Selailin tässä yhtenä päivänä vanhaa kansankoulun aikaista kaunokirjoitusvihkoani. Siinä oli vielä jäljellä muovinen päällys, joskin smuovissa oli muutamassa kohtaa jo repeytymä. Siihen aikaan, kun itse kävin koulua, kirjat ja vihkot päällystettiin muovilla, en tiedä kuinka on laita tänä päivänä.
Joillakin vihkoni sivuilla oikealla alareunassa oli jopa hymypojan tai jäniksen kuva. Tämä lienee tarkoittanut, että kaunokirjoitukseni jälki oli hyvää. Kaunokirjoitusvihkossa oli siniset apuviivat, joiden väliseen tilaan kirjoitettiin kaunolla nuo koukeroiset kirjaimet. Kaunokirjoitus ei ole enää opetusaine kouluissa. Valitettavasti. Vuonna 2016 koulunsa aloittaneet ekaluokkalaiset olivat ensimmäisiä, joiden ei tarvinnut opetella kaunokirjoitusta. Harmi, ettei lapsille opeteta enää perinteistä kaunokirjoitusta, sillä samalla kehittyisivät myös visuaaliset taidot.
Olen itse kirjoittanut tikkukirjaimilla jo vuosikaudet. Kotona kirjoitan käsin hyvin vähän, tietokoneen näppäimistö on korvannut kynällä kirjoittamisen. Kirjoitan vain kauppalapun tai jonkin muistilapun jääkaapin oveen. Kokeilinjoku päivä sitten kaunokirjoitusta, mutta eihän siitä enää mitään tullut. Kukaan ei saanut käsialastani selvää, en oikein itsekään.
Työkaverini sanoi, että hän ei enää edes osaa kirjoittaa käsin: ”Jos yritän, jää kirjaimia välistä ja välimerkkejäkin pois. Mutta mitäpä tuolla väliä, ei nykyään tarvi missään käsin kirjoittaa. Kunhan osaa vain sitten vetää allekirjoituksensa tarvittaessa.”
Monet eivät osaa kirjoittaa edes omaa allekirjoitusta, koska kaunokirjoitusta ei enää tarvita. Allekirjoitus on tekstausta. Kaunokirjoittamista pitäisi varmaan alkaa opettaa uudelleen kouluissa.
Kirjeiden kirjoittaminen ja lähettäminen on lähes muinaishistoriaa. Joulukortteja lähetetään vielä jonkin verran. Niissäkin on hyvän joulun toivotukset jo valmiina, ei tarvi kuin oma nimi alle laittaa.
Kirjoittaminen ja hyvä kaunokirjoitustaitokin olisivat tärkeitä taitoja elämässä, mutta yhä useampi tuntuu ajattelevan kirjoittamisen olevan tylsää tai turhaa. Kirjoittamisen sijaan monia nuoriakin kiinnostaa älypuhelimet, pelit, elokuvat ja sosiaalinen media. Sosiaalisessa mediassa toki kirjoitetaan, mutta usein siellä kirjoitettu teksti on lyhyttä, yksinkertaista eikä kieliopista juuri välitetä. Siellä oikeat sanat korvataan usein lyhenteillä tai hymiöillä. Tällainen kirjoitustapa ei kehitä kenenkään kirjoitustaitoa.
Käsiala on harjoitettava taito siinä missä muutkin taidot. Toisaalta, mitäs se Albert Einstein sanoikaan: ”Jos käsialasi on suttaista, aivosi toimii nopeammin kuin kätesi”.
