Matti Marjamäki teki Punkalaitumella moottoripyörällä ajaessaan 2006 kohtalokkaan arviointivirheen. Suoraa tieosuutta ajaessaan hän luuli tien jatkuvan metsässä näkyvän aukon suuntaan.
– Todellisuudessa se reikä olikin omakotitalon piha ja tie kääntyi ihan toiseen suuntaan, mitä olin arvioinut.
Moottoripyörä osui tien vastakkaiseen pientareeseen ja Marjamäki lensi kyydistä kohtalokkain seurauksin. Hän sai selkäydinvaurion ja menetti jalat alta.
Rytäkässä hänen moottoripyöräkypäränsä ruhjoutui näkyvästi.
– Koko kuitumateriaali repesi oikealta sivulta pois, ja kypärä onkin päällepäin rujon näköinen, hän kertoo. – Se kuitenkin toimi sen hetken niin kuin sen piti toimia.
Moottoripyöräkypärä on suunniteltu niin, että kun siihen kohdistuu kova isku, törmäysenergia saadaan hallitusti hajautettua. Matin kypärä halkesi takaraivon puolelta.
– Vaikka kypärä halkesi, se piti muotonsa ja suojeltava pää pysyi sisällä ehjänä. Sisältä kun koittaa kypärää, niin mitään halkeamaa, reikää tai sisään tunkeutumaa ei löydy, mikä olisi voinut vahingoittaa päätäni, hän sanoo.
– Kypärä pelasti henkeni. Se, että säilyin hengissä ja vielä ilman aivovammaa, on kiistaton todiste kypärän käytön tärkeydestä.
Marjamäki muistuttaa, että moottoripyöräkypärän remmi pitää aina kiinnittää kunnolla niin, ettei se ole löysänä. Jos remmi ei ole kiinni tai se on löysä, kypärästä ei ole mitään hyötyä.
– Törmäyksen sattuessa kypärä lentää ensimmäisenä tiehensä.
Marjamäki on kiertänyt kouluilla ja nuorten tapahtumissa puhumassa ajoturvallisuudesta ja erityisesti kypärän käytön tärkeydestä.
Valitse sopiva kypärä
Jotta kypärä suojaa, sen tulee olla ajajalle sopivan kokoinen ja kunnolla kiinnitetty. Päälaella, ohimolla ja takaraivolla tulee tuntua tasainen tuki. Sivuttaistuen pitää olla voimakas. Kypärän sisusta muotoutuu pikkuhiljaa käyttäjän mukaan.
Kypärässä pitää olla hyvä ilmastointi, jotta ajaja pysyy kuumallakin ilmalla vireänä.
Moottoripyöräkypärää ei saa omin päin maalailla, sillä maali saattaa heikentää kypärän materiaalia. Jos kypärä putoaa kovalle pinnalle, esimerkiksi asfaltille tai betonille, kannattaa tarkastaa maahantuojalta, onko kypärä voinut menettää suojaavaa vaikutustaan.
Materiaalit haurastuvat käytön ja ajan myötä. Myös aurinko kuluttaa materiaalia. Kypärävalmistajat suosittelevat kypärän uusimista käytöstä riippuen 3–7 vuoden välein.
Kommentti
Aloitin moottoripyöräilyn parikymppisenä Tampereen sipulikirkon parkkipaikalta, mistä syöksyin vauhdilla Tuomiokirkonkadulle perjantailiikenteen sekaan tahattomasti etupyörä taivasta kohden. Pyörä oli kuin villihevonen kokemattoman ratsastajan käsissä.
Lyhyen koeajon jälkeen kurvasin takaisin parkkipaikalle, missä pyörän omistaja kommentoi lähtöäni: ”Olipa näyttävää menoa.”
No, kuinka sen ottaa. Se oli ensimmäinen kerta, kun ajoin moottoripyörällä.
Samalla pyörällä opin myöhemmin arvostamaan ajovarusteita. Tein pieniä korjauksia ja lähdin kotipaikan vierestä menevälle soratielle kokeilemaan, miten pyörä toimii.
Kiihdytyksen jälkeen jarrutin ja etupyörä osui pehmeään hiekkaan. Siitäpä ajaja lähti komeasti tangon yli lentoon ja maahantullessa ensimmäisenä soratien ottivat vastaan paljaan kämmenet. Käsiin tuli nahkataskuja, joiden sisällä oli pieniä murskeen kappaleita.
Sen jälkeen on hanskat olleet käsissä lähes poikkeuksetta. Kypärä, jonka laadusta en tingi, on aina päässä ja kunnolla kiristettynä.
Käytän umpikypärää, sillä ajatus siitä, että tekisin asfalttiin vakoa nenällä ja naamalla ei kiehdo edellä mainítun kokemuksen jälkeen. Eikä kiinnosta ottaa pikku pörriäisiä naamaan kovissa nopeuksissa.
Kuumalla ilmalla ja pienillä nopeuksilla pää tahtoo hikeentyä kypärän ilmastoinnista huolimatta. Helpotusta saa, kun raottaa vähän visiiriä. Kerran kuumalla kuudenkympin tiellä huristellessa visiirin raosta lensi sisään ampiainen.
Siinä se pöristeli kiukkuisena naamalla hyvän aikaa, kunnes iski piikkinsä otsaan. Koko episodin ajan täytyi vaan pitää katse tiessä ja mieli rauhallisena. Seuravalla nyssen pysäkillä pysähdyin ja ravistelin ampparin kyydistä pois.
Moottoripyörä on liikenteessä turvaton kulkupeli suhteessa autoihin ja tielle loikkiviin metsän eläimiin. Motoristilla täytyy olla malttia ja tarkkaavaisuutta.
