Olen yrittäjä Ylöjärveltä (erikoiskosmetologi, muistihoitaja, lähihoitaja). Yritykseni on Tampereella. Toimin vapaaehtoisena tukihenkilönä Pirkanmaan Muistiyhdistyksessä. Olen myös kolmen lapsen mummi, joten lapsiperheiden asiat tulevat esille hyvin.
Lapsiperheiden neuvola- ja terveyspalvelut tulisi olla yhdenvertaiset. Mikäli julkisella puolella ei pystytä heti lapsia hoitamaan, annetaan palveluseteli yksityiselle eikä edellytetä, että on vakuutus olemassa. Palveluseteliä kannatan myös muualla sosiaali- ja terveyspalveluissa, koska julkinen puoli ei selviä yksin ja samalla lisäämme työllisyyttä kolmannelle sektorille.
Palvelut tulisi säilyttää myös pienissä kunnissa koko elämänkaaren ajan mutta joustavasti. Jos ei ole tarvetta neuvolapalvelulle tai esimerkiksi yhdestä kahteen perhettä tarvitsee niitä, olisiko silloin apuna esimerkiksi kuntien yhteinen terveysbussi, josta saisi myös perusneuvolapalvelut?
Tärkeänä pidän ikäihmisten ja muistisairaiden hyvinvointia sekä palvelujen yhdenmukaisuutta, saatavuutta ja tasa-arvoa koko Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Sote-alueen apuna voisi olla niin sanottu terveysbussi. Verikokeiden otto ja hoitajan tarkastukset ja tarvittaessa ajanvaraus lääkärille sujuisivat kiireettömissä tilanteissa hyvin. Neuvolatoimintaa ja -tarkastuksia pystyisi hoitamaan bussissa. Lääkäri voisi olla kierrolla mukana esimerkiksi kerran viikossa. Eri yhdistysten mukana oloa voisi hyödyntää tarpeiden mukaan. Esimerkiksi diabetesneuvontaa, muistiyhdistyksen aivoterveysneuvontaa ja niin edelleen. Jalkautuisimme ihmisten luo, joiden on hankala tulla esimerkiksi pitkän matkan vuoksi hoitajalle.
Kotihoitoa on hyvä kehittää, mutta on muistettava, ettei koti aina suinkaan ole kaikille oikea asuinpaikka, jos kunto ei sitä salli. Hoitopaikan pitää olla turvallinen ja tarpeenmukainen. Itse kannatan pieniä yksiköitä, joissa on kodinomainen henki, mielekästä puuhaa asukkaille ja kiireetön ilmapiiri.
Perhelääkärimallilla parannetaan lähipalvelujen saatavuutta ja sillä saavutetaan myös ennaltaehkäisevää hoitoa lääkärin tuntiessa koko perheen. Useampi puolue näyttää kannattavan mallia.
Turvataan riittävä ja hyvinvoiva hoitohenkilöstö. Arvostamalla heitä palkkauksessa, kouluttamalla, ottamalla mukaan oman työn kehittämiseen. Kun henkilöstö tulee kuulluksi, sillä on merkitystä työn tuottavuuteen, koska he sitoutuvat paremmin uusiin toimintamalleihin. Hoitajamitoitusta on seurattava. Myös kotihoidossa on huolehdittava riittävästä henkilömäärästä sekä hoitajien ammatti- ja kielitaidosta.
Vammaispalvelut on turvattava ja niihin on perehdyttävä hyvin, koska avuntarpeet ovat hyvinkin erilaisia vammasta riippuen. Tarvitaan esimerkiksi apuvälineitä, henkilökohtaisia avustajia ja kuljetuspalveluita.
Mielenterveysongelmissa pitää saada matalalla kynnyksellä apuja ja ennaltaehkäisevää työtä. Tartutaan ajoissa ongelmiin ja vaikka se neljäs terveystarkastus kouluissa olisi alan ammattilaisen (psykologi) suorittama niin uskon, että mitä aikaisemmin mielen hyvinvointia yritetään ylläpitää ja löytää keinoja yksilöllisesti siihen, se toisi pitkässä juoksussa yhteiskunnalle säästöjä.
Pelastuspalvelu tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 1 000 uutta pelastajaa eläköitymisen ja toiminnan muutoksen vuoksi. Nyt olisi aika toimia ja aloittaa koulutuksia sekä tehdä alasta houkutteleva nuorille uusille pelastajille.
Tärkeätä on myös tehdä päätöksiä, joilla turvataan järjestöjen ja yhdistysten mukana olo sote-palvelukokonaisuudessa. Yhdistykset tekevät paljon ennaltaehkäisevää työtä, levittävät tietoa sairauksista, kouluttavat tukihenkilöitä, pitävät vertaistukitoimintaa yllä, ovat omaishoitajien tukena ja paljon muuta. Heiltä saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu.
Omaishoitajien arvokas työ pitää myös muistaa. Siitä saatava pieni korvaus pitäisi mielestäni olla verotonta. Tämän vuoden alusta alkaen hoitopalkkio on vähintään 423,61 euroa kuukaudessa, mikä on useampien saama palkkio ja laitospaikka maksaa yhteiskunnalle noin 4 000 euroa kuukaudessa. Ero on huima.
Digitalisaatio on haaste palveluntarjoajille, viranomaisille ja päättäjille, ei niinkään ikääntyneille. Haasteena on tehdä asiat niin, että jokaisen osallisuus varmistetaan elämänkaaren alusta loppuun, Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät voi hoitaa asioitaan digitaalisesti. Digitalisaatio terveydenhuollossa on hyvä lisä silloin, kun sitä käytetään oikein ja oikeassa paikassa. Mutta liika digikiima on syytä unohtaa. Viranomaisten, palveluntarjoajien sekä pankki- ja liikelaitosten on noudatettava yhdenvertaisuuslakia.
Terveyskeskukseen pitäisi saada yhteys välittömästi, eikä esimerkiksi odottaa 45 minuuttia langoilla ja maksaa puhelumaksua odotuksesta niin kuin nykyisin on. Terveydenhuoltolaissa sanotaan, että kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon yksikköön.
Yksin en voi luvata mitään, mutta toivon, että tulevilla valtuutetuilla riittää halua ajaa yhdessä ja hyvässä yhteistyössä näitä asioita eteenpäin Pirkanmaan hyvinvointipiirissä, koska yksin siihen ei kukaan pysty. Mennään yhdessä, ihminen edellä.
Merja Vesterbacka
aluevaaliehdokas (liik.) (sit.)
Ylöjärvi
