Oletko koskaan vaatteita ostaessasi miettinyt, mitä kaikkea niille on tehty ennen kuin ne ovat päätyneet käsiisi? Uskon, että et.
Me ihmiset heitämme ihan liikaa vaatteita pois ja ostamme vain lisää. Suomessa heitetään vuodessa pois jopa 100 miljoona kiloa tekstiiliä, joista suurin osa menee poltettavaksi. Tämä on valtava määrä vaatteita, joille voisi antaa vielä toisen elämän.
Vaateteollisuus kuluttaa hälyttävästi ilmastoamme. Tuotteita tehdessä käytetään suuria määriä vettä ja kemikaalit lasketaan huolettomasti vesistöihin, jolloin ne saastuvat.
Moni, kuten minäkin, on varmasti kiinnittänyt huomionsa pesulapuissa lukeviin valmistusmaihin, joista suurin osa on kehitysmaita. Näistä maista lähtee jatkuvalla vauhdilla suuria määriä vaatteita suoraan kauppoihin linjastomaiseen tahtiin.
On muistettava, että jokaisen vaatteen on tehnyt ihan oikea ihminen. Nämä ihmiset työskentelevät kyseenalaisissa olosuhteissa ja heidän palkkansa ovat mitättömät tekemäänsä työhön verrattuna.
Vaatteiden avulla voi kuitenkin ilmaista sisäistä itseään. Nykypäivänä vaatteiden ostoon ja ulkonäköön varsinkin nuorilla vaikuttaa paljon sosiaalinen media ja siellä muodostuvat trendit. Ihmiset ostavat halpoja vaatteita, joiden kestävyys ei kanna pitkälle. Mutta kalliskaan vaate ei aina kerro sen laadusta.
On epäreilua ja huolestuttavaa, että maailmalla on vedenpuutetta ja me hyvinvointivaltioissa kulutamme sitä teollisuuteen huoletta.
Meidän pitää alkaa parantamaan tottumuksiamme! Kaikista paras tapa kulutuksen vähentämiseksi olisi miettiä vaatteen tarpeellisuutta. Ostanko kaupasta löytämäni paidan siksi, että se on halpa vai siksi, että tarvitsen sitä oikeasti enkä jätä vain muutaman käyttökerran jälkeen vaatekaappiin lojumaan?
Vaatteiden ostoa kannattaisi suosia second hand kaupoista, joista voi tehdä yllättäviäkin löytöjä. Myös itse tekeminen ja tuunaaminen herättävät vanhat vaatteet henkiin.
Pinja Nieminen
Ylöjärven Yhtenäiskoulu, 8D
