Kaiken kaikkiaan 31 vuotta erilaisissa luottamustehtävissä Ylöjärveä palvellut kunnallisneuvos Tapani Jarva vetoaa kaupungin uusiutuneeseen ylimpään johtoon, jotta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mauri Heiska (ps.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juho Ojares (kok.) sekä kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen palauttaisivat Ylöjärven voimakkaasti kasvavien ja kehittyvien kehyskuntien aateliin. Konkaripäättäjä ei säästele sanojaan edellisestä johtotroikasta Katja Luojuksesta (kok.), Jaana Heikkilästä (sd.) ja Jarkko Sorvannosta, jotka hänen mukaansa turmelivat eripuraisuudellaan Ylöjärven menestymisen edellytykset.
Kunnallisneuvos Tapani Jarva viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä tiistaina 1. maaliskuuta. Tämän päivän Ylöjärvi on räikeästi toisenlainen kuin hän soisi. Pitkän linjan poliitikko kaipaisi kaupungilta konkreettisia tekoja, jotka houkuttelisivat kilvan valtakunnallisia rakennusliikkeitä aloittamaan uudenlaisia kohteita paikkakunnalla. Hän odottaisi palveluinnovaatioita, joilla Ylöjärvi erottuisi edukseen uusista asukkaista ja yrittäjistä verisesti kilpailevista kunnista.
– Uudenlaista Ylöjärveä ei synny puhumalla vuodesta toiseen Eppu-veistoksesta tai haaveilemalla vuosikymmen ratikasta. Elinvoima-Ylöjärvellä olisi oltava monta kehityskärkeä, joita toteuttamalla jokapäiväinen elämä olisi vireää, jo itsessään kasvua ruokkivaa.
– Missä ovat ylöjärveläiset ideat, entä niiden vakavasti otettavat toteuttajat?
Jarvasta tuli ylöjärveläinen vuonna 1976, kun hän perheineen muutti pitäjään. Runsaat 40 vuotta sitten hajanainen keskusta oli uinuva ja pimeä, kuten kunnallisneuvos muistaa Ylöjärven ensimmäisen kunnanjohtajan puolison, norjalaislähtöisen Edith Poussun kuvailleen pitäjän pääraittia.
Jarva hymähtää, että kirkonkylä oli legendaarisen hiljainen, mutta pitäjän kunnalliselämä oli räiskyvää. Paikallispäättäjien sanansäilä heilui niin terävästi, että heikompia hirvitti.
– Silloista aikaa paikkakunnalla leimasi poliittinen sotatilanne. Ylöjärven kunnalliselämän riitaisuus tunnettiin valtakunnallisestikin, sillä niin meheviä, joskin kovasti kielteisiä ja suorastaan ikäviä uutisia silloin täältä levisi maailmalle.
Jarva muistuttaa, että tuolloin kaikki kunnanvaltuustossa edustettuina olleet puolueet olivat sisäisesti hajanaisia ja eripuraisia. Lisäksi puolueet olivat keskenään huonoissa väleissä. Luottamus ja yhteishenki olivat tipotiessään.
– Hajota ja hallitse -ohje oli kaiken tekemisen punaisena lankana.
Jarva sanoo, että hän on ollut rivikaupunkilaisena ja sivustaseuraajana vuodesta 2013 lähtien, jolloin hän jätti viimeisen kunnallisen luottamustehtävänsä maamme ensimmäisen kunnallisen elinkeinoyhtiön, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajuuden. Jo vuonna 1985 alkanut ja yhtäjaksoisesti kuusi valtuustokautta jatkunut kunnallisvaltuutetun ura päättyi vuonna 2008. Kunnan- ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Jarva toimi viisi kautta nousten suosiollaan koko Tampereen kaupunkiseudun kummajaiseksi.
Kokoomuksen pitkäaikainen vaikuttaja harmittelee nyt, että vuosikymmeniä maakunnallisena ja valtakunnallisenakin kuntakentän kasvu- ja kehitysihmeenä loistaneen Ylöjärven tähti himmeni himmenemistään nelivuotiskaudella 2017-2021. Silloin kaupungin strategisesti tärkeän johtokolmikon yhteistoiminta kriisiytyi kaupunginhallitusta johtaneen Katja Luojuksen sekä kaupunginvaltuuston puikoissa olleen Jaana Heikkilän (silloisen Lammisen) ja kaupunginjohtaja Jarkko Sorvannon henkilökohtaisiin riitoihin.
– He jäävät kyllä Ylöjärven kunnallishistoriaan surkimuksina, jotka ajoivat aiemmin kaukoviisaasti ja menestyksellisesti toimineen kaupungin totaaliseen kaaokseen. Kolmikko ei kunnioittanut Ylöjärven parasta vaan omaa etuaan. Kaupunkiorganisaation kannalta tuhoisinta on ollut se, että monet kunta-alan ammattilaiset ovat jättäneen Ylöjärvi-laivan. Tässä viittaan lähteneiden henkilökohtaisesti minulle kertomiin syihin.
Jarva teroittaa, että Ylöjärvelle oli piirretty realistinen tulevaisuuden kartta, jonka turvin kaupungista piti tulla 45 000 asukkaan paikkakunta vuoteen 2040 mennessä. Hän pitää tavoitetta tällä erää epärealistisena.
– Nyt tiedämme, että Ylöjärven kuningastie on tyssännyt kuin seinään. Kaupunkikone pärskii ja yskii.
Jarva muistuttaa, että Ylöjärveä johtaneet Pauli Poussu, Pauli Ihamäki sekä Pentti Sivunen ajoivat useilla ratsuilla kehittääkseen paikkakuntaa. Tulevaisuusorientoituneet kuntajohtajat edistivät niin asumisen kuin yrittämisen edellytyksiä. Heidän tarkkojen silmiensä alla koko kunnan palvelutuotannosta pidettiin hyvää huolta. Kuntajohtajilla olivat toimivat yhteistyöverkostot valtakunnan politiikkaan, valtion virastoihin ja laitoksiin sekä eri yhteisöihin. Kuntajohtajat olivat tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti.
– Aktiivinen maapolitiikka oli ydintekemistä. Maanjalostamista erilaisine vaihtoehtoineen vaalittiin. Pidän Ylöjärven suurena onnettomuutena kaupungin teknisen puolen toimintakyvyn heikkenemistä, joka toden teolla alkoi huonontua, kun muiden muassa laajaa ammatillista arvostusta nauttinut Petri Mäki jätti Ylöjärven ja siirtyi johtavaksi rakennustarkastajaksi naapurikaupunkiin Nokialle. Ovi on käynyt Mäen jälkeen liian monta kertaa. Osaajista on osattava pitää kiinni.
Jarvan mielestä luottamusta herättävä kaupunki pitää kynsin ja hampain kiinni palvelulupauksesta, että esimerkiksi tekniseltä osastolta reagoidaan vuorokaudessa.
Rakennustoiminta hyytynyt liki olemattomaksi
Ylöjärvellä ei tälläkään hetkellä tanner tömise, koska rakentajat eivät lyö paaluperustuksia maahan. Eivätkä kuntakeskuksen fasadia hallitse nostokurjet, jotka kertoisivat voimakkaasta rakennusbuumista. Sen sijaan ohikulkijat ihmettelevät esimerkiksi kaupungin maamerkiksi kohonneen 45-metrisen Artturintornin viereen pykättyä rumaa, mustaa seinämää. Tontillehan piti nousta näyttävän korttelin.
Elämäntyönsä Pilkington Lamino Oy:n talousjohtajana tehnyt ekonomi Tapani Jarva korostaa, että uuden rakentaminen on aina ja kaikissa tilanteissa vaikuttavin ja vakuuttavin elämänmerkki.
– Investoinnit kertovat tulevaisuususkosta ja eteenpäinmenosta. Investointien puuttuminen päinvastaisesta.
– Kun käyn Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Kangasalla, näen useita suuria rakennustyömaita. Ylöjärvellä on pelottavan hiljaista.
Jarva sanoo, että Tampere ja kehyskunnat sopivat ja jakoivat aikanaan yhteisvastuun, jolla kaikki kaupunkiseudun kunnat yhdessä vastaavat kaupunkiseudun valtakunnallisesti merkittävään muuttopaineeseen.
– Olin kyllä järkyttynyt, kun näin Ylöjärven viime vuoden nettomuuton, joka oli vain 10 henkilöä. Määrä oli maakunnan vähäisempien joukossa. Kehyskuntaverokkimme loistivat tutuilla satojen uusien asukkaiden kasvuluvuilla. Ylöjärvi ei kuuluisi olla surkimusten joukossa.
Jarvan mielestä Ylöjärvi on palautettava kaikin mahdollisin keinoin muiden Tampereen kehyskuntien kasvutahtiin. Maanhankinnan ja kaavoituksen on oltava aktiivista. Kaupungin on vaalittava veto- ja pitovoimaansa työnantajana.
– Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei uuden vireen saaminen ole tässä tilanteessa helppoa. 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkuvuosina Ylöjärveä virkatyönä ja luottamushenkilöinä eteenpäin vieneet paiskivat ahkerasti ja itseään säästämättä hommia. Kasvu ja kehitys eivät tule kuin Manulle illallinen.
”Uuden johtokolmikon on toimittava”
Tapani Jarva pitää Ylöjärven uuden nousemisen edellytyksenä uudenlaisten vastuunkantajien astumista kehiin. Pöydän puhdistamista. Uuden alun ottamista.
– Entiset saivat mennäkin, eikä heillä ole enää tulevaisuutta Ylöjärven kunnalliselämässä. Tämä on varmaa.
Jarva sanoo, että viimekesäkuisten kuntavaalien tulos nosti Ylöjärven vastuunkantoon uutena poliittisena voimana Perussuomalaiset. 1970- ja 1980-lukujen Rekoomuksen nähnyt sillanrakentaja toivoo, että uusi poliittinen toimija käyttää tilaisuutensa ylöjärveläisten hyväksi.
– Äänestäjät heivasivat penaalin terävimmästä kärjestä pois SDP:n.
Jarva muistuttaa, että Ylöjärvi on kokenut historiallisia vallanvaihdoksia lähimenneisyydessäkin. Ylöjärvi oli kaupunkiseudun viimeisiä vasemmistoenemmistöisiä paikkakuntia 2000-luvulle saakka. Oikeiston valtakausi on siis vallan nuorta.
Jarva kehottaa perussuomalaisten Mauri Heiskaa ja kokoomuksen Juho Ojaresta kokoamaan omat taustajoukkonsa yhdeksi uskottavasti toimivaksi rintamaksi ja lunastamaan omilla teoillaan muiden valtuustopuolueiden luottamuksen. Hänen mukaansa kaupunginjohtaja Pauli Piiparisen on löydettävä Heiskan ja Ojareksen kanssa yhteinen sävel.
– Koko Ylöjärvi odottaa nimenomaan tältä kolmikolta uusia innovaatioita, uusia avauksia.
– Kaupungin organisaatio on saatava toimimaan saman tahtisesti. Eri yhteyksissä esille nouseva tekninen osasto on tervehdytettävä.
Jarva huomauttaa, että veronmaksajia, kaupunkilaisia kiinnostaa tulos, se, miten virkakoneisto ja poliittinen ohjaus takaavat kaupunkiaparaatin toimivuuden.
– Puolueiden sisäisestä ja eri valtuustoryhmien välisestä riitelystä on päästävä eroon. Toraileminen jatkuu, jos valtuutetut, hallituksen jäsenet tai lautakunnissa istuvat eivät tajua sitä, minkä takia he loppujen lopuksi paikoillaan ovat.
”Yhteistyöstä muodostui voimavara”
Tapani Jarva ei ollut suunnitellut itselleen kunnallismiehen uraa. Se alkoi lopulta vuonna 1984 Kokoomuksen Ylöjärven kunnallisjärjestön kokouksessa, jossa tulokas valittiin puheenjohtajaksi.
Jarva otti ensiaskeleensa kunnalliseen päätöksentekoon verolautakunnan jäsenenä. Silloin elettiin vuotta 1980. Toiseksi pestiksi tuli Ylöjärven Urheilutalon johtokunnan puheenjohtajuus, joka alkoi vuonna 1982. Tälle paikalle oli toisistaan tietämättä soviteltu Jarvan lisäksi Heikki Nurmelaa (sd.).
– Meillä Nurmelan kanssa muodostui sittemmin pitkä, tiivis ja rakentava yhteistyö. Nurmela toimi menestyksellisesti kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksen jäsenenä.
Jarvasta tuli ääniharava vuoden 1984 kuntavaaleissa, ja hänen ensimmäinen kautensa alkoi vuoden 1985 alussa. Samalla hänestä tuli kunnanhallituksen jäsen.
Toisten kuntavaaliensa jälkeen Jarvasta tehtiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Ylöjärven valtuustopuolueet istuttivat Jarvan puheenjohtajan paikalle viiden kauden ajan.
– Ylöjärven kunnallispäättäjät halusivat päästä 1980-luvulla aidosti eroon repivästä päätöksentekokulttuurista. Kaikki valtuustopuolueet etsivät rehellistä yhteistyötä. Yhteistoiminta kasvatti luottamuksen, jonka turvin Ylöjärveä lähdettiin nostamaan menestyväksi ja kiinnostavaksi kunnaksi. Kärkinä olivat asuminen ja yrittäminen. Tavoitteissa onnistuttiin hyvällä yhteistyöllä. Ylöjärven asukasluku kasvoi vuosittain 300-550 hengellä. Yritysalueet ovat täyttyneet upeista yrityksistä, työpaikoista. Koulutustoimi on valtakunnan kärkeä.
Elinkeinoyhtiö osoitti voimavaransa
Kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivunen ideoi maassamme ensimmäisenä kunnallisen elinkeinoyhtiön. Ylöjärven Yrityspalvelu Oy aloitti toimintansa vuonna 1998. Uudenlainen malli näki päivänvalonsa kriisin silmässä. Silloisen kunnan johto halusi elinkeinotoiminnan entistä ammatillisimpiin käsiin.
Tapani Jarva nousi elinkeinoyhtiön toiseksi puheenjohtajaksi vuonna 2002 jatkaen tehtävässä vuoteen 2013 saakka.
Jarva muistuttaa, että elinkeinopalvelujaan ja -satsauksiaan miettineiden kuntien lähetystöt vierailivat tiuhaan Ylöjärvellä. osakeyhtiömuotoisen yrityspalvelun maine kiiri nopeasti läpi maamme kuntakentän.
– Yrityspalvelun hallituksen työskentely ilahdutti minua kovasti, sillä työskentelinhän kansainvälisessä yrityksessä. Hallituksen kaikki jäsenet ahkeroivat Ylöjärven elinkeinoelämän vireyttämisen ja monipuolistamisen hyväksi. Yritystontit olivat yksi asiakokonaisuus.
– Onnistuimme erinomaisesti kunnan ja yritysmaailman yhteistyössä. Siinähän oli ollut omat kitkansa ja ongelmat. Yrittäjäjäsenten nimeäminen osoittautui hyvin tulokselliseksi.
Jarva sanoo, että hallitus teki mittavan rutistuksen tiiviillä, säännöllisellä kokoustamisellaan ja hyvin sisällökkäillä esityslistoillaan.
– Aika monesti aloin kuulla palautetta, että elinkeinoyhtiön hallituksesta oli tullut merkittävä tienraivaaja ja vallankäyttäjä. Uudenlainen elinkeinotoimen organisointi johti siihen, että Ylöjärvestä piirtyi yrittäjille vahvasti myönteinen mielikuva. Asiat hoituivat ripeästi. Lupaukset pitivät.
Jarva kertoo seuraavansa erityisellä mielenkiinnolla viime kuntavaalien tuloksen siivittämänä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi noussutta toimitusjohtaja Inga-Mari Lehteä (ps.). Jarvan mielestä elinkeinoyhtiö tarvitsee laaja-alaisen näkijän ja kannustavan puurtajan ohjaksiinsa.
”Kolmen hyvän johtajan aikaan”
Kunnallisneuvos Tapani Jarvan 31-vuotinen kunnallismiehen ura ajoittui kolmen toisistaan hyvin erilaisen kunnanjohtajan aikakaudelle. Ylöjärveä johtivat Pauli Poussu, Pauli Ihamäki sekä Pentti Sivunen.
– Ylöjärven ja ylöjärveläisten näkökulmasta ratkaisevaa oli, että jokainen näistä kuntajohtajista oli oma persoonansa. Heillä oli omat vahvuutensa, työskentelytapansa. Yhteistä miehillä oli vahva kehittämistahto.
Jarva sanoo, että kunnanjohtaja, valtuuston- ja hallituksen puheenjohtaja muodostavat kolmikon, jonka jäsenten välisen luottamuksen on oltava sataprosenttinen ja yhteistyökyvyn saumaton.
– Kuntien arjen sujuvuuden kannalta on harmillista, miten monessa kunnassa viime vuosina luottamushenkilöiden ja virkamiesten sopat ja vellit ovat menneet sekaisin. Laskin, että yhdessä vaiheessa samana vuonna 300 kunnastamme 10 kunnassa oli riita, jonka tähtäimessä oli kuntajohtaja. Määrä on hälyttävä ja kertoo jostakin oireesta.
Jarva korostaa, että kuntapolitiikka on yhteistyötä. Erityisenä ilonaiheenaan hän pitää Ylöjärven julistautumista kaupungiksi vuonna 2004.
– Silloin Ylöjärvi pääsi kuntakentän kartalle, ja ylipäänsä eurooppalaisille kartoille. Kaupunkiudella on ollut Ylöjärvelle suuri merkitys. Se on kiistatonta.
– Ehdotin jo 1980-luvun loppupuolella, että Ylöjärven nimi vaihdettaisiin Hight lake city -muotoon eli Korkean järven kaupungiksi.
Jarva muistuttaa myös Ylöjärven halusta kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Kasvukaupunki teki arvostavassa hengessä kuntaliitokset Viljakkalan ja Kurun kanssa.
Kommentointi on suljettu.