Veikko Lehti Oy on perheyritys, joka toimii kiertotalouden ytimessä. Se tarjoaa yrityksille, taloyhtiöille ja yhdistyksille jätehuoltoon ja kierrätykseen sekä puhdistus- ja lokapalveluihin ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja kuljetukseen liittyviä palveluita.
Satakunnan, Kanta-Hämeen ja pohjoisen Uudenmaan lisäksi Veikko Lehti on nyt toiminut pari vuotta myös eteläisellä Pirkanmaalla vuokrattuaan tontin Akaan kaupungilta Akaa Pointin yritysalueelta. Yritys jalostaa keräämistään jätteistä uusioraaka-aineita teollisuuden, rakentamisen sekä energiantuotannon käyttöön. Jätteenkäsittelylaitokset vastaanottavat tavanomaisia sekä vaarallisia jätteitä.
– Ne ovat kierrätettäviä ja monenlaista lajittelua vaativia materiaaleja. Akaaseen tulee pääasiassa rakentamisen ja purkamisen jätteitä, jotka sisältävät myös pilaantunutta maata. Kolme pääjuttua, mitä rakennuksilta tulee, ovat täyspuu, kiviaines eli betoni ja tiili sekä sekalainen rakennusjäte, yrittäjä Juuso Lehti kertoo.
Käytännössä jätteet tulevat lähialueilta.
– Ajamme itse ja tarjoamme myös vastaanottopalvelua muille, jotka keräävät jätteitä tavalla tai toisella. Meidän laitoksemme on lähimpänä Akaassa, Lempäälässä ja Valkeakoskella toimiville.
Viime kesänä Akaassa käsiteltiin huomattavan paljon pilaantunutta maata.
– Kangasalla oli sairaala-alueella 1950–60-luvun kaatopaikka. Se kaivettiin ylös, ja siinä oli muutamia tuhansia tonneja jätettä ja jätepitoista maata. Myös Kotkasta tuli tavaraa, kun ammattikorkeakoulukampukselta kaivettiin monia kymmeniä tuhansia tonneja jätepitoista maata.
Pilaantuneet maat ovat laadullisesti yleensä sitä, mitä odotetaankin, mutta määrällisiä yllätyksiä voi tulla.
– Aika usein voi yllättää, kuinka iso kaatopaikka on. Kun on tehty koekuopat ja tiedetään, kuinka suuri alue suunnilleen on, se voikin jatkua johonkin suuntaan, kun aletaan kaivamaan.
Tonttia tasataan purkubetonilla
Veikko Lehden keräämä jäte jatkaa matkaansa esimerkiksi metalliin, muoviin ja eristevillaan erikoistuneille laitoksille sekä polttoaineeksi sellaisiin voimalaitoksiin, joilla on rinnakkaislupa käyttää jäteperäistä materiaalia. Osa jätteistä jää myös omaan käyttöön.
– Tähän meni kaikki betoni, mitä Hirvialhon koulusta tuli, ja vähän muualtakin lähialueelta, Juuso lehti kertoo viiden kilometrin päässä puretun mikrobivaurioituneen koulun hyödyntämisestä tontin kenttärakenteissa.
Betonin ja kiven lisäksi tontilla voidaan käyttää maata, joka ei ole puhdasta mutta ei pilaantunuttakaan.
– Siinä on semmoinen välitaso, jota kutsutaan kynnysarvomaaksi. Pilaantuneet maat kuuluvat kaatopaikalle, ja puhtaita voi käyttää täysin rajoituksetta. Kynnysarvomaissa on tietyt rakenteet, mihin niitä voi käyttää, Juuso Lehti kertoo.
Tällä hetkellä puolentoista hehtaarin tontista on käytössä noin kolmasosa. Lisää aluetta saadaan käyttöön, kun maata päästään tasaamaan uudella betoni- ja kivijätteellä.
– Olemme yhden puretun rakennuksen päässä siitä, että saamme toisen puoliskon käyttöön. Sitten meillä on vajaa hehtaari tilaa tehdä, kunhan kevät tulee.
Yritys odottaa nimenomaan sopivaa purkujätettä.
– Meillä on se toimintaperiaate, että haluamme rakentaa jätteistä eikä neitseellisestä materiaalista. Siihen on selvät säännöt ja kriteerit, miten niistä rakennetaan, ja me ajattelemme osaavamme ne. Koemme sen arvokkaaksi, että voimme käyttää uudestaan sellaisia materiaaleja, joilla ei muuta käyttöä ole, Juuso Lehti sanoo.
Hän ounastelee, että tarvittava purkubetoni voitaisiin tälläkin kertaa saada muutaman kilometrin päästä. Tulipalo tuhosi Akaassa tammikuussa konepajayritys Toijala Worksin usean tuhannen neliön hallitilat.
– Voisin ajatella, että sieltä tulee betonia. Toinen juttu on se, olemmeko kilpailukykyisiä, mutta luulen, että saisimme sen, Juuso Lehti toteaa.
Myös asukkaat hyötyvät palvelusta
Jatkossa Akaan jätteenkäsittelylaitokseen on tarkoitus tuoda myös kierrätettäviä jätteitä kuten kartonkia.
– Sellaisia voidaan jossain kohtaa ottaa, mutta se edellyttää, että ykkösvaihe on valmis. Silloin pitää olla pressuhalli, että materiaali pysyy kuivana eikä lentele tuulessa ympäriinsä.
Akaa on ollut Veikko Lehdelle erinomainen paikka laajentua sekä logistisesti että muutenkin.
– Minä ainakin koen, että olemme olleet tervetulleita. Olen kotoisin Porista, ja minun on hirveän vaikea asetella kehuja, mutta olen tykännyt toimia täällä, Juuso Lehti sanoo.
Hän kauhaisee käsiinsä sahanpurua ja toteaa, että yritysten lisäksi toiminnasta hyötyvät myös paikalliset kuluttajat.
– Tähän on tuotu omakotitalon pohjasta purueristeet, jotka aikaisemmin on ajettu varmaankin Tampereelle tai Hämeenlinnaan. Tämä säästää kustannuksia, koska auton tuntiveloitus raksuttaa koko ajan.
