakoon vedyn valmistaminen muutoin kuin elektrolyysillä, jonka hyötysuhteesta moni on ollut huolissaan – sinänsä suotta, jos sekin on tehty uusiutuvalla energialla, Karvinen pohtii.
MATTI PULKKINEN
