Jussi Meresmaa on frisbeegolfin pioneeri ja yrittäjä henkeen ja vereen. Hän kertoo, miten autotallista lähteneestä yrityksestä tuli kansainvälinen konserni.
”Aloitin työnteon kahdeksanvuotiaana. Isovanhemmillani oli pieni nyrkkipaja, joka teki pesäpalloräpylöitä ja pesäpalloja käsityönä Tampereella 70–80-luvulla.
Asuimme silloin vanhempieni ja isovanhempieni kanssa samalla tontilla. Se oli entinen Voiman kauppa, iso talo, missä asuimme eri kerroksissa. Tontilla oli pieni vuokramökki, joka muunnettiin verstaaksi. Koulupäivän jälkeen pakkasin palloja ja räpylöitä. Sieltä kumpuaa yrittäjyys, mistä minulla on ollut selkeä visio. Satunnaisia kesätöitä lukuun ottamatta en ole ollut muilla töissä vaan olen toiminut yrittäjänä.
Frisbeegolf on 70-luvulla Kaliforniassa kehitetty laji. Välineinä ovat frisbeegolfkiekot ja metallinen maalikori. Kiekkoja on erilaisia aivan kuten golfmailoja. Suomeen laji tuli 80-luvun alussa. Minä aloitin lajin 1994 koulukavereiden houkuttelemana Tampereella. Urallani kilpapelaajana voitin kolme suomenmestaruutta sekä Euroopan kiertueen. Silloin ei ollut mahdollisuutta ryhtyä ammattilaiseksi ja tein päätöksen, että lajista pitää tehdä niin iso, että tulevien sukupolvien joukosta joku muu pystyy siihen.
Perustin yritykseni vanhempieni autotalliin 2001. Ensimmäiset seitsemän vuotta tehtiin töitä autotallissa. Se oli minulle sivutyötä, viikonloppuhomma, enkä nostanut yrityksestä palkkaa. Frisbeegolf oli silloin vielä hyvin pientä. Silloin sitä alettiin kasvattaa.
”Lähdin yrittäjäksi ja laitoin kaiken peliin”
Olin opiskeluaikana perustanut mainostoimiston opiskelukavereiden kanssa. Luovuin ajanpuutteen vuoksi mainoshommista, ja 2009 myimme toimiston. Sen jälkeen lähdin frisbeegolf-yrittäjäksi ja laitoin kaiken peliin. Isäni oli meillä ensimmäinen työntekijä, minä seuraava ja sitten ruvettiin heti palkkaamaan väkeä. Meillä oli vuoden 2010 lopussa 4–5 henkeä töissä. Lähdin heti kasvattamaan yritystä ja otin riskiä.
Hankittiin liiketilat aluksi Messukylästä, sitten Nekalasta ja nykyään olemme Kaukajärvellä. Olemme vuosien varrella kasvaneet ulos niistä edellisistä toimitiloista.
Homma on kasvanut kuin pullataikina. Ensimmäisen tilikausi 2001 oli alle arvonlisäverovelvollisuuden, mikä oli 8 000 euroa. Tänä vuonna meidän liikevaihtomme konsernitasolla on 24 miljoonaa euroa. Meidän liiketoimintamme on käytännössä jakautunut Euroopan ja Yhdysvaltain markkinaan, joka on lajin isoin markkina. Siksi meidän piti mennä sinne.
”Montusta nollatulokseen vaati hermoja”
2014 perustettiin yhtiö Kaliforniaan. Palkkasin sinne hyvän ystäväni, Erno Väyrysen johtamaan toimintaa. Hän muutti Yhdysvaltoihin viideksi vuodeksi.
Ensimmäiset vuodet olivat selkeästi opettelua ja Suomen yhtiö rahoitti toimintaa. Neljäntenä vuonna päästiin nollatulokseen ja siitä eteenpäin on oltu voitollisia. Montusta nollatulokseen pääseminen vaati hermoja ja vatsahappoja.
Yhdysvaltojen markkinasta meillä on tällä hetkellä viisi prosenttia, mikä on suomalaiselle yhtiölle hyvä osuus, mutta se ei ole meidän tavoitteemme, vaan aiomme kahdessa vuodessa tuplata markkinaosuutemme suuressa Amerikassa.
”Oma tehdas oli merkittävä päätös”
Täytyy muistaa, että korona on tuonut lajiin buustin. Korona toi verkkosivuille kasvavan määrän kävijöitä päivittäin ja heti sen jälkeen jälleenmyyjät alkoivat tilata lisää ja lisää välineitä.
Frisbeegolfkiekon valmistaminen on verrattain hidasta. Kiekko ei ole mikään ämpäri, vaan aerodynaaminen urheiluväline. Yksi kone tekee vain 1 000 kiekkoa päivässä. Kun kysyntä yhtäkkiä kaksin- tai kolminkertaistuu, ei kapasiteetti pysy perässä.
Niinpä teimme viime vuonna merkittävän päätöksen. Perustimme oman tehtaan. Ensimmäiset 19 vuotta kiekot tulivat ammattitaitoiselta sopimusvalmistajalta. Kesällä avasimme Pohjois-Ruotsiin tehtaan, joka valmistaa kahta meidän kolmesta linjastosta, kolmas tulee edelleen sopimusvalmistajalta. Tehdas on vielä kesken, mutta tavoitteen mukaan täysi kapasiteetti saavutetaan keväällä 2022.
”Laji tarvitsi näkyvyyttä isolla tapahtumalla”
Ensi kesänä meillä on European Open 10-vuotisjuhlakilpailu Nokialla, ja sen järjestämiseen olemme palkkaamassa oman työntekijän ensi vuodessa alussa.
Meidän mielestämme paras tapa saada näkyvyyttä uudelle lajille oli järjestää iso tapahtuma. Aluksi kilpailuihimme tuli mukaan ruotsalaisia, sitten saksalaisia ja keskieurooppalaisia huippuja. Lopulta saimme kaikki maailman parhaat yhdysvaltalaisetkin kilpailemaan European Open-kisaan.
Näen, että mainostoimistotaustastani on ollut paljon hyötyä, sillä olemme pystyneet rakentamaan Discmaniasta kiinnostavan brändin. Olemme tehneet paljon mielenkiintoisia sisältöjä tähän lajiin, jotka tuovat lisää ihmisiä mukaan.
Pienet lajit, kuten frisbeegolf ja skeittaus, tulivat tunnetuiksi internetin kautta. Eihän meillä ollut silloin mitään mahdollisuuksia saada lajia esille televisiossa tai lehdissä. Internet mahdollisti tiedon ja videoiden jakamisen. Nyt frisbeegolf on koko kansan laji ja se onkin tutkimusten mukaan yksi Suomen suosituimpia liikkumismuotoja.
Lempäälässä kolme rataa, jotka olen suunnitellut. Suomessa ratoja on kaikkiaan 900. Silloin kun aloitin lajin 1994, Suomessa oli vain neljä rataa. Toki meillä on ollut iso rooli ratojen määrän kasvussa, sillä jo 2000-luvun alussa aloimme myydä ratoja ammattimaisesti. Olemme erikoistuneet frisbeegolfkenttien ja -ratojen suunnitteluun ja myyntiin.
”Visioni on työllistää 100 ihmistä”
Kymmenen vuotta sitten minulla oli sellainen visio, että haluan työllistää 100 ihmistä tämän homman ympärille. Pääkonttorissa Tampereella on 25 henkeä, Tukholman myyntikonttorissa kaksi, Coloradossa, missä ovat meidän Yhdysvaltain toiminnot, on parikymmentä henkeä ja tehtaalla parikymmentä. Lisäksi meillä on myös kourallinen sopimuspelaajia, ammattilaisia, jota saavat meiltä palkkaa.
Kun keväällä saadaan Ruotsin tehdas keväällä täyteen iskuun, niin pystymme työllistämään 100 ihmistä. Se on minulle kova juttu. Minulla on tärkeä missio viedä yrittäjyyttä eteenpäin. Riippumatta siitä, työllistääkö yritys yhden vai sata henkeä, yrittäjyys ja yritystoiminta on tärkeää, sillä siitä Suomi elää. Tämä yritys on käytännössä minun omistamani eikä minulla ole suunnitelmia myydä tätä. Tämä on suomalainen yhtiö, joka valloittaa maailmaa.
Nyt meidät on valittu EY Entrepreneur of the Year -kilpailun finaaliin. Se on maailman arvostetuin yrittäjäkilpailu. Se järjestettiin ensimmäisen kerran USA:ssa vuonna 1986 ja nykyään siihen osallistuu tuhansia yrittäjiä yli 60 maassa. Suomen finalistiksi pääseminen on minulle kunnia ja kertoo siitä, että olen oikealla tiellä tällä yrittäjän polullani.”
