Ylöjärven junaliikenne: Kaavoitusehdotuksessa ja lähijunaseisakkeen rakentamisessa on ehkä unohtunut pieni mutta oleellinen asia

Aamulehdessä 18.11.2021 Mauri Heiska kertoo, että Ylöjärven kaupunki alkaa kaavoittaa Asemanseudun rautatiealuetta lähijunaseisakkeen ja liitäntäpysäköinnin tarpeisiin. Asiassa kannattaisi hieman palata taaksepäin ja muistaa rautateiden historiaa.

Pysähtyvätkö junat vielä jossain vaiheessa Ylöjärvellä. Kirjoittaja epäilee. (Arkistokuva)

Rautatie Helsingistä Toijalan ja Lempäälän kautta Tampereelle rakennettiin 1800-luvun lopulla. Samoin radat Nokian kautta Poriin ja Kangasalan kautta Orivedelle valmistuivat myös 1900-luvun taitteessa. Näin niillä on yli sadan vuoden historia lähiliikenteestä.
Kun taas Ylöjärven kautta kulkeva Tampere–Seinäjoki -rata avattiin liikenteelle vuonna 1971 eikä siinä ole koskaan ollut paikallisliikennettä. Siitä varmaan johtuu Heiskan ihmettelemä utuisuus asiaa koskevissa neuvotteluissa.

Nyt VR aloittaa säännöllisen paikallisliikenteen ostosopimuksella Tampereelta Nokialle noin tunnin välein. VR perii siitä vajaa puoli miljoonaa euroa vuodessa, josta Nokia maksaa hieman yli puolet ja Tampere hieman alle puolet. Jos VR aloittaisi vastaavan liikenteen Ylöjärvelle, kustannuksen olivat varmaan samaa suuruusluokkaa.

Voisi olettaa, että Tampereen kiinnostus osallistua tähän rahoitukseen olisi melko vähäinen, koska vaihtoehtona olisi Tampereen kannattama raitiotieliikenne lähes Ylöjärven aseman vierestä. Tätä taas Nokialla ei ole. Näin ollen koko paikallisjunaliikenne jäisi yksin Ylöjärven kaupungin maksettavaksi.

Pikajunien osalta VR on viime aikoina satsannut junien nopeuttamiseen ja niin sanottuihin tunnin juniin, joten pikajunien pysäyttäminen Ylöjärvelle ei oikein istu näihin suunnitelmiin. Junalippujen myynti ja osto sekä niiden leimaus ja tarkastus tuovat melkoiset haasteet tälle alle vartin junamatkalle. Olenkin edelleen sitä mieltä, että jos Ylöjärvellä haluaa junaan, niin lähin asema on Tampereen rautatieasema.

Kaavoitusehdotuksessa ja lähijunaseisakkeen rakentamisessa on ehkä unohtunut pieni mutta oleellinen asia: VR omistaa koko rautatiealueen, radat sekä asema-alueet, eikä kaupungilla ole niihin omistus- tai hallintaoikeutta. Tästä tulee eittämättä mieleen vanha klassinen kysymys lehden yleisönosastolta; ”Saako toisen maalle rakentaa, nimimerkillä Paalutinko turhaan.”

Siitä tulisikin varsin mielenkiintoinen prosessi, kun kaupunki alkaisi kaavoittaa VR:n rata-aluetta omiin tarkoituksiinsa. Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin täytyisi aloittaa neuvottelut VR:n kanssa junaliikenteen aloittamiseksi Ylöjärvelle.

Kalervo Karumo
Metsäkylä

Comments are closed.