Lähes jokaisella suomalaisella on vakituinen asunto, oma tai vuokrattu. Moni meistä asuu rivi- tai kerrostalossa kuuluen siten laajempaan asukasyhteisöön. Asumista ohjaa joukko yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja, joiden tarkoitus on tehdä kaikkien olo mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi.
Ihminen saa asumisoikeuden huoneiston hallinnan kautta. Hallinta perustuu omistukseen tai vuokrasopimukseen. Asukkaan oikeudet ja velvollisuudet ovat pääosin samat hallintamuodosta riippumatta.
Taloyhtiön asukkaan odotetaan toimivan lainsäädännön määräysten ja taloyhtiön järjestyssäännön mukaisesti. Tämä on useimmille itsestäänselvyys, mutta aina löytyy myös poikkeuksia.
Pirkanmaan Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Riku Pönkänen luettelee asianmukaisen asumisen perusasioita. Kaikki lähtee siitä, että asukas pitää asuinhuoneistonsa hyvässä kunnossa. Pintoja, rakenteita ja järjestelmiä ei saa vaurioittaa väärällä käytöllä tai huonolla hoidolla.
– Asukas ei saa peittää ilmanvaihtoventtiilejä eikä ruuvailla irti lämpöpattereiden termostaatteja. Ilmanvaihdon ja lämmityksen säätöihin ei pidä kajota.
Huoneistoissa ei ole sallittua käyttää mitä tahansa sähkölaitteita. Sähkötaulun sulakkeet asettavat rajat laitteiden tehoille, eikä niitä pidä yrittää kiertää millään erityisvirityksillä.
Velvollisuudet ulottuvat myös asunnon ulkopuolelle. Asukkaiden on hyvä ilmoittaa parkkipaikan rikkonaisesta lampusta tai muusta korjausta kaipaavasta kohteesta.
– Usein joku sanoo, että eipä ole tuollekaan tehty mitään. On helppoa ajatella, että asia ei kuulu minulle ja jättää vastuu muille. Jos kaikki suhtautuvat näin, korjausta voi joutua odottamaan pitkänkin tovin, Pönkänen muistuttaa.
– Muutenkin monissa perusasioissa on välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä. Kaikille ei ole selvää, mitä jätepisteet ovat ja mitä niihin saa viedä. Viemäriin ja wc-pönttöön eksyy asioita, jotka eivät niihin kuulu.
Ihmiset ympärillämme tulevat yhä enemmän myös muista kulttuureista ja etnisistä taustoista. Siten asukkailla voi olla lähtökohtaisesti erilaisia käsityksiä siitä, millaista asumisen pitää olla.
Tarkkaavaisuutta ja maalaisjärkeä
Paloturvallisuus on yksi turvallisen asumisen perustekijöistä. Asukas on aina vastuussa siitä, että asunnossa on vähintään yksi palovaroitin ja se on toimintakunnossa. Kun palovaroitin on kytketty kiinteästi asunnon sähköverkkoon, vastuu sen huollosta kuuluu taloyhtiölle.
Paloturvaa on sekin, että asukas ei saa pitää huoneistossaan liikaa tavaraa. Jos paikat ovat tupaten täynnä, tämä voi muodostaa tavallista suuremman paloriskin.
– Kun asukas havaitsee jonkun asunnossa tällaista, siitä tulisi ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle. Pelastusviranomainen saattaa tehdä ylimääräisen palotarkastuksen ja arvioida tilanteen mahdolliset riskit.
Valveutunut asukas kantaa huolta myös taloyhtiön muiden asukkaiden hyvinvoinnista.
– Kuka tahansa voi tehdä viranomaiselle huoli-ilmoituksen, jos joku ei näytä pärjäävän omin voimin tai aiheuttaa vaaraa ympäristölleen tai itselleen, Pönkänen kehottaa.
– Ylipäätään asioista pitää ottaa selvää. Jos asukas havaitsee ongelman, se selviää usein maalaisjärjellä ja käytännönläheisellä ajattelulla. Lisäksi aina voi pyytää apua muilta asukkailta.
Remontteihin kunnon suunnitelmat
Asunto-osakeyhtiölaki määrittää, millaisia muutoksia asunto-osakkeen omistaja saa tehdä ilman lupaa, ja mihin muutoksiin hän tarvitsee lupia.
Kun remonttiajatus viriää, siitä on syytä keskustella taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän kanssa. He kertovat, mitä selvityksiä kulloinkin tarvitaan.
– On tärkeää, että asukas tekee remontista kirjallisen suunnitelman. Homma voi lähteä yhdestä nurkasta, mutta pian huomataankin, että koko asunto on remontin alla.
Taloyhtiön lupa tarvitaan esimerkiksi lattiapinnoitusten vaihtoon, märkätilojen korjauksiin ja keittiökalusteiden uusimisiin. Sama koskee jäähdytykseen käytettävien ilmalämpöpumppujen asennuksia.
Asbestilainsäädäntöön tuli hiljattain muutos, joka on monelle yllätys. Tietyn ikäisissä kiinteistöissä on aina tehtävä asbestikartoitus, kun jotain aiotaan purkaa.
– Kartoitus tarvitaan pienissäkin hankkeissa, kuten keittiökalusteita uusittaessa tai tiskipöydän välitilan laatoituksessa. Jos vanha kiinnityslaasti sisältää asbestia, purku on tehtävä asbestityönä, joka tuo lisäkuluja ja pidentää remontin kestoa.
Kiusaamiset ja riidat poliisiasioita
Taloyhtiöiden asukkaat kohtaavat joskus häiriötilanteita. Vaikkapa kovaääninen juhlinta yön tunteina voi koetella naapuruston hermoja.
– Öinen melu ja häiritsevät elämäntavat ovat asioita, joita tutkitaan taloyhtiön järjestyssääntöjen pohjalta. Asukkaan tulee tehdä häiriösta ilmoitus hallituksen puheenjohtajalle tai isännöitsijälle, jotka ovat velvollisia puuttumaan tilanteeseen.
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Häiriöiden ajankohdat on syytä kirjata tarkkaan muistiin.
– Jos vain yksi taho kertoo meluongelmasta, se ei välttämättä johda toimenpiteisiin. Painoarvo kasvaa, jos useampikin asukas ilmoittaa samasta ongelmasta, Pönkänen korostaa.
– Ensin olisi hyvä keskustella häiriölähteen kanssa, sillä joskus ongelma voi ratketa jo näinkin. Moni pelkää joutuvansa hankalaan tilanteeseen, koska tällöin valituksen tekijä henkilöityy. Siksi kirjallinen valitus voi tuntua turvallisemmalta.
Yksittäiseen asukkaaseen tai asuntoon kohdistuva häirintä tai kiusanteko on aina poliisiasia. Jos häiritsijä ei riko järjestyssääntöjä, taloyhtiö ei voi puuttua asiaan.
– Tällöinkin kannattaa ottaa yhteyttä taloyhtiön hallintoon. Usein toimet kuitenkin jäävät kiusanteon kohteen vastuulle. Jos kiusaaminen uhkaa pienessäkin määrin asukkaan henkeä tai terveyttä, hänen kannattaa tehdä rikosilmoitus.
Taloyhtiö ei voi yleensä puuttua asukkaiden välisiin riitatilanteisiin ja välienselvittelyihin.
Ihmisiltä ihmisille
Asumisyhteisöissä tavoitellaan sitä, että ihmiset osaavat asua ja elää yhdessä tiettyjen sääntöjen mukaisesti.
– Onnistuminen tässä lähtee viime kädessä lasten kasvatuksesta. Jos vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan kunnioitusta yhteisiä toimintatapoja kohtaan, tuota kunnioitusta ei ole välttämättä aikuisenakaan.
– Asianmukaisen ja toisetkin huomioivan asumisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Sen toivoisin kaikkien ymmärtävän, että tämä tarkoittaa paljon muutakin kuin vain sitä, että netti toimii.
Pönkänen muistuttaa, että asuminen on ihmisten tuottamaa palvelua toisille ihmisille.
– Se on yhdessä elämistä, jossa ihmiset pitävät yhteyttä, hoitavat käytännön asioita ja välittävät toinen toisistaan.
