Pesukoneemme hajosi juuri parahiksi ennen joulua.
Tämä viimeisin pesukone porskutteli elossa vuoden, ja sitä edellinen parisen vuotta.
Alkaakin tuntua siltä, ettei kodinkoneita edes tehdä kestämään. Kauppa käy, kun ihmiset joutuvat ostamaan aina uuden vempaimen hajonneen tilalle.
Uuden ostaminen on nimittäin usein ikävä kyllä taloudellisin vaihtoehto, vaikka tapa onkin tietysti järjettömän epäekologinen.
Koska tämä viimeisin pesukone menee vakuutuksen piikkiin, korjaaja pyysi siitä kuvia, jotta voisi määritellä vian ja tilata valmiiksi uuden osan. Ihan fiksua, paitsi ettei ollutkaan.
Kun hän sitten saapui paikalle, kävi ilmi, että koneesta olikin hajonnut kaksi eri osaa. Nyt siis odotellaan sen toisenkin osan saapumista.
Tätä edellinen pesukone hajosi juuri takuuajan umpeuduttua, ja jouduimme miettimään, maksammeko koneen korjauksen vai ostammeko uuden koneen. Päädyimme uuteen, sillä korjaus olisi maksanut yli puolet uuden koneen hinnasta, ja päättelimme, että korjattuun koneeseen tulisi kuitenkin taas kohta vikaa.
Vuosi sitten yleinen konetilanteemme oli vielä paljon ikävämpi.
Meiltä hajosi kuukauden sisään niin auto, pesukone, imuri, pumppu kuin poistoilmapumppukin. Vettä ei tullut, autolla ei päässyt, oli järkyttävän kylmä ja likaista. Onneksi oli takka.
Lue myös:
Auto – 11 vuoden murheenkryyni ja todellinen maanantaikappale
Hieman sen jälkeen hajosi noin kahden vuoden ikäinen uuni. Uuni piti kovan äänen, kun vastus pamahti halki. Seuraavaksi uuni työnsikin jo lieskaa, ja miehelle tuli kiire irrottaa sulake. Uuni ei nimittäin suostunut menemään muuten pois päältä.
Nykyään en jätä enää koskaan mitään laitetta käyntiin, jos lähden pois kotoa edes viideksi minuutiksi. Sammutan myös valot ja otan kännykän laturin pois seinästä.
Tämä lisää kyllä turvallisuutta, mutta taloudellista ja ekologista puolta en ole vielä ratkaissut.
Olemme ostaneet huonoja koneita kalliilla, kohtuuhinnalla ja halvalla. Ehkä pitäisi kokeilla keskittyä seuraavaksi laitteisiin, joissa on ennen kaikkea mahdollisimman pitkä takuu.
