Metsät ovat Suomen suurin hiilinielu ja niistä valtaosa kuuluu yksityisille metsänomistajille. Millainen vastuu metsänomistajlla on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja mitä hyvinvoiva metsä vaatii omistajaltaan? Kysyimme Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kenttäpäälliköltä Mikko Kriikulta.
Millainen rooli metsillä on ilmastonmuutoksessa ja sen torjunnassa?
– Suomen näkökulmasta metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on ratkaiseva tai ainakin hyvin iso, sillä käytännössä Suomen hiilinielu on metsissä. Metsä ja sen kasvavat puut siis sitovat ilmakehän hiilidioksidia: kun puun kasvu on voimakkaimmillaan noin 30-50-vuotiaana, se sitoo hiilidioksidia parhaiten. Hiilinielu on toimiva niin kauan, kun metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.
– Toinen puoli ovat päästöt. Ilmastonmuutos on käynnistynyt fossiilisista polttoaineista, joista meidän pitää päästä eroon. Tähän ovat yhtenä ratkaisuna metsätalouden uusiutuvan energian lähteet ja uusiutuvien materiaalien käyttö, eli uusiutuvien luonnonvarojen kestävyys.
– Puusta tehdään pitkäaikaisia tuotteita, jotka toimivat hiilivarastona. Esimerkiksi puurakennukset toimivat hiilivarastoina kymmeniä vuosia. Kuutio puuta sitoo hiilidioksidia noin tonnin pois ilmakehästä.
Millainen tilanne Suomessa on metsien kasvun ja kaadon suhteen?
– Jo vuosikymmeniä tilanne on ollut se, että metsän kasvu on huomattavasti suurempaa kuin käyttö. Tähän on päästy hyvällä metsänhoidolla. Luken metsien inventointitilastoista on nähtävissä selvästi se, miten 60-luvulta lähtien metsävarojen kasvu on ollut valtavaa, kun metsiä alettiin hoitaa määrätietoisesti.
– 1960-luvulla meillä oli metsää 1,5 miljardia mottia, nyt luku on 2,5 miljardia. Kun ajattelee, minkä määrän hiilidioksidia se sitoo, on kyseessä iso asia.
Mikä metsänomistajan rooli on hiilinielun säilyttämisessä? Pitääkö metsää hoitaa?
– Mikäli hiilinielu halutaan säilyttää, on metsän hoitaminen siihen lääke. Eli ilmastonäkökulmasta katsottuna metsää kannattaa ehdottomasti hoitaa. Hoidolla turvataan se, että metsä kasvaa ja on tervettä, mikä taas tukee kestävän käytön näkökulmaa, ympäristön monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastoa.
– Kuitenkaan kaikkia metsiä hoideta, esimerkiksi luonnonsuojelualueita ei hoideta tai sitten niitä hoidetaan hoitosuunnitelman mukaan pienillä toimenpiteillä.
Miten metsän hoitaminen vaikuttaa sen hyvinvointiin?
– Hyvin hoidettu terve metsä on sijoittamista tulevaisuuteen. Ne puut, jotka istutetaan nyt, ovat niitä puita, jotka kasvavat 50-60 vuoden päästä. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos tietää tulevaisuudessa rajumpia sääolosuhteita: myrskyjä, rankkoja sateita ja kesän kuivuusjaksoja. Hoidettu metsä kestää näitä muuttuvia olosuhteita peremmin.
– Metsänhoidolla voidaan varautua myös lämpimämmän ilmaston mukanaan tuomiin riskeihin, kuten sienitauteihin ja hyönteisiin. Luonnon monimuotoisuus on yksi avaintekijä näiltä suojautumiseen, eli metsissä tulisi suosia sekapuustoa eikä vain yhtä puulajia. Puuntuhoajille on luonteenomaista se, että ne ovat erikoistuneet tiettyihin puulajeihin, esimerkiksi kirjanpainaja on kuusentuholainen. Kun metsässä on montaa puulajia, ei tuho pääse etenemään.
Miten metsää tulee hoitaa ja kuka sen tekee?
– Ensinnäkin tärkeintä on huolehtia, että metsä voi hyvin ja kasvaa. Uudistamistyöt on hoidettava viipymättä: jos metsä on esimerkiksi hakattu, taimet istutetaan heti. Myös taimikonhoidot on tehtävä ajallaan, jotta saadaan palautettua tilaa kasvatettaville puille. Lisäksi harvennukset tehdään ajallaan, etteivät puut riukuunnu ja jotta ne pysyvät elinvoimaisina.
– Metsänomistajat tekevät itse esimerkiksi taimien istutusta ja taimikkohoitoa eli raivaussahatöitä. Hakkuut tehdään pitkälti koneilla, mikä on tehokkaampaa ja turvallista. Jotkut metsänomistajat tekevät hakkuita itse moottorisahalla.
Entä, jos perin metsää, mutta en tiedä sen hoitamisesta mitään?
– Jos ei metsästä mitään tiedä, kannattaa soittaa metsänhoitoyhdistykselle. Pirkanmaalla toimii mm. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa, joka auttaa metsänomistajia hoitoon liittyvissä kysymyksissä, laatii tarvittaessa metsäsuunnitelman ja opastaa kädestä pitäen, mitä metsälle pitäisi tehdä. Metsänomistajalla kuitenkin säilyy vastuu ja päätäntävalta siihen, mitä metsässä tehdään.
– Tärkeää on ottaa huomioon se, mitkä ovat metsänomistajan omat arvot ja tavoitteet metsänhoidolle.
Moni omistaa metsää taloudellisen turvan takia. Mitä muita motiiveja metsänomistajlla on?
– Metsänomistajat2020-tutkimuksessa näkyy, että 600 000 metsänomistajamme porukka ei ole millään lailla homogeeninen, vaan heidän tavoitteensa metsänomistuksen suhteen ovat moninaisia. Kaikille taloudelliset arvot eivät ole ensisijaisia asioita metsän omistamisessa, toisille tärkeintä metsässä on virkistyminen ja retkeily ja omatoiminen puuhailu, kuten metsätöiden tekeminen. Toiset haluavat tehdä metsästään suojelualueen.
– Mielestäni metsäala on onnistunut siinä, että metsänomistajille on saatu tuotua erilaisia vaihtoehtoja metsänomistamisen suhteen. Nykypäivänä ihminen pystyy oman arvomaailmansa perusteella valitsemaan, mitä metsässä tehdään ja haetaanko sitä esimerkiksi suojeluun.
Missä tapauksissa metsää kannattaa suojella?
– Metsää kannattaa suojella, mikäli siellä on arvokkaita elinympäristöjä, kuten noroja, puroja, lehtoja…
– METSO-ohjelma loistava vapaaehtoinen tapa suojella metsää ja sen arvokkaita elinympäristöjä. Ohjelmaan kuulumisesta maksetaan metsänomistajalle korvausta. Tällä hetkellä ongelma on se, että ohjelmaan on ylitarjontaa, mikä on tietysti tavallaan sydäntä lämmittävää, että ihmiset ovat niin innostuneita suojelemaan metsiään.
Pirkanmaalle saatiin viime vuonna 388 hehtaaria uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita
Viime vuonna Pirkanmaalle perustettiin kokonaisuudessaan 462 hehtaaria uusia, pysyviä luonnonsuojelualueita METSO-ohjelmalla.
Moni metsänomistaja tarjosi viime vuonna metsiään suojeltavaksi Pirkanmaalla. Yksityisiä suojelualueita perustettiin 31 kappaletta, ja niiden yhteispinta-ala on noin 388 hehtaaria. Lisäksi valtion omistukseen hankittiin suojelutarkoitukseen noin 74 hehtaaria metsää.
Kaikkiaan METSO-ohjelmalla suojeltiin metsiä Pirkanmaalla viime vuonna 462 hehtaaria. METSO-ohjelma on vapaaehtoisuuteen perustuva toimintaohjelma, jonka kautta metsänomistajat saavat korvausta suojeltavasta metsästään. Pirkanmaan ELY-keskus maksoi ohjelmaan kuuluvia suojelukorvauksia viime vuonna noin 3,8 miljoonaa euroa.
Näin METSO toimii
METSO-ohjelma tarjoaa metsänomistajalle taloudellisesti kilpailukykyisen vaihtoehdon metsiensä hyödyntämiseen. Suojeluun soveltuvat esimerkiksi vanhat lahopuustoiset kangasmetsät, lehtometsät sekä muut metsäiset elinympäristöt.
Metsänomistaja saa suojelusta korvauksen puuston arvon perusteella. Samalla metsänomistaja voi säilyttää metsänsä metsänä ja tukea luonnon monimuotoisuutta.
– Suojelumetsät rikastuttavat ja tukevat metsäekosysteemien toimintaa. Pirkanmaalla vain muutama prosentti metsistä on suojeltu. Muuten metsät ovat aktiivisessa talousmetsäkäytössä. Suojeltavia kohteita tarvitaan lisää, jotta lajisto säilyy rikkaana.
– Tavoitteena on, että suojelumetsät ja vastuullisesti hoidetut talousmetsät muodostaisivat eheän kokonaisuuden, jossa metsäluonnolla ja lajistolla olisi parhaat mahdolliset edellytykset menestyä ja voida hyvin, ylitarkastaja Jyri Pääkkönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo.
