Mitä vaatepussille tapahtuu sen jälkeen, kun sen on sujauttanut UFF:n keräyslaatikkoon?
Kun tipauttaa käytettyjä vaatteita UFF:n keräyslaatikkoon kierrätykseen, ei todellakaan ole yksin: viime vuonna suomalaiset lahjoittivat säätiölle yli 14 miljoonaa kiloa vaatteita. Pirkanmaalaisten osuus tästä oli kiitettävä, noin 1,3 miljoonaa kiloa. Tampereelta vaatteita ja asusteita kertyi 560 000 kilogrammaa, vain Helsingin osuus oli viime vuonna Tamperetta suurempi.
Yksittäinen vaatelahjoituspussi käy läpi melkoisen rumban, ennen kuin sen sisältämä vaatekappale päätyy esimerkiksi yksittäiseen myymälään myyntiin.
Pirkanmaalla UFF:n logistiikkaa hoitavat sekä säätiön omat kuljettajat että alueellinen logistiikkayhtiö. Suurin osa Pirkanmaalla kerätyistä vaatepusseista päätyy ensin Nurmijärvelle Klaukkalaan, jossa sijaitsee yksi UFF:n lajittelukeskuksista.
– Lajittelukeskuksessa vaatteet lajitellaan kunnon ja sesongin mukaan. Jos vaate on käyttökelpoinen, se etenee myymälöihin myytäväksi, tukkumyyntiin, lahjoitettavaksi tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Jos vaatteen kunto on jo huono, se päätyy materiaalikierrätykseen, UFF:n kestävän kehityksen asiantuntija Pia Tanskanen kertoo.
Tukkuasiakkaille suurin osa
Valtakunnallisesta vaatekeräysmäärästä suurin osa ohjataan uudelleenkäyttöön tukkumyynnin kautta. Tukkuasiakkaita on paitsi Suomessa, myös esimerkiksi Baltian maissa, Venäjällä sekä Aasiassa. Viime vuonna 80,2 prosenttia vaatteista uudelleen käytettiin tukkumyynnin kautta.
– Näin siksi, koska Suomessa ei pystytä uudelleenkäyttämään kaikkia lahjoitettuja second-hand -vaatteita, Tanskanen selventää.
Tukkuasiakkaat ohjaavat vaatteet uudelleenkäyttöön joko sellaisenaan tai materiaalina uusien tuotteiden valmistuksessa.
Pirkanmaalla alueellisen logistiikkayhtiön keräämät vaatelahjoitukset kerätään merikontteihin, ja ne kuljetetaan Baltiaan tukkuasiakkaille, kun merikontti saadaan täyteen.
– Baltiassa vaatteet kuljetetaan tukkuasiakkaiden lajittelukeskuksiin, joiden uudelleenkäyttöprosentti on erittäin korkea, 91 prosenttia. Lajittelun avulla varmistetaan mahdollisimman tarkka lahjoitusten hyödyntäminen ja mahdollisen jätemateriaalin käsittely Euroopassa.
Lahjoitusvaatteiden parhaimmisto myydään UFF:n omissa myymälöissä Suomessa. Myymälöitä on yhteensä 23, joista kolme sijaitsee Tampereella. Varainhankintamyymälöiden kautta lahjoituksista uudelleen käytettiin 5,3 prosenttia vuonna 2020.
Materiaalina hyödynnettäväksi, esimerkiksi rakennusteollisuudelle räteiksi myytiin viime vuonna 6,6 prosenttia vuosittaisesta vaatekeräysmäärästä ja 3,8 prosenttia ohjattiin lahjoituksiin. Vuosittaisesta keräysmäärästä noin 4–6 prosenttia käyttökuntoisista vaatteista taas lähetetään yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi Afrikkaan. Yhteistyöjärjestöt puolestaan tukevat myyntituloilla yleishyödyllisiä hankkeita, kuten lasten koulutusta.
Kierrätys hyvin hallussa
UFF:lla on henkilökuntaa Suomessa lähes 350: esimerkiksi lajittelijoita, kuljettajia ja myymälähenkilökuntaa. UFF on kerännyt vaatteita Suomessa 34 vuotta, ja Tanskanen kehuukin suomalaisia siitä, että tänä aikana on opittu kierrättämään hyvin. Keräyslaatikoihin jätetään hyvin harvoin erittäin huonokuntoista vaatetta.
– Viime vuonna vain noin neljä prosenttia lahjoitetuista vaatteista päätyi energiajätteeksi, Tanskanen lisää.
Mitä jos keräyslaatikkoon pudottaa vahingossa jotain, mikä ei sinne kuulu? Pia Tanskanen kertoo, että silloin tällöin keräyslaatikoihin tippuu roskapusseja, auton avaimia, puhelimia tai erehdyksessä pusseja, joissa voi olla vaikkapa lasten ulkovaatteita tai suosikkileluja.
– Jos näin käy, tulee soittaa UFF:n vaatekeräykseen tai laittaa meille sähköpostia. Yhä useamman keräysastian kyljessä on Pirkanmaallakin jo älytarra, josta voi skannata QR-koodin, jonka kautta saa avattua puhelimelle toimintaohjeet tällaisissa tilanteissa.
U-landshjälp från Folk till Folk i Finland sr (UFF):
Hallinnollisesti ja taloudellisesti itsenäinen suomalainen säätiö.
Toiminta käynnistyi Suomessa vapaaehtoisvoimin 1980–luvun lopussa. Ensimmäiset vaatekeräysastiat sijoitettiin Helsinkiin.
Nykyisin vaatekeräys kattaa lähes koko Suomen.
Säätiö tukee lahjoittajien avulla vuosittain yli 20:tä globaalia kehitysyhteistyöhanketta. Tavoite on vaatekierrätyksen avulla saada aikaan kestävää kehitystä, joka vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmassa.
