Tämän vuoden ilotulitteiden ykköstrendiin on vaikuttanut korona – Eläimelle vuodenvaihde voi olla stressaava

Uusivuosi lähestyy ja ilotulitteet ovat jälleen ajankohtainen aihe. Tänä vuonna ilotulitteiden ykköstrendi on hieman yllättävä.

–Merkittävin trendi ilotulitteille vuodelle 2021 on se, että niitä on rajoitetusti saatavilla. Se johtuu tästä kansainvälisestä konttiliikenteen sekamelskasta, kertoo Jori Lahtonen Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhdistys ry:n (PITE) hallituksesta.

Jori Lahtonen ilotulitteiden kanssa, kuvateksti: Jori Lahtosen yritys Moxomo oy eli Rakettikeiu on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa ilotulitteen, jossa muoviosat on korvattu biohajoavalla komposiitilla. (Kuva: Jori Lahtonen)

Koronapandemiasta alkunsa saanut maailmanlaajuinen kuljetuskriisi on edelleen pahenemassa. Viivästymisten lisäksi kriisiä pahentaa lisääntynyt elektroniikan ja muiden tuotteiden lisääntynyt kysyntä.

Lahtonen kertoo kuitenkin, että saatavilla olevissa ilotulitteissa tällä hetkellä muotia ovat helppokäyttöiset, isot patayhdistelmät.

– Ennen trendinä oli, että kuluttajat ostivat patoja. Nyt ostetaan valmiiksi yhteen kytkettyjä patoja, joista muodostuu ilotulitusnäytös yhdellä tai kahdella sytytyksellä, Lahtonen valaisee.

Kyseinen trendi on Lahtosen mukaan vallalla myös muualla Euroopassa. Patayhdistelmien suosio on rantautunut Suomeen pikkuhiljaa muutaman viime vuoden aikana.

Biohajoavaa komposiittia

Ilotuliteala on päättänyt kieltää muovit tuotteista vuoteen 2025 mennessä. Tämä liittyy EU:n Green Deal -ohjelmaan, jolla pyritään tekemään EU:sta hiilidioksidineutraali.

Ilotulitteita myyvän Moxom oy:n eli Rakettikeiun toimitusjohtajana työskentelevä Lahtonen kertoo, että heillä siirtymä muovittomuuteen on mennyt hyvin.

– Olemme maailman ensimmäinen yritys, joka korvasi muoviosat biohajoavalla komposiitilla, hän kertoo.

Lyijyjä ja muita myrkyllisiä raskasmetalleja ei ole Lahtosen mukaan ollut Suomessa ilotulitteissa vuosikausiin, sillä ne on EU-säädöksillä kielletty.

– Käytämme ilotulitteissamme samantyyppisiä kemikaaleja, mitä käytetään maanparannuslannoitteissa ja muissa vastaavissa luontoon päätyvissä kemikaaleissa, Lahtonen tähdentää.

Lahtonen kokee, että ilotulitteet ovat kovemman syynin alla, koska niitä käytetään yleensä vain kerran vuodessa. Lahtosen mukaan jokainen ymmärtää, ettei teollisuusmaissa bensiinissä ole nykyään enää raskasmetallipäästöjä, vaikka 90-luvulla polttoaine vielä sisälsi lyijyä.

– Alana ilotulitteet ovat mainettaan huomattavasti ympäristöystävällisempiä. Meidän tuotteistamme 70 % on puuhiiltä, samaa mitä poltetaan saunan pesässä.

Käyttö on pysynyt samana vuodesta toiseen

Onko ilotulitteiden käyttö vähentynyt vai kasvanut vuosien saatossa? Ilotulitteiden käytön rajoittamiseen tehtyjen kansalaisaloitteiden myötä voisi luulla, että ilotulitteiden suosio olisi laskussa. Jori Lahtosen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

– Ilotulitteiden käyttö on vähän kuin joulukuusten käyttö. Se ei muutu kovinkaan paljoa, tai se muuttuu hitaasti.

PITE:n mukaan Suomessa kuluttajat ostavat noin 21 miljoonaa ilotulitustuotetta vuosittain.

Kokonaiskäytön pysyessä melko samana ilotulitteiden käyttö on kuitenkin monipuolistunut, Lahtonen kertoo. Raketteja räjäytellään enemmän myös uudenvuoden ulkopuolella, koska ne ovat nykyään yksinkertaisempia käyttää.

Samaan aikaan ilotulitteiden jakelu on kehittynyt nettikaupan suosion kasvamisen myötä. Lisäksi raketteja, patoja ja muita ilotulitteita on yhä useampaa eri laatua. Löytyy hiljaisia, kovaäänisiä, pieniä ja suuria räjähteitä.

– Ilotulitteissa on nykyään todella suuri ero, meillä on yhden euron tuotteita ja sitten on 400 euron tuotteita, Lahtonen kertoo.

Eläimelle vuodenvaihde voi olla stressaava

Uudenvuodenjuhlan lähestyessä on hyvä muistaa, että osa lemmikeistä pelkää ja stressaa ilotulitteista aiheutuvaa ääntä ja valoa.
SEY Suomen eläinsuojelu ry:n toiminnanjohtaja Kati White kertoo, että lemmikkien ilotulitepelon määrä on hyvin yksilökohtaista.

– Mutta aika yleistä on, että lemmikkieläimet säikkyvät sekä kovia ääniä, että myös mahdollisesti valoja, jos ne niitä näkevät, hän toteaa.

SEY:n toiminnanjohtaja Kati Whiten mukaan ilotulitteiden yksityiskäytön kieltävä kansalaisaloite on tarpeellinen ilotulitteista aiheutuvien haittojen vuoksi. (Kuva: Anna Kivikari)

Suomen yleisimpiä lemmikkejä ovat SEY:n mukaan kissan ja koiran lisäksi jyrsijät, kuten kani, hamsteri, gerbiili, marsu, hiiri ja kesyrotta.
Whiten mukaan lemmikkien kanssa on hyvä mennä uudenvuoden aattona mahdollisimman rauhalliseen paikkaan. Lemmikkejä ei saa missään nimessä jättää yksin kotiin. Koira kannattaa käyttää ulkona ajoissa ennen räjähtelyn alkamista.

– Jos on kotona, niin voi peittää esimerkiksi verhoilla näkyvyyttä, jottei lemmikki näe ilotulitteita. Tai voi laittaa myös musiikkia soimaan, mikä peittää hieman paukkeen ääntä, White kertoo.

Jos eläin pelkää raketteja huomattavan paljon, voi Whiten mukaan käydä eläinlääkärillä keskustelemassa mahdollisesta lääkityksestä lemmikille.

Rajat räiskeelle

SEY on mukana Rajat räiskeelle -kampanjassa, johon liittyvässä kansalaisaloitteessa tavoitellaan F2- ja F3- luokkiin kuuluvien ilotulitteiden kieltoa yksityiskäytössä. Tällöin ilotulituksia saisivat järjestää vain alan ammattilaiset. Kuluttajille olisivat yhä sallittuja F1-luokkaan kuuluvat vaarattomammat ilotulitteet, kuten tähtisädetikut.

Vaikka uudenvuoden aikaan puhutaan usein koirien hädästä, myös kissat voivat kärsiä paukkeesta. Kissojen kuuloalue on paljon ihmistä herkempi. (Kuva: Jouko Torssonen)

Vaadittava nimimäärä aloitteeseen saatiin Whiten mukaan nopeasti, mutta aloitteen eteneminen on ollut hidasta.

– Kansalaisaloite edelleen meillä eduskunnan käsittelyä odottamassa, White kertoo.

Eduskuntaan vuoden 2019 marraskuussa lähetetyn aloitteen käsittely on Whiten mukaan viivästynyt koronavirustilanteen vuoksi.
Kampanjassa on mukana SEY:n lisäksi muita terveys- ja eläinjärjestöjä kuten Lääkäriliitto, Kuuloliitto ja Hippos ry.

Aloitteen syynä ilotulitteiden haitat

Whiten mukaan kampanja käynnistettiin, koska ilotulitteista on koettu olevan paljon haittaa. SEY:lle ensisijaista on eläinten hätä, joka ei rajoitu vain lemmikkeihin. Myös luonnoneläimet, hevoset ja tuotantoeläimet kärsivät ilotulitteiden käytöstä, White kertoo.

Lisäksi hän mainitsee erilaiset silmä- ja muut vammat, joita ilotulitteiden käyttö voi aiheuttaa. Rakettien ampumisesta aiheuttavat tulipalot kuormittavat pelastuslaitosta. Aloitteen mukaan ilotulitteiden materiaalit ja palamistuotteet rasittavat myös ympäristöä.

White painottaa, että kaikki harkitsisivat tarkkaan, onko raketteja pakko räjäytellä uutena vuotena.

– Jos ampuu raketteja, niin ei tekisi sitä esimerkiksi hevostallien tai muiden eläinten läheisyydessä.

Lopuksi hän kehottaa aikuisia vahtimaan lapsiaan ilotulitteiden käytössä ja keskustelemaan siitä, millainen käytös räjähteiden kanssa aiheuttaa muille kärsimystä.

– Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ilotulitteita ammuttaisiin lähelle koiria tarkoituksella tai hevosten säikyttelytarkoituksessa, White toteaa.