Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisessa toimielimessä palvelutuotannon organisointi ja yhdyspinnat -jaostossa kehittämispäällikkönä työskentelevä Tuukka Salkoaho on vakuuttunut siitä, että maakunnan 23 kunnalta, sairaanhoitopiiriltä, pelastuslaitokselta sekä lukuisilta järjestöiltä ja muilta toimijoilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyvät tehtävät ja vastuut hoituvat hyvin. Salkoaho kiittelee niiden aktiivisuutta ja hyvää tahtoa tehdä tiivistä yhteistyötä muutoksen onnistumisen hyväksi. Salkoaho on vakuuttunut, että palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sujuvasti ja turvallisesti, vaikka töitä tehdään kellon kanssa kilpaa.
Kehittämispäällikkö Tuukka Salkoaho todistaa parhaillaan sisältäpäin historiallista sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta, joka tuo maahamme 21 hyvinvointialuetta. Hallintotieteilijä on rakentamassa asukasmäärältään (526 600) maamme suurinta eli Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Hänen monialainen postinsa on Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen alaisuudessa työskentelevässä niin sote-palvelut-, yhdyspinta- kuin hallinnon ja järjestämisen jaostoissa.
Salkoaho pitää itseään Onnen-Pekkana, koska hän on osallisena ainutkertaisessa muutoksessa. Hän teki gradunsa aiheesta Kunta kansanterveyden toteuttajana. Siinä hän käsitteli aihettaan kuntien syntyvaiheesta PARAS-hankkeen (kunta- ja palvelurakenneuudistus) käynnistymiseen vuonna 2005.
– Haluan olla mieluummin mukana kuin katsomassa sivussa, mitä uudistuksessa tapahtuu. Lisäksi uuden rakentaminen on aina mielenkiintoista, Salkoaho sanoo.
Salkoaho näkee sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen kansalaisten isona yhdenvertaistamisparannuksena. Hän korostaa ihmisten tasa-arvoisuutta yhteiskunnan tarjoamien palveluiden käyttämisessä.
– Luin mielenkiinnolla viime heinäkuussa voimaan tulleiden lakien (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja laki pelastustoimen järjestämisestä) tausta-aineistoja. Niissä ja perusteluissa korostuvat erityisesti kansalaisten yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus sekä syrjimättömyys.
Salkoaho pitää uudistus myös demokratiaamme vahvistava toimena.
Pirkanmaan hyvinvointialue on käynnistyessään maakunnan suurin työnantaja noin 18 000 työntekijällään. Hyvinvointialue pyörii kahden miljardin euron budjetilla. Uutukaisen hyvinvointialueen yhdyspinnat kuntiin ja muihin kumppaneihin ovat laajat. Salkoaho näkee kaikkien asiaan kuuluvien palveluiden yhteensovittamisen, integroinnin myönteisenä ja suurena mahdollisuutena.
– Juuri näin toimien asiat voidaan tehdä täysin uudella tavalla, hän sanoo.
– Taloudelliset voimavarat ovat yhden organisaation käsissä. Siinä ei ole sijaa eikä tilaa jonkin toimialueen osaoptimoinnille.
”Kokonaisuus on varsin selkeä”
Tuukka Salkoaho ymmärtää suuren yleisön keskuudessa vallitsevan epätietoisuuden, joka syntyy kuntien ja muiden toimijoiden ja hyvinvointialueen yhdyspinnasta.
– Itse asiassa kaikissa kunnissa ollaan erittäin hyvin kartalla muutoksen yksityiskohdista. Tämä olen todentunut, kun jaostojen kautta olemme jatkuvassa yhteydessä esimerkiksi maakuntamme 23 kuntaan, hän kertoo.
Salkoaho korostaa, että kunnissa vallitsee hyvin luottavainen ja tulevaisuusorientoitunut henki.
– Tähän on vaikuttanut suotuisasti Pirkanmaalla jo vuosien ajan tehty uudistus- ja muutostyö, jossa kuntien ja muiden toimijoiden edustajat ovat oppineet tuntemaan toisensa ja ovat rakentaneet tuloksellista yhteistoimintaa. Tekijät ja toteuttajat ovat tuttuja keskenään. Toimintakulttuuri on tahtotilaltaan samanlainen. Yhteistyö ja uuden toimintatavat nähdään mahdollisuuksina eikä uhkina, hän perustelee.
Salkoaho herättelee osapuolet hoksaamaan myös uudenlaisen yhdyspinnan, joka syntyy kuntien ja hyvinvointialueiden välille, kun kunnat alkavat vuoden 2023 alusta lähtien vastata ja tuottaa työllisyyspalvelut.
– Yhdyspintoja on paljon muillakin kuntien harteilla olevilla toimintasektoreilla, kuten koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluissa, vesi- ja jätehuollossa sekä ympäristöpalveluissa.
Salkoaho kuvaa yhteistyöpintoja erittäin sensitiivisiksi.
– Niin kuntien kuin hyvinvointialueen intressi on mahdollisimman terve ja hyvinvoiva kansalainen. Tätä tavoitetta varten jokaisen osapuolen on perusteltua etsiä hyviä käytänteitä yhdessä tekemiseen.
Kaikki kunnat ovat erilaisia
Tuukka Salkoaho muistuttaa, etteivät Pirkanmaan maakunnassa (hyvinvointialueella) olevat 23 kuntaa ole oikein millään mittareilla tarkasteltuina samanlaisia. Paremminkin niiden vahvuutena on erilaisuus.
– Näin ollen ei ole myöskään yhtä mallia eikä yhtä tapaa, jolla siirrot toteutetaan tai uutta yhteistyötä pohjustetaan eteenpäin. Päivän selvää on, että 244 029 asukkaan Tampere tarvitsee erilaista kumppanuutta kuin vaikkapa 1791 asukkaan Juupajoki. Monimuotoisuutta ja eroavuuksia riittää, hän sanoo.
Salkoahon mukaan kunnissa ollaan hyvin valveutuneita sote- ja pelastustoimen uudistuksen tuomista muutoksista niiden arkeen.
– Osassa kuntia on lähdetty jo etsimään uutta roolia. Valmistelut sote-palasen luovuttamiselle on hyvässä vauhdissa. Joissakin kunnissa asia on taputeltu toteamalla, että sote lähtee, niin se lähtee. Koittava kevät herättelee viimeisetkin kunnat muutoksen äärelle.
– Missään tapauksessa sote- ja pelastustoimen toteutuminen ei ole mikään mystinen asia. Näin ollen myöskään tulevaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ei pidä mystifioida millään tavalla.
Palvelut rakentuvat viisaalla tavalla
Maaginen päivämäärä 1.1.2023 ei tuo välittömiä vaikutuksia pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin.
Tuukka Salkoaho on vakuuttunut siitä, että Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelu tähtää kaikilla tavoin siihen, että koko maakunta säilyttää elinvoimaisuutensa.
– Ymmärrän, että pienellä paikkakunnalla oleva sote-palvelupiste on hyvin merkityksellinen. Se voi olla ainoa fyysinen palvelu, joka siellä on. Tällöin palvelun rooli on omaa luokkaansa. Tämäkin näkökulma on otettava huomioon, kun esimerkiksi palveluverkkoa suunnitellaan ja valmistellaan.
Salkoahokin ostaa esille asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteensovittamisen haasteet.
– Täällä painotetaan turvallista siirtymistä, jossa potilas- ja hoitosuhde säilyvät turvallisissa käsissä koko siirtymävaiheen ajan.
Kun aluevaalien jälkeen kuukaudet vierivät eteenpäin, valmistelun ja tehtävien siirron kysymykset vähenevät koko ajan.
– Viime heinäkuusta on kulunut runsas puoli vuotta. Sinä aikana näkymä on kirkastunut merkittävästi. Parasta on se, että pirkanmaalaisten katse on entistäkin keskittyneempänä yhteisessä tulevaisuudessa.
Salkoaho on vakuuttunut, että kuntien ja hyvinvointialueen välille syntyy ja vakiintuu yhdessä tekemisen tapa.
– Hyvinvointialueen valmistelu suhtautuu asioihin realistisesti, varmuudella ja rauhallisuudella. Valmisteluun ja siirtymävaiheeseen ei liity pelkoja. Tämä harmonisuus heijastuu kaikille työntekijöille. Asenteena on: hyvä tästä tulee!
MATTI PULKKINEN
