Korona-ajan retkeilybuumi koki notkahduksen viime vuonna – Tämä kansallispuisto oli suosituin retkikohde Pirkanmaalla

Pirkanmaan kansallispuistojen käyntimäärät putosivat vuonna 2021 edellisvuoden retkeilybuumin tasosta, mutta ovat aivan uudella tasolla vuoteen 2019 verrattuna. Helvetinjärven kansallispuisto jatkaa käyntimäärien perusteella Pirkanmaan suosituimpana kansallispuistona.
Seitsemisessä voi retkeillä talvellakin, esimerkiksi lumikengillä. (Kuva: Salla Penttilä)

Helvetinjärvellä vierailtiin viime vuonna 67 000 kertaa. Pudotusta vuoteen 2020 verrattuna tuli 16 prosenttia, mutta vuoteen 2019 verrattuna käyntimäärät ovat nousseet 69 prosenttia. Käyntimäärät ovat pidemmällä aikavälillä katsottaessa kasvaneet erityisesti Helvetinjärvellä ja Isojärvellä.

Seitsemisen kansallispuiston käyntimäärät ovat tasaisessa kasvussa pidemmän aikavälin tarkastelussa.  Vuonna 2021 Seitsemisessä vierailtiin 48 200 kertaa, pudotusta vuoteen 2020 verrattuna tuli 21 prosenttia, mutta vuoteen 2019 verrattua nousua oli 5 prosenttia.

Isojärven kansallispuistossa käyntimäärät putosivat Seitsemisen tapaan 21 prosenttia verrattuna käyntimäärien huippuvuoteen 2020. Käyntimääriltään Isojärvi on Pirkanmaan puistoista rauhallisin. Vuonna 2021 sinne tehtiin 30 200 käyntiä. Isojärvi on kuitenkin kasvattanut käyntimääriään 28 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Kansallispuistojen palveluja kehitetään 

Retkeilijöiden tarpeet ovat muuttuneet, kun erilaiset liikkumisen muodot, kuten pyöräily ja lumikenkäily ovat lisääntyneet. Retkeilijöiden moninaisuuteen pyritään vastaamaan kiinnittämällä enemmän huomiota esimerkiksi esteettömyyteen ja reittien monipuolisuuteen. Kansallispuistojen palveluja kehitetään vastaamaan kasvaneisiin kävijämääriin eduskunnan myöntämän lisärahoituksen avulla.

-Helvetinjärvellä aloitetaan tänä vuonna uusiin reitteihin liittyvien palvelurakenteiden, huoltoteiden ja pysäköintialueiden urakat. Työtä on paljon, joten uudet retkeilyreitit eivät vielä tänä vuonna valmistu. Seitsemisessä päivitetään hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka puitteissa kartoitetaan mahdollisuudet puiston virkistyskäytön kehittämiseksi tulevaisuudessa. Isojärvellä viimeistellään reittiviitoituksia ja opastauluja.

– Toivottavasti tulevaisuudessa kansallispuistojen jatkuva perusrahoitus on kasvaneita käyntimääriä vastaavalla tasolla, jotta pystymme huolehtimaan virkistyskäytön kestävyydestä ja asiakasturvallisuudesta, puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta kertoo.