Lähes 25 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä sen voimakkaan eteenpäin menemisen aikana johtanut Rauno Ihalainen uskoo, että tuleva Pirkanmaan hyvinvointialue selviytyy tehtävistään. PSHP:stä on tullut emeritusjohtajan mielestä erikoissairaanhoidon kansainvälisestikin arvostettu lippulaiva yhteen hiileen puhaltavan ja toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen keskittyneen poliittisen- ja virkamiesjohdon vastuullisen työn avulla. Konkari sanookin, että uutukaisten aluevaltuuston, aluehallituksen, muiden elinten sekä virkamiesjohdon työnjako on tehtävä alusta lähtien kristallinkirkkaaksi. Jokaisen on keskityttävä oman tonttinsa hoitamiseen.
23 kunnan omistama Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on niittänyt valtakunnallista mainetta toimintansa ja palveluidensa innovatiivisena ja rohkeana suunnittelijana, kehittäjä sekä toteuttajana. Emeritussairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen kiittelee PSHP:n ylintä päätösvaltaa käyttävää 64-jäsenistä valtuustoa ja sairaanhoitopiiriä johtavaa 13-jäsenistä hallitusta sekä virkamiesjohtoa perinteisesti hyvähenkisestä ja tavoitteellisesta toiminnasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tämän vuoden budjetti on noin 940 000 miljoonaa euroa.
Niin kuin nykymuotoinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myös vuoden 2023 alussa toimintansa aloittava Pirkanmaan hyvinvointialue 526 600 asukkaan väestöpohjallaan, liki 18 000 työntekijällään ja kahden miljardin euron talousarviollaan on järkälemäinen organisaatio.
Ihalainen korostaa, että aluevaltuuston ja -hallituksen tontit on määriteltävä heti selkeiksi.
– Molempien on hoidettava reviirinsä hyvin. Niiden on myös arvostettava ja kunnioitettava toisiaan.
– Jokaisella päättäjällä ja virkamiehellä on oltava selkeät tehtävät ja ymmärrys omista vastuistaan.
Ihalainen pitää merkittävänä, että laki määrää hyvinvointialueille nuorisovaltuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Ne ovat hänen mukaansa keskeisiä kansalaisvaikuttamisen välineitä, joiden avulla hyvinvointialueen poliittinen johto ja toiminnasta vastaavat tahot saavat asiakkaiden palautteet ja näkökulman arjen tuntemiseen.
– Toivon, että aluevaltuusto nimeäisi vapaaehtoisesti hoiva- ja hoitoeettisen neuvottelukunnan. Hoitoeettinen neuvottelukunta on ollut ainakin jo viidentoista vuoden ajan Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä, ja emerituspiispa Juha Pihkalan johtama neuvottelukunta on tuonut asiantuntijaelimenä arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. Eettiselle pohdiskelulle on selkeä ja tarpeellinen sijansa myös tulevaisuudessa.
– Toivon, että aluevaltuusto nimeäisi vapaaehtoisesti hoitoeettisen neuvottelukunnan. Tällainen on ollut jo vuosikymmenien ajan Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä, ja emerituspiispa Juha Pihkalan johtama neuvottelukunta on tuonut asiantuntija elimenä arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. Eettiselle pohdiskelulle on selkeä ja tarpeellinen sijansa.
Lähijohtamisen on oltava kunnossa
Yhteiskuntamme tunnistaa sote-henkilöstön paon yhdeksi syyksi johtamisen ongelmat. Monet puolueet ovatkin nostaneet aluevaalien ohjelmissaan erityisesti johtamisen ja työhyvinvoinnin näkyvästi tapetille.
Rauno Ihalainen teroittaa, että noin 18 000 työntekijän suurorganisaatiossa nimenomaan lähijohtamisen, lähijohtajien on oltava huippuhyvässä kunnossa. Huomio on siis kiinnitettävä lähijohtamisen onnistumiseen.
– Lähijohtaja ja lähijohtaminen mahdollistaa ja tukee työntekijän työtä. Osaaminen on saatava tehokkaasti käyttöön, ja osaamista on voitava kasvattaa.
Ihalaisen mukaan johtamisen ylätasossa on oltava erityistä herkkyyttä rajapintoihin. Johtamisessa on huomioitava laaja-alaisesti käsitys ihmisten arjesta. Osaamisessa, tiloissa ja voimavaroissa kärki on kohdennettava kansalaisten palveluihin.
Aluevaalien paneeleissa on taitettu peistä siitä, pystyvätkö 21 hyvinvointialueen aluevaltuustot aidosti päättämään esimerkiksi sote-henkilöstön palkoista.
Ihalaisen mukaan poliitikot pystyvät vaikuttamaan palkkoihin välillisesti. Tämä tapahtuu eduskunnassa, jossa päätetään valtion budjetista. Eduskunnan käsissä on, paljonko hyvinvointialueilla on rahaa käytettävissä.
– On oltava rehellinen. Kun poliitikot haluavat mahdollistaa nykyistä korkeammat palkat, heidän on vastattava huutoonsa antamalla resurssit. Poliittiset päättäjät ovat vastuullisessa ja tärkeässä roolissa niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisesti.
”Henkilöstöasia ei ole sadan metrin juoksu”
Rauno Ihalainen nostaa sote-henkilöstön riittävän määrän valtakunnallisesti haasteelliseksi asiaksi.
– Toistaiseksi Pirkanmaalla on parempi tilanne ammattitaitoisen työvoiman saannin suhteen kuin monessa muussa sairaanhoitopiirissä (hyvinvointialueella). Pirkanmaan myönteiseen tilanteeseen vaikuttaa se, että täällä on tarjolla alojen koulutusta yliopistossa, ammattikorkeakouluissa sekä ammattioppilaitoksissa.
Ihalaisen mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen on luotava tiiviit yhteydet eri opinahjoihin, ja hyvinvointialueen on oltava aktiivinen yhteistyössä koko koulutuskenttään. Näin turvataan riittävän työvoiman saanti, ja työntekijöille pätevyys.
Ihalainen korostaa, että työvoimahaaste koskettaa niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoa. Ammattilaisten kattaus on erittäin laaja.
– Niukkuus ei ole vain yhden ammattiryhmän asia. Haaste koskee koko sektoria. Henkilökunnan saatavuuden takaaminen ei ole sadan metrin juoksu. Se vaatii jaksamista ja pitkäjänteistä toimintaa.
Ihalainen sanoo, että kaikki keinot on otettava käyttöön. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus sopisi hyvin lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen.
– Työperäinen maahanmuutto on yksi mahdollisuus, mutta se ei ole helppo tie.
– Pirkanmaan hyvinvointialueesta tulee mielenkiintoinen toimija. Se on monella tavalla kiinnostava. Se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Myönteiset elementit on valjastettava työntekijöiden vetovoiman nostamiseksi. Näin esimerkiksi muille toimialueille siirtyneet sote-alan ammattilaiset voisivat palata näihin töihin.
”Kaikki tarvitsemme palveluja”
Historiallisten ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä. Kansalaiset ovat miettineet äänestämisen vaikuttavuutta, merkitystä.
Rauno Ihalainen muistuttaa, että jokainen ihminen tarvitsee elämänsä jossakin vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Myös pelastustoimen palveluja.
Ihalainen kannustaa kansalaisia lähestymään asiaa jokaisen henkilön arjen turvallisuuden näkökulmasta.
– Nykymuotoisessa mallissa vastuutahoja on kaksi. Kuntien harteilla on perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut. Sairaanhoitopiirit tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut. Hyvinvointialueet tuovat yhden vastuunkantajan. Sen kontolla on myös pelastustoimi. Vaalit on tärkeät palveluiden toteuttamisen vinkkelistä.
Ihalainen herättelee, että aluevaltuustot ovat vastuussa siitä, että palvelut toimivat 1. tammikuuta 2023 lähtien uudenlaisessa mallissa.
– Aluevaltuuston ja -hallituksen listoilla ovat ne samat asiat, jotka tänne saakka ovat olleet kunnallisvaltuustojen ja -hallitusten ja sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen pöydillä. Aluevaltuustoilla on varsin laaja asiakokonaisuus huolehdittavanaan. Siellä ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kysymykset sekä sosiaalipalvelun tarpeet. Aluevaltuustojen avainasia on vastata kokonaisuudesta.
Ihalainen toteaa, että Pirkanmaalla tehty hyvinvointialueen valmistelutyö on aidosti hyvää. Täällä valmistelu on keskimääräisesti pidemmällä kuin monella muulla alueella.
– Valtiovallan tehtävänä on osaltaan vastata siitä, että jokaisella hyvinvointialueella sisällölliset asiat ovat ajoissa kunnossa. Pirkanmaan hyvinvointialue voi olla valtakunnallinen esimerkki. Se voi tuoda esille, miten asioita on fiksusti ratkaistu.
Ihalainen nostaa kansallisesti merkittävänä haasteena esiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisen. Niissä on paljon työtä Pirkanmaalla ja koko valtakunnassa.
– Tarvitaan varmasti viidestä kuuteen vuotta, että asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat valtakunnallisesti yhtenäistetty ja kunnossa. Haasteena ei ole vain järjestelmien yhteensovittaminen, vaan esimerkiksi tietosuojavaateiden täyttäminen ja ennen kaikkea käytettävyyden parantaminen. Jälleen on muistettava, että jotta uudistuksen hyödyt konkretisoituvat, myös sosiaalihuollon asioiden on oltava terveydenhuollon asioiden kanssa saatavilla niitä tarvitseville työntekijöille.
Ihalainen huomauttaa, että kun aikanaan valtakunnallisesti yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus on valmis, Suomi on maailmassa todennäköisesti ainoa maa, jolla sellainen on.
Ihalainen uumoilee, että asiakas- ja potilastietojärjestelmämme tulee pohjaamaan kolmeen tai neljään eri järjestelmätoimittajan sovellukseen, jotka keskustelevat keskenään.
MATTI PULKKINEN
