Veropäivä oli ja meni. Vielä tässä lehdessä on listattuna muutamia ylöjärveläisittäin merkittäviä ansaintatietoja, mutta suurimmalta osalta koko keskustelu veroista ja tienesteistä painui unholaan jo viikko sitten.
Veropäivän uutisointi herättää aina keskustelua. Lukijoita nämä uutiset ja jutut kiinnostavat, mutta vain pienen hetken. Tämän näemme kävijäpiikistä, joka YU:n nettisivuille ja sovellukseen veropäivänä syntyy.
Vaikka aihe siis kiinnostaa, pohdimme tämänkin veropäivän jälkeen, jatkammeko verotietojen yksityiskohtaista uutisointia myös jatkossa. Pohdinta johtuu siitä, että julkiset verotiedot sisältävät vain noin kolmanneksen maksetuista veroista. Tiedoista myös puuttuu valtaosa suurituloisimpien tuloista.
Kuten veroasiantuntija Lauri Finér ansiokkaasti Veropolitiikka-blogissaan kertoo, julkisissa verotiedoissa näkyvät tuloverot kohdistuvat luonteensa vuoksi pääosin suurituloisiin. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalivakuutusmaksut ja kulutusverot puuttuvat julkisista verotiedoista kokonaan ja nämä verot puolestaan kohdistuvat suhteellisesti enemmän pieni- ja keskituloisiin.
Julkisista verotiedoista voisi siis saada sen kuvan, että veroja maksavat lähinnä suurituloiset, vaikka tosiasiassa myös pienituloiset maksavat tuloihinsa suhteutettuna paljon veroja.
Lauri Finérin mukaan julkisista verotiedoista saa maksettujen verojen ohella puutteellisen kuvan myös ihmisten tuloista. Esimerkiksi valtaosa osingoista kertyy osakeyhtiöille, rahastoille ja muille yhteisöille, joille ne ovat lain mukaan pääosin verovapaata tuloa.
Toki verotietojen julkistaminen ja niistä uutisointi lisää avoimuutta ja kuten tiedetään, läpinäkyvyys lisää ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia. Verotietojen läpinäkyvyys myös hillitsee harmaata taloutta ja ylläpitää luottamusta yhteiskunnan eri ihmisryhmien välillä.
