Ylöjärvellä pitkän uran tehnyt luokanopettaja Jari Halonen palkittiin joulukuun alussa Opetushallituksen myöntämällä vuoden tutoropettajatittelillä. Halonen tunnetaan Ylöjärven koulumaailmassa henkilönä, joka on vienyt eteenpäin digitaalisuuden hyödyntämistä osana oppimista ja opettamista 90-luvulta saakka.
Tässä jutussa emme kuitenkaan Jari Halosen toiveesta keskity hänen meriitteihinsä, sillä miehen mukaan Ylöjärven kouluissa näkyvät digihankkeet eivät ole yksin hänen saavutuksiaan. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvät kehityshankkeet ovat tulosta pitkästä yhteisestä kehitystyöstä, jota tutoropettajat ja opettajat tekevät kouluilla.
Kehitystyöstä vastaa myös useasta opettajasta koostuva it-strategiaryhmä, jossa Halonen on koollekutsuja ja se, joka ”kinuaa” resursseja Ylöjärven kaupungilta.
Esimerkiksi tällä hetkellä Halosen asemapaikassa Ylöjärven Yhtenäiskoulussa pilotoidaan 80-tuumaisen kosketustaulun käyttöä osana opetusta. Laitteita on ylöjärveläiskouluissa tällä hetkellä muutamia, ja yhtenäiskoulussa kosketustaulu on sijoitettu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden luokkaan.
– Kosketustaulu toimii kuin puhelin tai tabletti, mutta on valtavan kokoinen. Oppilaille tämä on erityinen siinä mielessä, että koskettamaan ja käyttämään näyttöä itse omin käsin vuorovaikutteisesti. Kosketustaulu on ikään kuin seuraava askel perinteisestä valkokangas-videotykki-asetelmasta, jota tietysti käytetään edelleen laajalti, Halonen selittää ja piirtää taululle tontun laitteen piirustusohjelmalla.
Kauas on siis tultu ajoista, jolloin Windows 95 – ja ylipäätään internet – olivat ylöjärveläiskoulujen atk-luokissa viimeisintä huutoa.
Omat Chromebookit on pian jokaisella 4.–9.-luokkalaisella
Diginoppiminen on viety Ylöjärvellä pitkälle. Halosen mukaan esimerkiksi joissakin Pirkanmaan kunnissa opettajille ei ollut tarjolla omaa kannettavaa tietokonetta koronan pakottaessa koulut etäopetukseen.
Ylöjärvellä asiat ovat toisin: Etäopetukseen siirryttäessä kaikilla opettajilla oli jo valmiiksi omat läppärit. Myös Ylöjärven peruskoulua käyvästä jokaisella 4.–9.-luokkalaisella on ensi elokuusta alkaen oma kannettava Chromebook-tietokoneensa.
– Tällöin meillä on yhteensä noin kolmetuhatta laitetta. Yhden laitteen elinkaari on kolme vuotta, eli oppilas saa uuden laitteen neljännellä ja seitsemännellä luokalla. Chromebookit ovat aina vain yhden oppilaan henkilökohtaisessa käytössä ja kolmannen vuoden jälkeen leasing-yhtiö kierrättää laitteen puolestamme.
Mitä Chromebookeilla sitten tehdään?
– Meillä on käytössämme Googlen oppimisympäristöt, jossa onnistuu esimerkiksi koko luokan yhteisen aineen kirjoittaminen, vertaispalaute sekä arviointi reaaliaikaisesti. Ennen vanhaan annettiin vihko eteenpäin vierustoverille, nyt jokainen voi osallistua kirjoittamiseen omalla laitteellaan, Halonen havainnollistaa.
– Mutta edelleen on myös monisteiden käyttö sallittu. Suomessa opettajalla on vahva autonomia, eli on ihan opettajasta itsestään kiinni, miten hän toteuttaa opetussuunnitelmaa.
”Kosketusnäytön avulla ei opita uimaan”
Halonen itse peräänkuuluttaa tietotekniikan hyödyntämistä osana opetusta, mutta korostaa, ettei tietotekniikan käyttö saa olla kuitenkaan itseisarvo.
– En ole digi-innostunut enkä nörtti. Kosketusnäytön avulla ei opita uimaan. Olen innostunut siitä, että oppimiseen ja sen tueksi löydetään optimaaliset välineet. Tietotekniikka on hyvä siinä, että se automatisoi toimintoja, jolloin ihmisten väliselle vuorovaikutukselle jää enemmän aikaa.
Hänen mukaansa tietotekniikka mahdollistaa myös aiempaa yksilöllisemmän oppimisen.
– Otetaan esimerkiksi reumaa sairastava oppilas, jonka sormet eivät toimi kunnolla. Nykyteknologia mahdollistaa sen, että hän voi tehdä tehtäviä tietokoneellaan sanelemalla, sen sijaan että kirjoittaisi näppäimistöllä.
Tutoropettaja mahdollistaa robotiikan oppimisen joka koulussa
Halosen mukaan Ylöjärvi on edelläkävijä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä moneen muuhun pirkanmaalaiskuntaan verrattuna. Siitä on kiittäminen paikallista, jo pitkälle kehittynyttä tutoropettajatoimintaa, jonka avulla esimerkiksi juuri digioppimista saadaan vietyä tasavertaisesti kaikkiin Ylöjärven kouluihin, sekä oppilaille että opettajille.
Esimerkiksi robotiikkaa on mahdollista oppia Ylöjärvellä riippumatta siitä, mitä koulua oppilaat käyvät.
– Meillä Ylöjärvellä kaupunki mahdollistaa rahoituksellaan muun muassa robotiikan ja virtuaalitodellisuuksien opetuksen. Kävi oppilas sitten Mutalan tai Kauraslammen koulua, hän saa opetusta liikkuvan tutoropettajan johdolla, Halonen kertoo.
Tutoropettajatoiminta sai alkunsa Ylöjärvellä vuosia sitten niin sanottuna vierihoitona, jossa tutoropettaja vie opetussuunnitelman vaativan koulutuksen tutoroitavan opettajan luokkaan ja opetustilanteeseen.
Halonen itse on ollut alusta asti tutoropettajatoiminnan edistäjä vienyt hyväksi todettuja tapoja myös muille pirkanmaalaiskouluille toimimalla pohjoisen Pirkanmaan alueen aluetutorina.
– Kaksivuotisessa aluetutortyössä vein Ylöjärven mallia muihin kuntiin ja samalla toin uusia käytäntöjä tänne.
