Ylöjärven verotuloista ja valtionosuuksista lähtee iso siivu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kaupungilta hyvinvointialueelle. Positiivinen asia on se, että jatkossa kaupungin talousarvion tekeminen on aiempaa helpompaa.
Ylöjärven kaupungin talousjohtaja Juha Liinavuori on viime kuukaudet ja viikot paininut sote-talouden parissa. Hyvinvointialueen tuleminen teettää talousjohtajalle paljon töitä ja epäselviä asioita on edelleen runsaasti. Viime perjantaina Ylöjärvi ilmoitti ensimmäiset rahoitustiedot valtiovarainministeriölle.
– Kyse on siis soten ja pelastustoimen kustannuksista, jotka siirtyvät meiltä hyvinvointialueen harteille. Samaan aikaan on myös kartoitettu siirtyvää henkilöstöä, siirtyviä sopimuksia, siirtyviä omaisuuseriä, sote-kiinteistöjä sekä niihin liittyviä vuokrasopimuksia, Juha Liinavuori luettelee.
Kaikki tiedot on määrä luovuttaa helmikuun loppuun mennessä. Tietoja voi täydentää vielä kesäkuun loppuun saakka.
– Samaan aikaan pidämme siirtyvää henkilöstöä ajan tasalla. Yhteinen tavoite on, että siirtymävaihe menisi mahdollisimman joustavasti henkilöstön osalta. Yritetään tehdä asioita oikea-aikaisesti, Liinavuori sanoo.
Laskelmissa isoja lukuja
Ensimmäiset talouslaskelmatkin ovat valmiita. Nyt on kartoitettu hyvinvointialueelle siirtyviä nettokustannuksia. Tämä koostuu siis toiminnan tuotoista, joista vähennetään toimintakulut. Laskelmien mukaan peräti 55 prosenttia Ylöjärven nettokustannuksista siirtyy hyvinvointialueelle.
– Pyöristettynä kaupungin nettomenot ovat 190 miljoonaa euroa ja siitä hyvinvointialueelle siirtyvä osuus on 105 miljoonaa euroa. Eli kaupungin budjetti yli puolittuu, kun tämän jälkeen nettomenobudjetti olisi noin 85 miljoonaa euroa, Liinavuori selvittää.
Samalla kun iso osa kustannuksista siirtyy hyvinvointialueelle, siirtyy myös vastaava osa kaupungin saamasta rahoituksesta. Ensinnäkin kaikkien kuntien veroprosenttia leikataan alkuvaiheessa 12,39 prosenttiyksikköä. Ylöjärven kunnallisveroprosentti on nyt 20,5 ja vuoden 2023 alussa se olisi 8,11. Luvut voivat kuitenkin vielä tarkentua. Joka tapauksessa kaupungin verotulot vähenevät huomattavasti.
Tänä vuonna Ylöjärven kokonaisverotulot ovat noin 145 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 ne olisivat nykyisen laskelman mukaan noin 76 miljoonaa euroa. Eli verotuloista poistuu noin 47 prosenttia.
– Loput leikkauksista tehdään sitten valtionosuuksiin. Ylöjärven valtionosuudet ovat tänä vuonna noin 51 (52) miljoonaa euroa. Vuonna 2023 ne olisivat noin 29 miljoonaa euroa, Liinavuori toteaa.
Muut toimialueet nousevat esiin
Jatkossa kaupungin talousarvion laatiminen lienee aika paljon helpompaa kuin aiemmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat perinteisesti olleet vaikeasti ennakoitavissa.
– Talousarvion osumatarkkuus on jatkossa varmasti aiempaa parempi, kun vaikeasti hallittavat ja ennakoitavat erät lähtevät kunnalta pois. Budjetin teko tulee siis yksinkertaisemmaksi, talousjohtaja sanoo.
Sote-menojen keskimääräistä korkeampi kasvu verrattuna kaupungin muihin menoihin on tähän saakka tavallaan syönyt liikkumavaraa kaupungin muiden toimialueiden kehittämiseltä. Jatkossa tilanne hieman muuttuu.
– Tietysti pitää muistaa, ettei liikkumavara kasva, kun sote-menoja vastaavasti leikataan myös rahoitusta. Lähtötilanne on siis jatkossa yhtä tiukka kuin aiemmin. Mutta tulevaisuudessa päästään keskittymään muihin kuin sote-asioihin ja kenties esimeriksi sivistys- ja vapaa-aika saavat isomman huomion. Aiemmin ne ovat ehkä jääneet vähän soten jalkoihin, Liinavuori pohtii.
Kaupungilta poistuu myös jonkin verran talousriskejä, kun esimerkiksi väestön ikääntymisen tuomat haasteet ovat hyvinvointialueen vastuulla.
– Laskelmien mukaan hyvinvointialueilla on aika kovat sopeuttamistarpeet, kun nykyinen rahoitus ei tule riittämään väestön ikääntymisen kiihtyessä. Ja tuskinpa kunnat säästyvät osallistumasta näihin sopeuttamistalkoisiin. Pelkona on se, että esimerkiksi kuntien valtionosuutta leikataan, mikäli hyvinvointialueiden rahoitus sitä vaatii.
Ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet ovat luvanneet vuokrata kuntien sote-kiinteistöt 3–4 vuodeksi. Hyvinvointialueella mahdollisesti tehtävät palveluverkkoratkaisut saattavat vaikuttaa sote-tiloihin. Riski on se, että jatkossa hyvinvointialue ei tarvitse enää jotakin sote-tilaa ja se palautuu kunnan käsiin.
– Monesti sote-kiinteistöjen uudelleen käyttö tai jatkojalostaminen muihin käyttötarkoituksiin saattaa olla aika vaikeaa. Voisi kuitenkin kuvitella, että kaupunkialueella tätä ongelmaa ei tule, mutta haja-asutusalueilla näin saattaa käydä, Liinavuori sanoo.
