Hammashoitaja Marja-Liis Peebo vetää valistavia pesukouluja nelosluokkalaisille, jotta lasten hammasongelmat saataisiin kuriin: "Törmään jatkuvasti tapauksiin, joissa suunterveyttä on laiminlyöty kunnolla" - Ihmiset ja ilmiöt

Ylöjärven kaupungilla ennaltaehkäisevän suunterveyden parissa työskentelevä hammashoitaja Marja-Liis Peebo on tehnyt nyt kuukauden ajan koulukierroksia, joissa hän valistaa nelosluokkalaisia hammashoidon tärkeydestä. Hänen mielestään hammaspesukoulut saisi ottaa mukaan koulujen opetussuunnitelmaan.

Oppitunnin lopuksi on vuorossa pesukoulu. Marja-Liis Peebo opastaa oikeaoppisen pesutyylin ja kertoo, että hampaat tulisi pestä aamuin illoin fluorihammastahnalla kahden minuutin ajan. Hän tutustuttaa lapset myös lankaimen käyttöön. – Esittelen lankainta tutustumismielessä, koska monet aikuisetkaan eivät hoida hammasvälejään. Esimerkiksi karieksen hallinnan käypähoitosuosituksessa lankainta suositellaan käytettäväksi vasta yläkoulu-ikäisestä alkaen.

Tänään Marja-Liis Peebo on saapunut jälleen Veittijärven koululle, jossa hän vetää oppitunnin nelosluokkaisille hampaiden oikeaoppisesta hoidosta. Ensin vuorossa on luento, jonka aikana hän antaa tietopläjäyksen muun muassa ksylitolista, happohyökkäyksestä, fluorista, hammaslangasta, vedestä, limsasta, reikiintymisestä ja ientulehduksesta ja hyvistä pesukäytännöistä. Lopuksi koko luokka pääsee pesemään hampaansa yhdessä pesuexpertin johdolla.

Ennen oppilaiden saapumista Peebo ehtii kuitenkin kertoa muutamia havaintojaan, joita on tehnyt viikoittaisilla valistuskierroksillaan. Osa havainnoista huolettaa häntä.

– Viime kerralla kysyin oppilailta, että kenen hammaspesussa oma äiti tai iskä joskus auttaa. 20 lapsesta 4 nosti kätensä. Tämän ikäiset alkavat olemaan jo omatoimisia aamu- ja iltatoimissaan, minkä vuoksi moni pesee hampaansa itsekseen ilman vanhemman valvontaa. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi, että vanhempi olisi välillä harjaustilanteessa läsnä ja tarkastaisi harjaustuloksen, Peebo huomauttaa ja lisää, että yhdessä harjailu myös lähentää lasta ja vanhempaa.

Nelosluokkalaiset pääsivät lopuksi harjoittelemaan oikeaoppista hammaspesua. Peebo kertoo, että hyvällä hammaspesulla myös alkavat reiät voidaan pysäyttää. – Kotihoitoa tehostetaan, eli hampaat pestään paremmin ja otetaan ksylitolia ruokailun jälkeen.

Vanhempien jaksaminen näkyy lapsen suussa

Ylöjärven terveyskeskuksen ennaltaehkäisevässä suunterveydessä lasten lisääntyneet hammasongelmat on huomattu. Peebo sanoo, että hän on nähnyt Ylöjärvellä vuoden mittaisella työkokemuksellaan monenlaisia lasten suita, joista osa on ollut todella ikävässä kunnossa.

– Työssäni törmään jatkuvasti sellaisiin tapauksiin, joissa suunterveyttä on laiminlyöty kunnolla. On ollut sellaisia suita, joiden yläkaaressa ei ole ollut ainuttakaan tervettä hammasta, vaan jokaisessa on ollut reikä.

Mikä reikiintymisen sitten aiheuttaa?

– Näillä alakouluikäisillä yksi selkeä syy on napostelu. Heillä alkaa olla omaa rahaa, jolla he hakevat kaupasta naposteltavaa, useimmiten jotakin sokeria. 12-vuotiaat ovat vielä hampaiden vaihduntaiässä, mikä tarkoittaa, että suu on altis reikiintymiselle. Kun tähän otetaan vielä puutteellinen hammaspesu, niin kierre on valmis.

Peebo sanoo, että lasten suut heijastelevat yleensä koko perheen hyvinvointia. Hän korostaa, että vastuu suunterveydestä on kannettava kotona, vaikka peruskoulussa hammastarkastukset tehdäänkin kaikille 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille.

– Olen huomannut, että vanhemmilla on voimavarahaasteita ja lasten terveydenhoitoa ulkoistetaan kouluun ja päiväkotiin. Lapsen suunterveys on kuitenkin vanhemman vastuulla ja tähän velvoittaa ihan lakikin. Monelle vanhemmalle tuntuu tulevan yllätyksenä se, että lapsen hampaita tulee pestä yhtä lailla aamuin illoin.

Hyvä hampaidenhoito on varmin tapa ehkäistä reikiintyminen. Hampaiden paikkausta ei tulisi silti pelätä eikä hoitoon menemistä lykätä. Peebo korostaa, että hammaslääkäristä kannattaa jutella lasten kanssa positiiviseen sävyyn. – Olen havainnut työssäni, että moni vanhempi sanoo lapselleen, että ”ei hätää, ei porata” ja ”ei tarvitse pelätä”. Se on mielestäni kummallista ja se kannattaa lopettaa. Sen sijaan vanhemmat voivat kotona kertoa, että on mukavaa, kun on ihmisiä, jotka osaavat kurkata suuhun ja kertoa mitä sinne kuuluu.

Peebo on nähnyt työssään monenlaisia lasten purukalustoja. Joukossa on ollut myös tapauksia, jossa ylähampaista yksikään ei ole ollut terve, vaan jokaisessa on ollut reikä. – Mikäli hampaiden hoitoa laiminlyödään, voi tuloksena olla sellainen suu.

”Tavat periytyvät, eivät hampaat”

Siksi Peebo on ottanut henkilökohtaiseksi missiokseen aktivoida sekä ylöjärveläiset lapset että heidän vanhempansa, jotta suut saataisiin pidettyä kunnossa nyt ja tulevaisuudessa – lapsena opittuja toimintamalleja kun on vaikeampaa lähteä muokkaamaan enää aikuisiällä.

– Tavat periytyvät, hampaat eivät. Siksi yritänkin vastaanotolla pehmeästi ravistella vanhempia, että ”ethän sinä omaakaan suutasi jätä hoitamatta”. Kerron myös, että hoitamattomat hampaat heijastuvat usein myös kehittyvän lapsen itsetuntoon. Kyllä moni vanhempi on sitten herännyt tähän.

– Olen myös pannut merkille, että monia äitejä on helpottanut vertaistuen antaminen. Vaikka olen hammashoitaja ja työskennellyt myös päiväkodissa, niin yhtä taistelua se hammaspesu on ollut joskus omienkin lasteni kanssa.

Peebo toivoo hartaasti, että myös koulukierroksia ja pesukouluja jatkettaisiin Ylöjärvellä, sillä vastaanotto on ollut suorastaan loistava.

– Tämä on todella hyvä keino lisätä tätä tietoutta ja kannustaa lapsia huolehtimaan hampaistaan. Koululaiset ovat olleet tosi innoissaan ja kyselleet paljon. Mielestäni hammaspesukoulut voisi sisällyttää ihan opetussuunnitelmaan.

Peebo sanoo hoitavansa ihmisten hampaita rakkaudesta lajiin ja kehaisee, että Ylöjärvellä hampaiden hoito on sujuvaa.

– Melestäni koko Ylöjärven kaupungin suunhoito on palvelualtis ja ajattelee väestön terveyttä ja hyvinvointia tehdessään tätä hoitotyötä.