Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen kehuu puolueiden aluevaaliohjelmia. Niiden teemat ovat Auvisen mielestä hyviä ja pohdittuja.
Auvinen kiittää myös Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivien suurta määrä. 79 paikasta kisaa peräti 725 ehdokasta.
– On erinomaista, että aluevaalit kiinnostavat näin paljon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys saa vaalien avulla aivan uuden nosteen ja merkityksen. Seuraavassa vaiheessa eli valtuuston kokoonpanon selvittyä eri arvopohjista kumpuavat näkemykset sovitetaan yhteen. Yhteensovittaminen tapahtuu käytännössä niiden taloudellisilla voimavaroilla, jotka muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialue saa valtiolta. Tehtävä ei tule olemaan helppo, sillä toiveita ja tarpeita on taatusti enemmän kuin euroja. Juuri näistä syistä esimerkiksi toisin tavoin toimiminen, sähköisten palvelujen hyödyntäminen ja palveluketjujen kehittäminen on välttämätöntä, jotta löydämme tarvittavat voimavarat palvelujen järjestämiseen, Auvinen sanoo.
Auvinen korostaa, että ensimmäisen aluevaltuuston jäsenet ovat merkittävässä roolissa.
– Aluevaltuutetut tulevat käsittelemään kaudellaan paljon tärkeitä, jokaisen pirkanmaalaisen elämään vaikuttavia asiakokonaisuuksia. Valtuutetut luovat suuntaa, ja he rakentavat pitkävaikutteisen perustan uutukaiselle Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Näitä teemoja ovat muun muassa strategia, talousarvio, palvelulupaus sekä yhteistyö kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, Auvinen tarkentaa.
Auvisen mielestä osallisuus ja vuorovaikutus korostuvat täysin uuden itsehallinnollisen elimen aloittaessa toimintansa. Hän näkee, että tulevien tavoitteiden asettaminen yhdessä valtuutettujen, henkilöstön ja Pirkanmaan asukkaiden kanssa tarkoittaa aivan uudenlaisen vuorovaikutuksen tapojen luomista.
– Arvioni on, että yksittäisiä valtuuston päätöksiä enemmän korostuvat yhdessä tekeminen ja uuden luominen. Tämä konkretisoituu asiakkaille nykyistä parempina palveluina. Osaamisen jakaminen, parhaimpien mahdollisten käytäntöjen ottaminen Pirkanmaan laajuisesti käyttöön sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyys korostuvat, Auvinen puntaroi.
Auvisen mielestä tilaisuus luoda uutta ja toimivaa on historiallinen.
– Uniikki mahdollisuus on hyödynnettävä mahdollisimman vaikuttavasti. Asiakas ja asukas on pidettävä kaikessa pohdinnassa keskiössä. On hyvä huomata, että jo perinteisesti yhdessä toimineisiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin yhdistetään nyt erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen palvelut. Tämä on historiallinen tilaisuus yhdistää nämä kaikki palvelut yhteen sopivaksi, vaikuttavaksi ja rajattomaksi palveluksi. Ne on rakennettava asiakkaan näkökulma erityisesti huomioon ottaen. Käytetään tämä mahdollisuus viisaasti. Yhdistetään palvelut toisiinsa niin, että ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden, Auvinen evästää.
Auvinen muistuttaa, että suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä, eivätkä siten edellytä valtuuston päätöksiä, sillä palvelut järjestetään ja tuotetaan lakien mukaisesti.
– Hyvinvointialueen päätöksenteossa ja valtuutettujen työskentelyssä korostuu operatiivisten ja yksittäisten asioiden sijaan laajemmat kokonaisuudet ja tavoitteet sekä niiden pohdinta ja linjaaminen. Niissä riittää valtuustolle työstettävää, sillä huolehdittavana on 526 600 asukkaan palvelut, liki kahden miljardin euron budjetti ja 18 000 työntekijän saatavuudesta ja osaamisesta huolehtiminen, Auvinen tarkentaa.
Auvinen korostaa, että Pirkanmaan erityinen vastuu yliopistollisena sairaalana ja erikoissairaanhoidon edelläkävijänä on turvattava.
– Pelastustoimen rakenteet on turvattava, ja on huolehdittava niiden toimivuudesta myös osana suurempaa, valtakunnallista kokonaisturvallisuutta. Pirkanmaalla on vastuuta aluettaan laajemmin myös valtakunnallisesti. Kaikki tämä on otettava kokonaisuudessa huomioon. Asukkaiden osallisuuden kehittäminen, toimivan yhteistyön rakentaminen, valtakunnallinen yhteistyö eri hyvinvointialueiden välillä ja kansainvälinen yhteistyökin on otettava huomioon, Auvinen teroittaa.
Auvisen mielestä Pirkanmaan lähtökohta on hyvä.
– Meillä on taustalla laaja, jo useita vuosia jatkunut yhteinen valmistelu, jossa on ollut mukana niin henkilöstö kuin luottamushenkilötkin. Meillä on edellytys yhdessä tehdä maan paras uudistus valtakunnan suurimmalle hyvinvointialueelle, Auvinen valaa uskoa.
”Rahan niukkuudesta ei juuri puhuta”
Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnosta ja järjestämisestä vastaava muutosjohtaja Jukka Alasentie luonnehtii puolueiden aluevaaliohjelmia tyypillisiksi asiapapereiksi korkealentoisine tavoitteineen.
– Ikävistä asioista, kuten rahan niukkuudesta, ei juuri puhuta. Toisaalta hyvinvointialueen rahoitus on laskennallista ja tarveperusteista, joten siihen ei voi suoraan vaikuttaa. Tehostamiseen liittyviä päätöksiä joudutaan varmaan tekemään, eivätkä ne toki kaikki ole karsimisia tai leikkauksia, Alasentie muistuttaa.
– Puolueiden esille nostamat vaaliteemat ovat varmasti niitä, joista halutaan ja joista pitää puhua, Alasentie toteaa.
Alasentie sanoo, että puolueilla ja medialla on oma keskeinen roolinsa äänestäjien aktivoinnissa uurnille.
– Konkretiaa peliin. Ei vain yhden kunnan näkökulmasta vaan koko hyvinvointialueen alueen vinkkelistä. Mitkä ovat siis valtuuston strategisten päätösten tavoitellut vaikutukset, miten hyvinvointia aiotaan lisätä, mitä epäkohtia korjata ovat relevantteja asiakokonaisuuksia. Ja jälleen raha muistaen, Alasentie listaa.
Järjestöjen toiminta ja palvelut huomioitava
Tampereelta käsin toimivan valtakunnallisen IBD ja muut suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto on lukenut tarkalla silmällä aluevaaleihin valmistautuneiden puolueiden aluevaaliohjelmia.
– Vähemmän esille nousseena asiana haluaisin nostaa esiin sen, että tulevat aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueen strategioista, joihin järjestöjen toiminta ja palvelut on tärkeää saada mukaan. Järjestöjen ja alueiden yhteistyölle tarvitaan toimivat rakenteet, ja myös järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Järjestöjen tarjoama toiminta ja palvelut voivat täydentää monia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, Suvanto teroittaa.
Suvanto toivoo, että Pirkanmaalla hyödynnetään järjestöjen osaamista ja huomioidaan asiakaslähtöisyys palveluiden suunnittelussa.
– Tärkeää on, että alueella pystytään rakentamaan toimivat hoitoketjut, mikä nopeutta diagnoosien saamista ja oikean hoidon aloittamista. Yhteistyön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on oltava sujuvaa, jotta kaikki saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, Suvanto sanoo.
Tällä hetkellä noin 55 000 sairastaa IBD:tä ja vuosittain noin 2 000 ihmistä saa diagnoosin. Kyseessä on kansantauti. Suvanto toteaa, että yhdistyksen jäseniltä on tullut ”aika vähän yhteydenottoja ja kysymyksiä aluevaaleihin ja hyvinvointialueisiin liittyen”.
– Uskoisin, että aika monille on vielä vaikeaa hahmottaa sitä, että mitä kaikkea uudistus tuo tullessaan. Pyrimmekin tällä hetkellä yhdistyksen viestinnässä nostamaan esille sitä, että ihmiset lähtisivät äänestämään aluevaaleissa. Nyt päätetään kuitenkin siitä, miten kaikkia koskevat sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa alueella järjestetään, ja saako niitä läheltä vai keskitetysti kauempaa, Suvanto kertoo.
Suvanto muistuttaa, että suolistosairauksia sairastavien määrä kasvaa jatkuvasti ja huolta aiheuttaa valtakunnallisesti se, että miten tulevaisuudessa turvataan se, että eri alueilla on riittävästi gastroenterologian erikoislääkäreitä ja IBD-hoitajia vastaamassa tähän tarpeeseen.
MATTI PULKKINEN
