Monipuolinen yleisurheilija-abiturientti aikoo nyt keskittyä kunnolla kiekonheittoon
Ylöjärveläinen yleisurheilija Anni Vähäkoski piristi alkutalveaan kaksiviikkoisella harjoitusleirillä Teneriffalla ja palasi sieltä tyytyväisenä arkisen harjoittelun pariin.
– Se oli ensimmäinen etelänleirini ja sujui hyvin. Oli mukava heittää kiekkoa ulkokentällä ja tehdä muitakin treenejä, Vähäkoski hymyilee.
Hänen leiripaikkansa Playa de las Americas tunnetaan enemmänkin turistikohteena, mutta sen ovat löytäneet nyt monenkin maan yleisurheilijat.
– Siellä treenaili muun muassa Saksan maajoukkue, ja näkyi siellä muutama suomalainenkin.
Tampereella Sammon keskuslukion urheilulinjan loppusuoraa käyvä Vähäkoski myöntää haluavansa etelän lämpöön myös kevätkaudella, ja aikataulujen puolesta se näyttääkin mahdolliselta.
– Kirjoitan vielä äidinkielen ja biologian, mutta muuten koulunkäyntini ei enää vaadi läsnäoloa, neljässä vuodessa lukion käynyt Vähäkoski kertoo.
– On jo vähän puhuttukin, että menisimme etelään uudelleen koko treeniryhmällämme. Nyt meitä oli siellä vain kolme.
Hän on ollut tyytyväinen opiskelujärjestelyihinsä, mutta sanoo kuulleensa samaa kuin moni muukin urheilija: Sammon lukio on joustava, mutta myös vaativa opinahjo. Sen jälkeisestä suunnastaan Vähäkoskella on pari vaihtoehtoa.
– Eniten minua kiinnostaa logopedia, mutta sitä on tosi vaikea päästä opiskelemaan. Käyn varmaan sen pääsykokeissa, ja myös erityispedagogiikka kiinnostaisi.
Opetustyöstä Vähäkoski on saanut esimakua Ylöjärven Ryhdin voimailukoulun vetäjän hommasta, jossa hän on neuvonut painonnostotekniikoita nuorille.
Isä ensimmäinen valmentaja
Tampereen Urheilijat -38:aa edustava Anni Vähäkoski aloitti yleisurheilun Ylöjärven Urheilijoiden yleisurheilukoulusta. Sinne hänet vei hänen isänsä, kuulaa parhaimmillaan yli 14 metriä pukannut Juha Vähäkoski.
– Lähdin kilpailemaan hallikaudella 11-vuotiaana ensin 60 metrin juoksussa, kuulantyönnössä ja pituushypyssä. Samana kesänä lajikirjo laajeni kiekon-, ja moukarinheittoon. Siitä seuraavana vuonna olivatkin mukana jo lähes kaikki muutkin lajit.
Ensimmäiset Anni Vähäkosken kilpailutulokset löytyvät vuoden 2013 kesältä, jolloin 600 gramman kiekko lensi lukemiin 22,22, ja 60 metrin juoksu vei aikaa 9,69 sekuntia. Seuraavana kesänä kiekkotulos paranikin peräti 10,09 metriä.
Vuonna 2017 Vähäkoski ylitti ensimmäisen kerran 40 metrin rajan 0,75 kilon kiekolla, kun 41,18 kantanut kaari takasi pronssimitalin 15-vuotiaiden SM-mittelössä Raaseporissa. Edellisvuoden sijoitus parani pykälällä.
Vähäkoski on nakannut kiekon SM-nelossijan kahdesti sen jälkeenkin, viimeksi viime kesänä 19-vuotiaiden sarjassa Turussa tuloksella 41,01. Sitä pidemmälle hän on heittänyt kilon kiekkoa vain kerran: viikkoa aiemmin Nokialla 41,97.
– Siinä ja siinä, voinko olla viime kesäkauteeni tyytyväinen. SM-sijoitus oli minun kunnolleni maksimi, mutta tavoitteenani oli parantaa ennätystäni 45–46 metriin, Vähäkoski pohtii.
Taustaa sille antoi 40 metrin rikkoutuminen jo vuoden 2020 elokuussa Kemin SM-kisoissa, joissa Anni sijoittui kuudenneksi. Hän on sijoittunut eri ikäluokkien SM-kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon myös pituudessa ja moukarissa sekä kilpaillut 100 metrillä, kuulassa, viisiottelussa ja pikaviestissäkin.
– Olen ajatellut, että voisihan sitä kokeilla seitsenotteluakin ensi kesänä, mutta se vaatisi vielä monipuolisempaa harjoittelua, kuten korkeushypyn ja keihäänheiton lisäämistä ohjelmaan.
SM-mitali ja Kalevan kisat tavoitteena
Koska Vähäkoski täyttää vapun jälkeisenä päivänä 20 vuotta, hänen sarjansa vaihtuu uudenvuodenpäivänä 22-vuotiaisiin. Kilpailuasetelma ei ainakaan helpotu, mutta mikäli tulokset nyt pomppaavat eteenpäin toivotulla tavalla, SM-mitali ei ole mahdoton otettavaksi.
– Vähintään 46 metriä ja Kalevan kisoihin pääseminen ovat lähiaikojen päätavoitteeni. Parina aiempana kautena kiekko tuli mukana, muttei niin, että ”nyt tähän keskitytään”. Olisi se hyvä keskittyä johonkin, jos aikoo oikeasti pärjätäkin, ja nyt ajattelen panostaa kiekkoon.
– Voimantuotto ja räjähtävyys ovat parantuneet viime aikoina, sen huomaa esimerkiksi kuulanheitoista ja loikista. Myös lentävä 20 metriä on lähtenyt paranemaan, 173-senttinen Vähäkoski miettii.
Hän listaa suurimmiksi kehityskohteikseen voiman sekä tekniikan vakiinnuttamisen niin, että heitto lähtisi automaatiolla helposti ja turhia miettimättä.
Jalanvaihtotekniikka työn alla
Vähäkosken heittovalmentajana on Tapio Tuohino, ja muita lajeja opastaa kuuden urheilijan ryhmässä Mika Pelto. Työn alla on ollut viime kuukaudet kiekonheitossa jalanvaihtotekniikka eli vartalon painon siirtäminen vedon loppuvaiheessa vasemman jalan päältä oikealle.
– Aluksi se tuntui ajatuksellisesti hieman vaikealta, mutta nyt olen alkanut saada siitä kiinni. Tuntuu, että kiekon saa siitä helpommin korkealle ja oikeaan asentoon.
– En katsonut tarkkaan heittojen mittaa Teneriffalla, vaan pyrin heittämään teknisesti hyvin. Osa meni hyvin, mutta osa saattoi lähteä vähän ”lapasesta”.
Kesäisin Vähäkoski harjoittelee Ratinan ja Hervannan lisäksi jonkin verran myös Ylöjärven Räikän kentällä, johon on lyhyt matka kotoa Haavistosta. Hän myöntää pitävänsä paljon Räikällä heittämisestä.
– Siellä puhaltaa usein kiekkorinkiin nähden vastatuuli. Kunpa Räikällä järjestettäisiin useimmin kilpailuja.
– Kankaanpäässä tykkään kilpailla ja sieltä on hyviä SM-muistoja. Virroillakin on hyvä rinki, kuten monella muullakin kentällä.
Kiekonheitto on rytmilaji, ja rytmitajua Vähäkoski on opetellut ala-asteikäisenä tanssin parissa sekä peruskouluajan pianoa soittaen.
