Viime maanantaina poisnukkunut runoilija, suomentaja ja modernin suomalaisen lastenkirjallisuuden uranuurtaja, akateemikko Kirsi Kunnas oli tärkeä kulttuurivaikuttaja niin kansallisesti kuin myös entisessä kotikaupungissaan Ylöjärvellä.
Kunnas ja hänen puolisonsa Jaakko Syrjä asuivat Ylöjärvellä 1960–80-luvuilla remontoituaan Takamaan vanhan koulun kodikseen. Ylöjärvellä Kunnas muistetaan kirjallisen tuotantonsa lisäksi erityisesti kulttuurimaiseman puolestapuhujana, joka otti kantaa silloisen Ylöjärven kunnan muuttuvaan maisemaan. Hänelle oli tärkeää säilyttää Ylöjärven omaleimaisuus. Arkkitehtuuri ja vanhojen rakennusten suojelu olivat hänelle sydämen asioita. Kunnas oli ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1972 perustetussa Pirkanmaan perinnepoliittisessa yhdistyksessä, joka myötävaikutti muun muassa Tampereen kauppahallin virastotalon säilymiseen. Ylöjärvellä Kunnas puhui erityisesti Räikän talon puolesta. Räikän Fröökynäksi hänet valittiin vuonna 1985.
Kulttuurin ja luonnon ystävä
Urho Riihikoski oli Kunnaksen ja Syrjän pitkäaikainen ystävä. Hän ja vaimonsa Helinä tutustuivat pariskuntaan 1970-luvun alussa yhteisten intressien myötä.
-Tiesin heidät merkittäviksi kulttuuripersooniksi. Rohkeasti ajoin heitä tapaamaan Takamaalle. Tapasin tavallisen perheen, jonka pojat olivat omien lapsiemme luokka- ja koulutovereita. Meistä tuli heti ystäviä, joilla oli samat arvot ja koimme ylöjärveläisen kotiseutuhengen meille yhteiseksi, Riihikoski kertoo.
Hän muistelee edesmennyttä ystäväänsä lämmöllä ja kuvailee tätä valloittavaksi persoonaksi. Riihikoski kertoo, että Kunnas oli hänelle kasvattaja, joka opetti ymmärtämään luontoa ja kulttuuria. Luovuus ja sen kehittäminen olivat Kunnakselle tärkeitä arvoja. 1970- ja -80-luvuilla Kunnas ja Syrjä poikkesivat Riihikoskilla usein kylässä ja puheenaiheena oli usein runous.
– Vähitellen minulle kerääntyivät kaikki hänen runoteoksensa usein joulun edellä tuotuina ja hänen nimikirjoituksellaan vahvistettuna.
Kunnakselle ympäristökulttuuri ja luonto olivat tärkeitä arvoja. Riihikoski kertoo, että ystävykset kauhistuivat kuullessaan vuonna 1972, että Ylöjärven kunta oli purkamassa vuonna 1825 rakennettua Räikän taloa ja muita kirkonkylän vanhoja rakennuksia.
– Olin jonkinlainen organisaattori, ja Kirsin ja Jaakon kanssa keräsimme 1972 yhteen niin sanotun vapaan kansalaisryhmän ylöjärveläisistä kulttuurivaikuttajista taistelemaan sanan miekalla kirkonkylämme historian, maiseman ja luonnon puolesta. Koko tuon ryhmän älyllinen ja kulttuurinen voima syntyi Kirsi Kunnaksen ajatuksista.
– Saimme Räikän ja muut vanhat rakennukset säilytettyä 1991 vasta korkeimman hallinto-oikeuden velvoitettua Ylöjärven kaupungin säilyttämään Räikän päärakennuksen.
Ylöjärveläisyyden ytimessä
Riihikoski näyttää otteita Ylöjärvi-Seuran julkaisemasta Ylöjärven kasvot: yhteys vanhaan – utopia uuteen -kirjasta, jonka tuotoilla Räikän talo maalattiin vuonna 1993. Kunnas kirjoitti muun muassa:
”Ylöjärveläisillä on tarve liittyä asuinkaupunkiimme menneisyyden avulla, jonka hän tunnistaa keskuksessa, kirkon ympäristössä, sen rakennuksissa, vanhoissa taloryhmissä, kouluissa, puistoissa ja luonnossa. Kysymme, näyttääkö se ylöjärveläiseltä vai Tampereen esikaupungilta.”
Kunnas oli alkuunpaneva voima monessa hakkeessa, kuten Räikän maalaustalkoissa 1990-luvun alussa ja kirjaston suunnittelussa nykyiselle paikalleen. Kulttuuritalon aikaansaamiseksi kirjaston viereen alettiin toimia jo 1990-luvulla. Riihikoski aikoo jatkaa vuosikymmeniä sitten ystävänsä kanssa aloittamaansa ponnistelua ylöjärveläisen kulttuuriympäristön puolesta, ja toivoo, että Prisman sijasta Leijapuistoa komistaa kaupunkilaiset yhteen kokoava kulttuuritalo.
– Leijapuisto ja monitoimi-kulttuuritalo tulisi omistaa Kirsi Kunnaksen, suuren ylöjärveläisen runoilijan työn jatkajaksi, Riihikoski sanoo painokkaasti.
Haastattelun lopuksi Riihikoski siteeraa mielirunoaan, joka on julkaistu Kunnaksen teoksessa Kaunis hallayö (1983):
Annetaan rakkauden uivan pohjalaatan
kellua
kompassiruusun uida
unien maljassa
virrataan energiaa lämpöä
unohdetaan termostaatit säteillään
sähköä
hiukset lentäen
…
-Toivon, että ihmiset oppisivat säteilemään sähköä ja ymmärtämään toisiaan, Riihikoski sanoo pitkäaikaista ystäväänsä muistaen.
Kirsi Kunnas
14.12.1924–8.11.2021
Taiteen akateemikko
ensimmäinen runoteos Villiomenapuu (1947)
viimeinen teos Tiitiäisen metsä (2020)
kirjoitti runokokoelmia, satuja, loruja, aapisia ja lukukirjoja
Palkintoja mm. Pro Finlandia -mitali (1973), Arvid Lydecken -palkinto (1973), Lastenkulttuurin valtionpalkinto (1996), kahdesti Topelius-palkinto sekä neljä kertaa Valtion kirjallisuuspalkinto
