Pirkanmaan Kokoomus ja Suomen Ruotsalaisen Kansanpuolue lähtevät vaaliliitossa kaikkien aikojen ensimmäisiin aluevaaleihin. Kokoomusjohtaja Aleksi Jäntti sanoo puolueiden tähtäävän vähintään 20 aluevaltuutetun paikkaan. Kokoomuslaiset kannattavat Pirkanmaan hyvinvointialueelle kevyttä hallintoa. Rantatunneli ja raitiotie ovat todistaneet allianssimallin järkevyyden, joten puolue ajaa hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen monituottajamallia.
Kokoomus lähtee historiallisiin aluevaaleihin Ei hyvinvointia ilman tervettä maalaisjärkeä -ohjelmalla. Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Aleksi Jäntti sanoo, etteivät pirkanmaalaiset kokoomuslaiset laadi omaa aluevaaliohjelmaansa, vaan he luottavat puolueensa valtakunnallisiin aluevaaliteemoihin ja -tavoitteisiin.
Jäntin mukaan Kokoomuksen kenttäväki on tarttunut kiitettävästi aluevaalityöhön.
– Kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa sote-uudistuksen, haluamme olla sitä nyt toteuttamassa vahvalla otteella. Pulinat pois. Olemme saaneet ehdokaslistamme täyteen, ja se on monella kriteerillä tarkasteltuna kattava ja monipuolinen.
Jäntin mukaan 98:sta kokoomusehdokkaasta puolet on tamperelaisia. Kehyskunnilla Lempäälällä, Kangasalla, Nokialla, Pirkkalalla ja Ylöjärvellä on neljä tai viisi paikkaa. Muilla paikkakunnilla on koko luokkansa mukaan. Kokoomuksella on ehdokas jokaiselta 23 paikkakunnalta.
– Olemme tähdentäneet kaikessa aluevaalitekemisessämme sitä, että hyvinvointialue tarvitsee koko Pirkanmaata ajattelevia luottamushenkilöitä, ei yhden kunnan asioiden hoitajia. Aluevaltuustossa ei edusteta kuntaa vaan hyvinvointialuetta.
Kesäkuisten kuntavaalien Kokoomuksen ja SDP:n välinen jännitysnäytelmä nähtiin Tampereella. Äänten laskennan eri vaiheissa kilpakumppanukset vuorottelivat kulta- ja hopeasijalla. Kokoomus veti lopulta pidemmän korren RKP-vaaliliittokuvionsa ansiosta. Mittelö oli erittäin tiukka.
– Olemme asettaneet tavoitteeksemme 20 paikkaa 79-jäsenisestä Pirkanmaan aluevaltuustosta, Jäntti kertoo.
Jäntti vetoaa pirkanmaalaisiin, jotta he lähtisivät aluevaaleissa sankoin joukoin äänestämään.
– Jos vaalien äänestysprosentti jää alle 40:n, demokratia on vaarassa. Ihmiset on saatava merkittävän asian tiimoilta vaaliuurnille.
Jäntti pitää tärkeänä, että Kokoomuksen katseet ulottuvat jo tässä ja nyt vuonna 2025 pidettäviin toisiin aluevaaleihin. Hän uumoilee, että toinen aluevaltuusto uppoutuu perusteellisesti hyvinvointialueen palvelurakenteeseen.
Palvelut pääkärkenä, ei hallinto
Aleksi Jäntti kiteyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa on ihmisen, asiakkaan oltava kaiken ykkönen.
– Ratkaisevaa on se, että apua ja palveluja tarvitseva ihminen on joutuin turvallisissa käsissä. Olennaista on se, että hyvinvointialue antaa samansisältöisen palvelulupauksen kaikille pirkanmaalaisille näiden asuinpaikasta riippumatta, hän tiivistää.
– Koko uudistuksen tarkoitus on kansalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen.
Jäntti sanoo, että palvelun ei tarvitse olla tarjolla tarvitsijan asuinpaikkakunnalla, se voi olla heti saavutettavissa esimerkiksi naapurikunnan puolella olevissa hyvinvointialueen tiloissa.
– Mielestäni kohtuullinen etäisyys ja nopea palvelu ovat paljon merkityksellisempiä kuin se, että palvelun saisi joidenkin päivien päästä omalla paikkakunnalla.
Jäntti näkee todellisen vaaran paikan siinä, että hyvinvointialueen organisaatiosta, hallintohimmelistä kasataan mammuttimainen. Ylintä päätösvaltaa käyttävä 79-jäseninen aluevaltuusto määrittelee tavoitteet ja voimavarat sekä valitsee keskeiset johtajat alkaen hyvinvointialuejohtajasta. Tuotanto vastaa arjen sujumisesta. Tukipalveluilla on oma keskeinen roolinsa.
– Nyt on huolehdittava siitä, että hallinto on aidosti kevyttä. Pääpaino on oltava tekevissä käsissä, ihmisten parissa tehtävässä työssä.
Jäntin mukaan Kokoomus puoltaa valiokuntamallia. Hän kertoo olevansa vakuuttunut valiokuntatyöskentelyn vahvuuksista Tampereen apulaispormestarin ruudustaan käsin. Valiokunnat lunastavat paikkansa nimenomaan poliittisen valmistelun työrukkasina. Lisäksi valiokuntamalli korostaa aluevaltuuston asemaa.
– Perinteisten lautakuntien ongelmana on ota tai jätä -kulttuuri. Sellainen ei ole nykyaikaa.
Jäntin mielestä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluvarustuksen järjestämisessä kannattaa katsoa mallia Tampereen hyviksi toteamista allianssiratkaisuista. Tällä mallilla esimerkiksi rantatunneli ja raitiotie on toteutettu taloudellisesti tehokkaasti ja aikataulussa pysyen.
– Kokoomus suosii monituottajamallia. Siinä palvelut tarjotaan niiden käyttäjille julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin tuottamina.
Jäntti perustelee monituottajamallia myös sillä, että siinä kaikki toimijat haastavat niin laadussa kuin kustannustehokkuudessakin toisiaan.
– Suomi on pieni kansakunta, joten meillä ei ole vara hukata yhtään voimavarojamme. Viittaan samalla myös toiseen keskeiseen haasteeseen eli eri aloja piinaavaan työvoimapulaan. Tämä uhkaa myös hyvinvointialuetta. Siksi maamme on jatkettava tutulla linjalla, jossa kaikki kansalaisemme koulutetaan.
”Ihmisten luottamus on korkealla”
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa vuoden 2023 alusta lähtien myös pelastustoimesta. Aleksi Jäntti muistuttaa, että pirkanmaalaiset ovat jo konkreettisesti nähneet, miten korkeatasoisesti koko maakunnan kattava Pirkanmaan pelastuslaitos on toiminut jo vuodesta 2003 lähtien.
– Realismia on, ettei Pirkanmaan kokoisella alueella saada esimerkiksi jokaiselle kesämökille palokuntaa samassa tavoiteajassa. Palvelutaso ja vasteaika määritellään, mutta ne eivät voi olla millään opilla kaikkialla samanlaisia. Se, että hyvinvointialue tekisi kaikki onnellisiksi ja terveiksi, ei ole mahdollista, Jäntti toteaa.
Jäntin mukaan on perusteltua, että pelastustoimen palveluiden järjestämisessä pääpaino on siellä, missä on väestön pääpaino.
– Ihmisten luottamus on perinteisesti hyvin korkealla koskien ambulanssi- ja pelastustoimen palveluja. Yleisen turvallisuuden tunteen säilyttäminen hyvällä tasolla on tärkeää tulevaisuudessakin.
Hyvinvointialueelle kovanluokan johtaja
Aluevaltuusto saa heti kättelyssä valittavakseen Pirkanmaan hyvinvointialuetta luotsaavan hyvinvointialuejohtajan palkkaamisen.
Aleksi Jäntti pitää erittäin hyvänä ratkaisuna, että paikka julistetaan tuota pikaa haettavaksi. Maassamme on 21 hyvinvointialuetta, jotka kaikki alkavat etsiä pätevintä mahdollista henkilöä.
Jäntin mielestä Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärällä mitattuna suurin ja Pirkanmaa on tunnettu sote-palveluidensa vahvasta etukenosta, joten hän on luottavainen hakijoiden suhteen.
– Valittavalla on oltava kokemusta ja näyttöä ihmisten johtamisesta. Hänellä on oltava taitoa johtaa myös asioita ja taloutta.
MATTI PULKKINEN
