Jos joskus niin jouluna kannattaa satsata rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Arjen stressille ei aina voi mitään, mutta joulustressin voi itse kukin päättää tänä vuonna jättää väliin.
Kokemusasiantuntijalla on helppo vinkki arjessa uupuneelle joulunodottajalle: tonttulakki päähän ja metsään leikkimään, oli ikää sitten neljä tai neljäkymmentä vuotta.
– Leikkiminen tekee hyvää aikuisellekin. Metsässä ei kukaan näe, vaikka olisit miten hassu, tonttuna lähimetsässä rentoutuva Sari Virtanen vinkkaa.
– Kurjalla kelillä voit napata omat tai lainalapset mukaan sisäleikkipuistoon ja heittäytyä lapseksi itsekin. Aikuiset pääsevät sisään lapsen kanssa ilmaiseksi!
Joulunpyhinä sisäleikkipuistot taitavat olla kiinni, mutta silloin leikitään ja pelataan lautapelejä kuusen alla – jos perheeseen on haluttu hankkia kuusi. Työkseen muiden uupumista torjuva Virtanen muistuttaa, ettei kaikkia perinteisiä joulun elementtejä ole pakko hankkia. Tärkeintä on tunnelma.
– Kannattaa miettiä, mitkä ovat tärkeimmät asiat, joista itselle tulee joulumieli, ja keskittyä niihin. Itselleni joulutunnelma syntyy kauneimmat joululaulut -tapahtumasta. Merkitsen sen hyvissä ajoin kalenteriin, että tuosta alkaa minun rauhoittumiseni jouluun, Virtanen kertoo.
Useimpien mielestä parasta joulussa ovat perhe ja läheiset. Harva edes väittää, että siivoaminen olisi joulun kohokohta. Keskellä vuoden pimeitä aikaa kynttilöiden ja jouluvalojen tuikkeessa kukaan ei edes näe, onko kotona siivottu ja ikkunat pesty. Aivan turhaa hommaa siis koko siivoaminen.
Fiksu antaa lahjaksikin läheisille aikaa, vie vaikka kummilapset sinne sisäleikkipuistoon tai uimahalliin. Teini-ikäisille voi suosiolla antaa rahaa tai lahjakortin – ani harva aikuinen kuitenkaan osaa ostaa teinin mielestä täydellistä lahjaa.
– Ainakaan ei kannata lähteä jouluruuhkassa isoihin ostoskeskuksiin, jos ei sellaisesta ihan erityisesti nauti. Laadukas, käsin tehty tai vähintään kotimainen oman kylän pienestä kaupasta ostettu lahja tuo moninkertaista iloa lähiympäristöön, Sari Virtanen muistuttaa.
Suomalaisille joulu on aina ollut iso juhla. Ammoisina aikoina sitä valmisteltiin viikkoja, kodit puunattiin ja koristeltiin, vaihdettiin puhtaat pehkut, matot ja jouluverhot, leivottiin ja laitettiin sen seitsemän jouluherkkua.
Erityisesti perheen naisväellä piti kiirettä. Menneiden sukupolvien jouluvimma onkin periytynyt nimenomaan äideille.
– Meidän pitäisi ymmärtää, että ajat ovat muuttuneet. Nykyään useimmat naisetkin ovat töissä melkein jouluaattoon asti, jolloin on ihan mahdoton ajatus, että koko koti ehdittäisiin siivota lattiasta kattoon ja leipoa ja laittaa kaikki itse, Sari Virtanen huomauttaa.
Etenkin lapsiperheissä olisi hyvä keskittyä luomaan yhteisiä mukavia joulumuistoja. Vai haluatko lastesi muistavan jouluista ensimmäiseksi äidin, joka höyryää keittiössä vuorokauden ympäri ja tiuskii marttyyrina väsymystään?
Yksi vanha jouluperinne on, mistä kannattaa pitää kiinni: jouluna kuuluu muistaa yksinäisiä, heikompia, vähävaraisia. Kun osallistut joulukeräykseen, autat lapsiperheen jouluvalmisteluissa tai kutsut yksinäisen naapurin joulukahville, saat taatusti itsekin hyvän joulumielen.
Kun työelämä vie veronsa, joululomalla kannattaa keskittyä lepäämään ja lataamaan akkuja. Jos pyhät kuluvat jouluvalmisteluista toipumiseen, ei arkea välttämättä jaksa seuraavaan lomaan asti.
Levätä kannattaa jopa tylsyyteen asti.
– Tylsyys on avain luovuuteen. Kun ei tee mitään muuta kuin tuijottelee kattoon, ideat alkavat pulputa. Jos on koko ajan kovin tiukilla, luovuus katoaa, Virtanen varoittaa.
Tonttulakki päässä iloisesti hymyilevä Sari Virtanen tietää, miten tärkeää joululomalla ja ylipäätään rauhoittuminen on. Hän itse jäi uupumuksen takia sairauslomalle ensimmäisen kerran vuonna 2015.
– Jälkikäteen ajatellen olin oireillut jo pitkään. Minulla oli kummallisia särkyjä ympäri kroppaa eikä liikunta enää tuottanut iloa. Kerran esimerkiksi kaaduin juoksulenkillä kaksi kertaa peräkkäin ilman mitään erityistä syytä, Virtanen muistelee.
– Keho antaa kyllä uupumuksesta merkkejä kun niitä vain ymmärtää kuunnella.
Kolmen harrastavan lapsen liikunnallinen äiti ei kuitenkaan malttanut hidastaa vauhtia ennen kuin TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö pakotti hänet sairauslomalle. Kun hän pari kuukautta myöhemmin yritti palata töihin, työkaveri tajusi, ettei hän ollut vielä kunnossa ja komensi kollegansa uudelleen lääkäriin. Alkoi puolen vuoden sairausloma.
– Sen jälkeen olin osapäiväisesti töissä ja erilaisissa työkokeiluissa kunnes minut lopulta irtisanottiin. Olen ollut psykoterapiassa ja kuntoutuksessa, lääkitystäkin on välillä tarvittu. Uupumuksesta toipuminen on ollut todella pitkä tie, Sari Virtanen sanoo.
Kokemusasiantuntijaksi kouluttautunut ja oman Kohtaa-yrityksen perustanut Virtanen tunnistaa monilla työpaikoilla edelleen samaa ongelmaa, mikä johti hänen uupumiseensa: vaativaa työtä tehdään niin pienellä porukalla, että kun joku jää vaikka lomalle, hänelle ei ole olemassa osaavaa sijaista vaan kollegat tekevät hänen työnsä omansa päälle.
Myös moniosaaminen verottaa ihmisten jaksamista: kun työaika kuluu kaikkeen muuhun kuin itse työhön, johon ihminen on palkattu, uupumusta kerääntyy ja jaksaminen on koetuksella.
Kokemusasiantuntijana Virtanen kertoo työpaikoilla omista kokemuksistaan, mutta tärkeintä hänestä on saada ihmiset keskustelemaan keskenään näistä aiheista. Työkavereiden kesken keskustellessa on helpompi nähdä, miten kuormittavaa työtä tehdään tai että itsekin saattaa olla todella väsynyt ja kovaa vauhtia uupumassa.
– Tällaisiin ongelmiin pitäisi tarttua työpaikalla jo ennalta. Niin kauan kuin työn kuormitusongelmia ei saada ratkaistua, loma-ajat kannattaa käyttää ihan vaan olemiseen ja rauhoittumiseen eikä jouluasioiden hössöttämiseen, Sari Virtanen sanoo.
