Aluevaaliehdokas Katariina Pylsy: ”Hoiva-avustajat helpottamaan hoitajien työtaakkaa”

- Suomen lain mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen. Riittävä hoitajamitoitus on myös työhyvinvointikysymys, sillä vain hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa asiakkaan yksilöllisen palvelun, Katariina Pylsy sanoo.
– Suomen lain mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen. Riittävä hoitajamitoitus on myös työhyvinvointikysymys, sillä vain hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa asiakkaan yksilöllisen palvelun, Katariina Pylsy sanoo.

Hoitohenkilöstöstä on tulevaisuudessa vielä nykyistä kovempi pula. Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan vuoteen 2030 mennessä alalle tarvitaan yli 200 000 uutta osaajaa.

Suomen lain mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen. Riittävä hoitajamitoitus on myös työhyvinvointikysymys, sillä vain hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa asiakkaan yksilöllisen palvelun.

Olin nuorena Toijalan vanhainkodissa kylvettäjänä ja me kaikki nuoret teimme silloin hoiva-avustajan tehtäviä. Pystyimme siten vapauttamaan lähihoitajien (silloisten apuhoitajien) työpanosta vanhusten hoitoon. Hoiva-avustajien tehtäviin kuului auttaa asiakkaita toimintakyvyn ylläpitämisessä ja esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, liikkumisessa ja ulkoilussa. Vaikka näistä nuoruuden työtehtävistäni on kulunut jo aikaa, vanha malli toimisi vielä tänäkin päivänä ja tulevaisuudessa.

Hoitajien työvoimapulaa ja heidän raskasta työtaakkaansa voitaisiin helpottaa lisäämällä voimakkaasti hoiva-avustajien koulutuspaikkoja. Koulutuksessa on päästy pieneen alkuun, koska nykyään lähes 50 ammatillista oppilaitosta tarjoaa hoiva-avustajakoulutusta. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) laskelmien mukaan hoiva-avustajia olisi koulutettava noin 1 000 – 1 500 vuosittain, jotta alalle saataisiin 10 000 avustajaa vuoteen 2030 mennessä.

Tekoäly ja automatisaatio on siirtymässä yhä enenemässä määrin myös hoiva-alalle. Tässä murroksessa tulee kuitenkin muistaa ihmisen tärkeys, sillä robotti ei voi eikä saa korvata kaikessa ihmistä. Myös työllisyyden kannalta on ongelmallista, että työpaikat joihin pääsee suhteellisen lyhyellä koulutuksella, katoavat automatisoinnin seurauksena. Hoiva-avustajien koulutuspaikkojen merkittävä lisäys auttaisi terveysalan lisäksi ihmisiä pysymään kiinni työelämässä ja siten ehkäisisi syrjäytymistä.

Hoitajapula näkyy jo nyt monin eri tavoin. Valitettavasti yhä useampi huonokuntoinen vanhus joutuu sinnittelemään kotona, koska hoivapaikkoja on tuntuvasti vähennetty. Kotihoidon käyntiajat on mitoitettu äärimmäisen tiukoiksi, jolloin kotihoidon on vaikea keskittyä aikataulupaineissa hoidettavaan. Asiakkailla on hätä ja työntekijöillä jatkuva riittämättömyyden tunne.

Raskaassa hoivatyössä tarvitaan jokaista käsiparia. Hoitohenkilökunnan arvostusta ja työolosuhteita on parannettava, jotta hoitoalasta tulisi tavoiteltu työpaikka.

KATARIINA PYLSY

Kotiseutuneuvos, agronomi

Pirkanmaalainen aluevaaliehdokas (Keskusta)