Ensimmäisissä aluevaaleissa valittavan aluevaltuuston kausi on kestoltaan lyhyt, mutta se on valmistelukokonaisuuden johtaja Riku Sirenin mukaan merkittävä. Vuonna 2025 kansalaiset äänestävät samalla kertaa alue- ja kuntavaaleissa. Siren sanoo, että ensimmäisen aluevaltuuston ykköstehtävänä on luoda Pirkanmaan hyvinvointialueen rakenteet. Suuren mielenkiinnon kohteena on se, millaisen roolin valtuusto ottaa itselleen. Sirenin mukaan siitä voi tulla hyvinkin vahva vallankäyttäjä. Sirenkin korostaa sitä, että aluevaltuustolla ja uutukaisella hyvinvointialueella on huikeat mahdollisuudet kehittää demokratiaa.
Hallintotieteiden maisteri Riku Sirenillä on poikkeuksellisen kiintoisa ja jännittävä työ. Hän toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisessa toimielimessä valmistelukokonaisuuden johtajana, jonka vastuulla ovat strategia, järjestäminen, toimielinmalli ja johtamisjärjestelmä. Siren on ollut pirkanmaalaisessa valmistelussa jo pääministeri Juha Sipilän sote- ja maakuntauudistuksesta lähtien. Hänellä on vahva, parinkymmenen vuoden työkokemus kuntasektorilta.
Historiallisissa aluevaaleissa runsaan viikon päästä valittava Pirkanmaan hyvinvointialueen, kuten 20 muunkin hyvinvointialueen, aluevaltuusto istuu vajaat kolme vuotta. Seuraavat aluevaalit pidetään jo vuonna 2025 kuntavaalien kanssa samaan aikaan.
Siren kuvaa ensimmäisen aluevaltuuston kautta merkittäväksi. Pian työnsä aloittava 79-jäseninen aluevaltuusto päättää rakenteista, joiden varaan Pirkanmaan hyvinvointialue ja 526 600 pirkanmaalaisen sosiaali- ja terveyenhuollon ja pelastustoimen palvelut nojaavat.
Siren nostaa vahvasti esille käsillä olevan ainutkertaisen demokratian kehittämis- ja vahvistamismahdollisuuden. Hyvinvointialueiden toimintaa määrittelevät lait velvoittavat kuuntelemaan tarkalla korvalla asiakkaita.
Valtuusto vaikuttaa, niin halutessaan
Riku Siren korostaa, että Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelussa tehdään vaihtoehtoja esimerkiksi poliittisesta päätöksenteon valmistelusta. Mitään ei siis ole vielä lyöty lukkoon.
Siren teroittaa, että tammikuisissa aluevaaleissa valittava 79-jäneninen aluevaltuusto on nyt avainasemassa kaikessa päätöksenteossa.
– Suoralla kansanvaalilla valittavan valtuuston onkin päästävä vaikuttamaan, Siren tähdentää.
Siren kiittää poliittisia puolueita niiden aktiivisuudesta, ahkeruudesta, innovatiivisuudesta ja sitoutuneisuudesta uuden tason, aluetason päätöksentekokulttuurin kehittämiseen.
– Pirkanmaalla puolueet tekivät esimerkillistä työtä jo pääministeri Juha Sipilän hallituksen ajaman sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Siinä saadut kannustavat ja myönteiset kokemukset kannustivat puolueita jatkotyöhön. Ensiksi puolueet kokoontuivat oma- ja vapaaehtoisesti. Näin ollen poliittinen pohdinta ei loppunut hetkeksikään. Valmistelutyö sai poliittisen taustatuen. Pirkanmaan vaten eli väliaikaisen toimielimen aloittaessa heinäkuussa työnsä myös virallinen poliittinen seurantaryhmä perustettiin.
Kun aluevaltuusto on valittu, se nimeää aluehallituksen. Aluehallituksen paikkamäärä ei ole vielä tiedossa. Lisäksi nimetään tarkastuslautakunta.
Siren sanoo, että tulevalla aluevaltuustolla on huikea mahdollisuus kehittää demokratiaa, ja valtuustolla on eväät ottaa itselleen kova ja vahva rooli. Laki on kirjoitettu mahdollistavaksi ja suopeaksi vahvalle valtuustolle.
Pirkanmaan hyvinvointialue saa lisäksi vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuuston. Nämä kolme ovat pakolliset.
Valmisteilla kolme vaihtoehtoa
Pirkanmaalaiset ovat kuulleet kaikuja poliittisesta väännöstä, jossa puolueet taittavat peistä, tuleeko Pirkanmaan Hyvinvointialueelle kunnista tuttu lautakuntamalli vai uudenlainen valiokuntamalli.
Riku Siren sanoo, että laki antaa hyvinvointialueille vapaat kädet, tarkemmin aluevaltuustolle, ratkaista poliittiset elimet. Laki määrää koottaviksi hallituksen ja tarkastuslautakunnan.
Sirenin mukaan Pirkanmaalla on tehty niin edellisen sote- ja maakuntauudistusyrityksen kuin nykyisen valmistelun merkeissä varsin paljon selvitystyötä erilaisista vaihtoehdoista.
Siren teroittaa, ettei mitään mallia ole vielä valittu.
– Meillä on työstetty kolmea vaihtoehtoa. Ne ovat valiokuntamalli, lautakuntamalli ja näiden kahden yhdistelmä, Siren listaa.
Ehdotuksen mukaan nimettävät valiokunnat koostuisivat varsinaisista aluevaltuutetuista ja vara-aluevaltuutetuista. Valiokunnat esikäsittelisivät asiat, jotka tulevat aluevaltuuston ratkaistaviksi. Malli suosii vapaamuotoisia prosesseja. Sen työkaluina olisivat työpajat ja iltakoulut.
Perinteinen lautakuntamalli toisi lautakunnat hyvinvointialueen toiminnan eri osille.
Yhdistelmävaihtoehdossa olisi elementtejä valiokunta- ja lautakuntamalleista.
Siren muistuttaa, ettei uutukainen hyvinvointialue ole kunta eikä kuntayhtymä. Eikä se ole sairaanhoitopiiri. – Sote- ja pelastustoimen uudistukselle on asetettu tietyt tavoitteet. Niihin kuuluvat niin palvelutuotannolle kuin hallinnolle ja järjestämiselle halutut odotukset. Lähtökohta ja oletusarvo on siis sellainen, ettei hyvinvointialueelle pitäisi siirtää hallintomallia mistään aiemmasta, Siren herättelee.
– Automaattisesti kunnissa tai sairaanhoitopiirissä toimivat jutut eivät ole sellaisenaan toimivia hyvinvointialueella, Siren lisää.
Jäykät rakenteet estävät muutoksen
Valmistelukokonaisuuden johtaja Riku Siren on luottavaisilla mielin Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnon pystyttämisen suhteen.
Hän painottaa marssijärjestystä. Siinä ykkösenä ovat aluevaalit ja valittavan aluevaltuuston työn käynnistyminen.
Sirenin mukaan kaikkien rakenteiden on oltava ketteriä, jotta niitä voidaan muuttaa ja kehittää tarvittaessa.
– Jäykät rakenteet estäisivät muutosta, Siren muistuttaa.
Siren kuvaa rakenteiden valmistelua monimuotoiseksi työksi. Hän sanoo, että koko valmistelukoneisto toimii huolellisesti, perusteellisesti ja ajan kanssa.
– Tiedämme yhteiskuntamme historiasta, ettei julkinen sektori hevin kehity sisäsyntyisesti, Siren toteaa.
– Julkinen sektori reagoi ulkoa tuleviin paineisiin. Nyt sellainen paine on.
MATTI PULKKINEN
