Ylöjärven lukion lehtori Satu Honkkilalle tärkeintä työssä on opiskelijan kohtaaminen – ”Uskonnonopetus on myös rauhantyötä”

Ylöjärven lukion lehtori Satu Honkkila valittiin vuoden uskonnonopettajaksi Suomen uskonnonopettajain liiton talvipäivillä helmikuun alussa. Honkkilan mukaan rauhankasvatus on yksi uskonnonopetuksen tärkeimpiä pointteja.

Satu Honkkila sanoo, että valinta lämmitti tosi paljon, vaikka ei tunnista itseään kaikista valintaperusteluista.

– Toisaalta ajattelen, että kaikista ihmisistä voisi sanoa jotakin kaunista ja antaa jonkun noteerauksen elämäntyöstä.

Tärkeintä Honkkilalle työssään on kohdata opiskelija, vaikka isot ryhmäkoot ja pandemia hankaloittavat vuorovaikutusta.

Lue myös: Ylöjärven lukion Satu Honkkila on vuoden uskonnonopettaja – viisas ja läsnäoleva kollega

Tärkeää on myös tukea oppimista, jotta oppilaat selviytyvät ylioppilaskirjoituksista. Honkkila toivoisi, että yo-kokeiden painoarvo ei olisi niin suuri, sillä ne kuormittavat opiskelijoita paljon.

– Mielestäni pitää tukea myös opiskelijan omaa kasvua ja kehitystä, eikä vain tähdätä siihen yo-kokeen tulokseen.

Palkitseva työ

Opettajana Honkkila toiminut vuodesta 1996 alkaen, ensimmäiset vuodet sekä yläasteella että lukiossa, ja viimeiset 15 vuotta pelkästään lukion puolella. Uskonnonopettajaksi hän ajautui hieman vahingossa.

– Lukioaikaiset suosikkiaineet englanti ja uskonto ohjasivat opiskelupaikan hakua ja lisäksi hain luokanopettajakoulutukseen. Pääsin teologiseen tiedekuntaan ja se vei mennessään.

Honkkila on viihtynyt hyvin työssään opettajana.
– On niin palkitsevaa, kun saa kolme vuotta seurata opiskelijan kehitystä ja olla omalla panoksellaan mukana niissä tärkeissä vuosissa. Siihen ei kyllästy koskaan.

Vaikka työ palkitsee, Honkkilan mukaan opettajien uupumus on lisääntynyt. Pandemia sekä jatkuvat koulumaailman muutokset ovat kuormittavia.
– Luulen, että vastaavia haasteita on joka alalla.

Ensimmäinen koronavuosi toi mukanaan melkoisen kaaoksen koulumaailmaan, muun muassa etäopetukseen siirtymisen. Honkkila sanoo, että monikaan ei halua palata siihen – koulussa paikan päällä on kivempaa.

Honkkila opettaa uskonnon ohella psykologiaa, joka on lukiolaisten keskuudessa huomattavasti suositumpi aine sekä ylioppilaskirjoituksissa että valinnaisena.

– Tämä muutos tapahtui ainereaalin jälkeen. Ihmiset satsaavat aineisiin, jotka kirjoittavat, eivätkä sitten opiskele enää muita aineita. Se on tosi ymmärrettävää.

Lukiossa on nykyisin kaksi pakollista uskonnon ja yksi pakollinen psykologian kurssi.

Yhteisen katsomusaineen kannalla

Uskonnon opetus ei ole enää tunnustuksellista kuten muutama vuosikymmen sitten. Elämänkatsomustieto on mahdollista ottaa valinnaisaineena ainoastaan, jos ei kuulu uskonnolliseen yhteisöön.

Honkkilan mielestä kaikille tulisi olla mahdollista opiskella sekä uskontoa että elämänkatsomustietoa.
– Liputan yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä.

Hän toteaa, että nykyisen opetussuunnitelman taustalla on kaunis ajatus uskonnonvapaudesta.
– Taustalla on positiivinen uskonnonvapauden tulkinta, että saisi oman katsomuksen ja oman identiteetin vahvistamista sitä kautta. Luonteeltaan yhteinen katsomusaine on erilaista, koska siellä pitäisi kaikkia katsomuksia, niin uskonnollisia kuin uskonnottomia, käsitellä tasavertaisesti.

Tämä vaatii Honkkilan mukaan opettajilta sensitiivisyyttä sekä laajan ja syvän koulutuksen eri katsomuksista, jotta niihin liittyviä ilmiöitä voi käsitellä myös kriittisesti.

Dialogi digin vastapainona

Myös uskonnonopetus on viime vuosina digitalisoitunut ja oppimateriaalit ovat verkossa.
– Varsinkin nyt kun tuli oppivelvollisuus tänä vuonna. Suurimmassa osassa lukioita on varmasti tämä sama tilanne, että vain sähköiset materiaalit ovat mahdolliset, koska niiden kustannukset ovat pienemmät.

Digitaalisuus on osaltaan helpottanut ja tuonut joustoa opetustyöhön, kun oppitunnin harjoitukset voi laatia vaikkapa YouTubesta löytyvän musiikkiesityksen tai ajankohtaisen uutisjutun ympärille.

Honkkila muistaa kuitenkin vielä ne juhlalliset hetket, kun kuvaputkitelevisio rullattiin omassa hyllykössään luokkaan, ja sitten yhdessä katsottiin hänen kirjastosta hakemaansa vhs-videota.

Vastapainoksi digille Honkkila tuo opetukseen vaihtelua muun muassa draama- ja dialogiharjoituksilla.

– Toiminnalliset ja liikunnalliset harjoitukset ovat jääneet korona-aikana vähemmälle, mutta korona-aika on tuonut podcast-kävelyt. Olemme esimerkiksi laittaneet kännykkään luurit ja lähteneet tekemään lenkin ja keskustelleet tai tehneet tehtävän kuullun perusteella.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat Honkkilalle tärkeitä arvoja, ja hän on tehnyt pitkään töitä niiden eteen.

– On hyvin inhimillistä ja tosi helppoa niputtaa tietyn katsomuksen edustajat samanlaisiksi. Tavoitteena uskonnonopetuksessa on saada se ymmärrys, että saman uskonnon sisällä on tosi erilaisia ihmisiä, näkemyksiä ja tulkintoja. Mutta koska ihminen tarvitsee lokerointia, se on hyvin haasteellista, Honkkila sanoo.

– Uskonnonopetus on myös rauhantyötä. Rauhankasvatus on yksi tärkeimpiä pointteja ja tämä työ antaa siihen hyvin mahdollisuuden.