Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa on tartuttu isosti suomalaisen demokratian vahvistamiseen ja uudistamiseen. Kimmokkeena on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus, joka synnyttää maahamme kokonaan uuden demokratian tason eli 21 hyvinvointialuetta. Sitra, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö sekä oikeusministeriö ovat perustaneet parhaillaan rakennettavien hyvinvointialueiden tueksi verkostomaisesti toimivan Demokratia-teemaryhmän. Johtava asiantuntija Joonas Leppänen korostaa, että kansa- ja yhteiskunnallamme on ainutkertainen mahdollisuus demokratian päivittämiseen ja demokratian saattamiseen täysin uudelle tasolle.
Suomalaiset elävät parhaillaan Suomen 104-vuotisen itsenäisyyden ajan suurimman hallintouudistuksen keskellä. Parikymmentä vuotta tavalla tai toisella jumpattu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus toteutuu vihdoinkin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa.
Maassamme valmistaudutaan parhaillaan ennenkokemattomiin, historiallisiin aluevaaleihin, joissa kansalaiset valitsevat uutukaisten aluevaltuustojen jäsenet. Ennakkoäänestys alkaa 12. tammikuuta, ja varsinainen vaalisunnuntai on 23. tammikuuta.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran johtava asiantuntija Joonas Leppänen herättelee kansalaisia demokratian ytimeen eli äänestämään, sillä tulevat aluevaltuustot päättävät palveluiden järjestämisestä yli 20 miljardin euron arvosta.
– Käsillä on erittäin merkittävä rahan ja vallan siirto täysin uudelle hallinnon tasolle, Leppänen evästää.
Vaaliosallistuminen suurennuslasin alle
Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -hankkeessa työskentelevä Joonas Leppänen teroittaa, ettei 2020-luvun yhteiskunnassa demokratiaa toteuteta vain määrävuosin pidettävissä vaaleissa.
Leppänen sanoo, että demokratian ongelmat ja haasteet konkretisoituvat uutukaisissa aluevaaleissa.
– En halua maalata aluevaalien äänestysinnosta synkkiä uhkakuvia, vaan kannustan nyt kaikkia kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan. Kyseessä on merkittävät vaalit, sillä niissä valittavat aluevaltuustot ratkaisevat hyvinvointialueiden perustan ja alkutaipaleen.
Leppäsen mukaan uhkakuvana kuitenkin on, että vaaliosallistuminen saattaa jäädä heikoimmillaan alle 40 prosenttiin.
– Jos näin kävisi, niin silloin 60 prosenttia kansalaisista ei ole kertonut, mitä he uudistukselta ja sen toimeenpanolta haluavat ja odottavat, Leppänen kirkastaa kolikon toista puolta.
Leppänen sanoo suoraan, että noin 40 prosentin vaaliosallistumisella koko aluevaltuustojen ja hyvinvointialueiden oikeutuksen taso olisi vaakalaudalla.
– Tarvitsemme siis aidosti toisenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, joilla kansalaiset koko ajan kertovat mielipiteitään, tarpeitaan ja toiveitaan päättäjille ja palveluiden tuottajille. Tärkein palautteen saaja on päättäjä eli järjestäjätaho. Tähän tarpeeseen sopii hyvin asukasosallistuminen, Leppänen miettii.
Monipuoliset ja innostavat tavat kehiin
Joonas Leppänen puhuu kokonaisdemokratian puolesta. Sillä hän tarkoittaa sitä, että kansalaisilla on luontevasti käytössään monia osallistumisen väyliä. Henkilö valitsee parhaiten itselleen sopivan kanavan ja tavan. Esimerkiksi kansalaispaneeli muuntautuu moneen tarpeeseen ja tilanteeseen.
Leppänen toivoo, että kaikki hyvinvointialueet valjastaisivat heti toimintansa alkumetreiltä asukasosallistumisen kiinteäksi osaksi omaa päätöksentekoaan.
– Hyvinvointialueiden rakenteiden on tuettava monipuolisia ja innostavia vaikuttamisen tapoja. Niiden on oltava mahdollisimman avoimia ja vastaanottavaisia uusille osallistumisen tavoille. Jokaiselle pitäisi löytyä itselle sopiva tapa osallistua päätöksentekoon, Leppänen korostaa.
Leppänen nostaa myönteisiksi esimerkeiksi robottipuhelut, joista maassamme on jo kertynyt kannustavia kokemuksia. Robottipuheluilla pystytään toteuttamaan kattavia kyselyjä. Tapa on osoittanut toimivuutensa erityisesti iäkkäiden ihmisten keskuudessa.
– Asukkaiden äänen välittäminen päätöksentekoon edellyttää osallistumistapojen moninaisuutta. Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, Leppänen muistuttaa.
Leppänen kiittelee Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelussa tehtyä työtä asukasosallistamisen hyväksi. Pirkanmaan hyvinvointialue on 526 600 asukkaallaan maamme suurin hyvinvointialue.
Demokratia-teemaryhmä alueiden tukena
Tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että suomalaiset ovat erittäin kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. Nämä ovatkin perinteisesti nousseet vaalien kuin vaalien pääteemoiksi.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö ovat heränneet uudenlaisen demokratian rakentamiseen sote- ja hyvinvointiuudistuksen toteutumisen tarjoamassa ainutkertaisessa tilanteessa. Ne ovat perustaneet hyvinvointialueiden tueksi verkostomaisesti toimivan Demokratia-teemaryhmän.
– Se keskittyy kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseen. Ryhmä suunnittelee ja kehittää yhdessä alueille sopivia kansalaisosallistumisen malleja, Joonas Leppänen kertoo.
Demokratia-teemaryhmän tavoitteena on auttaa hyvinvointialueita luomaan pohja osallistumisen rakenteille, mahdollistaa uusien vaikuttamisen tapojen käyttöönotto ja kytkeminen päätöksentekoon, valmistella yhteistyössä alueiden kanssa osallistumisen tapojen kirjaaminen hyvinvointialueiden hallintosääntöön ja osallistumisen ohjelmaan sekä kehittää ja kokeilla eri alueille sopivia demokratiainnovaatioita, mahdollistaa alueiden välinen verkostoituminen ja vertaisoppiminen.
”Kuntien malleja ei pidä kopioida”
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen toivoo, että suomalaiset löytäisivät juuri nyt rohkeutta uudenlaisen demokratian rakentamiseen, eikä tätä ainutkertaista tilaisuutta jätetä hyödyntämättä. Kataisen mukaan ihmisten laajempi osallistuminen heitä kiinnostavien yhteiskunnallisten päätösten valmisteluun on alueille ja koko yhteiskunnalle valtava voimavara. Katainen esittää toiveensa Pystyykö demokratia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? -kirjoituksesaan.
Johtava asiantuntija Joonas Leppänen sanoo, ettei maailmanlaajuisesti kovilla olevaa demokratiaa kehitetä Suomessa, jos uutukaiset aluevaltuustot ja hyvinvointialueet kopioivat kuntien luomat ja suosimat päätöksenteon tavat.
– Nyt on aika lähteä uudesta asennosta demokratian edistämiseen, Leppänen kannustaa.
Leppänen muistuttaa, että sote- ja pelastustoimen uudistuksen keskeisten lakien perusteluissa korostetaan kansalaisten oikea-aikaista osallistamista ja kuulemista.
– Esimerkiksi kunnista tutussa systeemissä, jossa ovat lautakunnat, kansalaiskeskustelu alkaa aivan liian myöhään, eli silloin, kun päätös on jo tehty. Lautakuntarakennetta tulisikin uudistaa.
– Hyvinvointialueille on perusteltua saada malli, jossa asiantuntijoiden, asukkaiden ja politiikan viestit saadaan yhtä aikaa valmisteluun ja ratkaisujen hiomiseen. Tällainen menettely hyödyttää kaikkia osapuolia. Malli helpottaa päätösten toimeenpanoa, sillä kaikki tietävät, mitä on tulossa.
Tiukat vaatimukset johtavat umpikujaan
Moni miettii tälläkin hetkellä Pirkanmaalla, vievätkö keskuskaupunki Tampereen tai maakunnan muiden kasvukeskuksien aluevaaliedustajat kaikki Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 79 paikkaa.
Joonas Leppänen kannustaa suuntaamaan ajatukset myönteisiin mahdollisuuksiin. Miten löydämme uusia tapoja osallistaa ihmisiä päätöksentekoon.
– Jos puolueen tai aluevaltuutettujen päämääränä on vain turvata oman paikkakunnan terveysasema tyyliin ”meidän terveysasemamme ei saa lähteä pois”, aluevaltuusto on mitä varmimmin umpikujassa. Hedelmällisempää on miettiä esimerkiksi sitä, mitkä ovat ne palvelut, jotka asukkaat haluavat 30 minuutin etäisyydeltä, Leppänen toteaa.
MATTI PULKKINEN
