Katri Siukolalla on joka vuosi adventtikalenteri. Rukoushuoneella hän käy joulun aikaan tavallistakin ahkerammin.
Teksti: Maria Nummela
Länsi-Teiskon hautausmaan rinteen valaisee jouluna kynttilämeri.
– Se on ihanaa, täällä on sitä oikeaa joulurauhaa, Katri Siukola huokaa.
Hautausmaa on melko uusi. Se on perustettu vuonna 1924. Lähes kaikki nimet haudoissa ovat tuttuja Siukolalle. Hän hiljentyy useamman viimeisen leposijan kohdalle.
– Tuohon pienelle alueelle haudattu vaikka ketä, hän toteaa ja kertoo lyhyesti lähimpien kiveen kirjoitettujen nimien tarinat.
Sankarihautojen vieressä on toinen pitkä rivi. Tähän on haudattu Kuru-laivan haverissa menehtyneitä länsiteiskolaisia.
– Se oli kylälle kova osuma, Siukola hiljentyy. – Kerralla meni useita ja monesta talosta monta.
Hautausmaalla on jouluisin kunnioittava tunnelma.
– Kaikkia tervehditään, tuttuja ja tuntemattomia.
Jouluksi Länsi-Teiskon rukoushuoneen saarnastuolin liina vaihtaa väriä. Rakennus ja ympäristö koristellaan varsin maltillisesti.
– Tunnelma tulee evankeliumista ja virsistä. Joulu on sydämessä, sieltä se myös tulee esiin, seurakunta-aktiivi tuumaa.
– Ikkunoille laitetaan kynttilät ja ulos pienet valot yhteen puuhun. Joulukuusi tuodaan sisälle. Ei siihen muuta tarvitakaan. Ennemmin tänne laitetaan enkeleitä kuin tonttuja koristeeksi, Katri Siukola nauraa.
Hänessä on useammalla tavalla talkoolaista ja yhteisen hyvän ajajan vikaa, joulunakin.
– Minä olen sitä kuusta käynyt kastelemassa muutaman kerran, kun ohi ajan muutenkin. Jonkun kirkon työntekijän ei tarvitse sitä varten ajaa muutamaa kymmentä kilometriä.
Aattohartaus vetää väkeä
Rukoushuoneella järjestetään messu toisena adventtisunnuntaina ja Tapaninpäivänä. Jouluaattona tilassa pidetään hartaus. Kauneimmat joululaulut lauletaan seuratalolla.
– Aattohartaudessa on useimmiten tosi paljon väkeä, nytkin 60-70 henkilöä jos vain voidaan ottaa sisälle.
Yhteistä hyvää, riisipuuroa, Siukola keittää eläkeläiskerhon tapaamiseen.
– Se on useimmiten valikoitunut tiistaikerhon kuukausitapaamisen ohjelmaksi joulun alla.
– Vuoden aikana rukoushuonetta käyttää vain pieni osa kyläläisistä, mutta sen olemassaolo on tärkeää niillekin, jotka eivät sitä käytä.
Myös uusi vuosi otetaan vastaan Länsi-Teiskossa perinteisin menoin ja Siukola on silloinkin liikkeellä rukoushuoneella.
– Joku ehtookellojen soittajista kiipeää kellotapuliin. Kuulosuojaimet päässä soitamme uuden vuoden tervetulleeksi pimeässä yössä.
– Tuolloin laulamme virren Jumala ompi linnamme, vaihdamme vuoden viimeiset ja seuraavan ensimmäiset kuulumiset.
Pyhien lähestyessä autojen valot suuntaavat kohti Länsi-Teiskoa.
– Tänne tullaan jouluksi, ei niinkään lähdetä. Varsinkin lapsia, lastenlapsia ja vapaa-ajan asukkaita, Katri Siukola luettelee.
Mökkiläiset ovat perinteisesti juurtuneet hyvin Länsi-Teiskoon.
– Aikoinaan kauppa-autolla on jonotettu yhdessä ja maitoa on haettu lähitiloilta. Heinähommia on tehty yhdessä. Nykyään uudet tulokkaat jäävät helposti vieraammiksi.
Länsi-Teiskon joulumyyjäiset houkuttelevat väen Seuratalolle. Tutustumaan, tapaamaan, kahville tai lounaalle.
– Se on joulukauden alku, Katri Siukola toteaa.
Maa- ja kotitalouseuran ja kyläyhdistyksen yhteistyö on jatkunut 18 vuotta. Koronavirus on vaikuttanut myyjäisten järjestelyihin.
– Tänä vuonna tapahtuma järjestetään itsenäisyyspäivän aikaan nelipäiväisenä, toivottavasti.
Perinteinen joulu
Katri Siukola laskeutuu joulun viettoon perinteisillä keinoilla.
– Paistan piparkakkuja ainakin. Joskus olen uuttera ja teen piparkakkutaloja. Adventtikalenteri minulla on myös, sellainen joka alkaa ensimmäisestä adventista. Kirjoitan myös joulukortteja ja vuosittain ostan hyväntekeväisyyteen muutaman joulupaketin.
Aikoinaan joulun viettoa rytmitti maitotilan tahti. Iltalypsyn jälkeen oli sauna ja ruoka tämän jälkeen. Nykyisin tahti on toinen.
– Syömme jo päivällä. Joulurauhaksi haluaisin kaiken valmiiksi, tämä katsellaan vuosittain. Joulurauhan jälkeen voi vielä koristella kuusta, mutta ei paljon muuta.
Tämän vuoden jouluun liittyy jännitystä enemmän kuin lähivuosina.
– Meillä on uusi leivinuuni. Saas nähdä, kuinka kinkku siinä kypsyy, Katri Siukola nauraa.