Vastineena Timo Halttulan kirjoitukseen haluan tuoda esiin 16 ratikan Ylöjärvelle tuottamaa haittaa:
1. Raitiotie on todella osoitus siitä, että liikenne pysyy paikallaan vuosikymmeniä. Se tarkoittaa, että se palvelee vain niitä asukkaita, jotka pysyvät ratikan vaikutusalueella vuosikymmeniä. Siihen uhratut varat ovat valitettavasti poissa muun liikenteen määrärahoista.
2. Ratikka todella näyttää ohjaavan maankäyttöä ainakin Tampereella siten, että ratikkareitillä rakennetaan tiheään ja korkealle. Miten se sopii puutarhakaupunkimme Ylöjärven yleisilmeeseen?
3. Ratikka todella tuottaa maapohjan arvonnousua sen omistajalle. Maan arvonnousu tarkoittaa myös asumiskustannusten nousua, mikä ei liene kenenkään etu ainakaan Ylöjärvellä. Tuleva paikallisjuna tuottaa myös maan arvonnousua ilman sadan miljoonan satsauksia.
4. Raitiotien täsmällisyys on jo nähty Tampereella. Pieninkin häiriö on aiheuttanut koko linjaston pysähtymisen. Talvisia kokemuksia odotetaan mielenkiinnolla.
5. Raitiotie ei ole joutuisa. Sen keskinopeus on 15 kilometriä tunnissa. Se tarkoittaa puolen tunnin matka-aikaa Ylöjärveltä Tampereelle, ja muualle sillä ei pääsekään. Junayhteys vie 10–15 miuuttia Ylöjärveltä Tampereen rautatieasemalle. Liityntäparkkeja ei ole Tampereellakaan, joten miten niitä rakennettaisiin arvokkaaseen ratikkaympäristöön Ylöjärvellä. Sähköbussia saamme odottaa vielä kauan liittymäliikenteeseen Kurusta ja Viljakkalasta.
6. Ratikka kytkee Ylöjärven ainoastaan ratikan maksumieheksi.
7. Ratikka todella näyttää pakottavan tiiviiseen kaupunkirakentamiseen. Tämäkö on puutarhakaupunkimme tavoite? Kyllä tiiviissä kaupunkiympäristössä varmasti kulttuurit kohtaavat, se on jo nähty Ruotsissa ja joka puolella maailmaa lieveilmiöinä, jopa naapurissa Tampereella. Näissä ympäristöissä ainakin kapakoiden tuottavuus paranee, kun asukkailta katoaa yhteys luontoon.
8. Ylöjärvi kasvaa ilman ratikkaakin. Muutimme yli 30 vuotta sitten Tampereen Tammelasta Ylöjärvelle, jotta lapsillamme olisi terve kasvuympäristö, emmekä ole katuneet. Ylöjärvellä on maata perheasunnoille, eikä teollisuus muuta kalliin ratikan lähialueelle.
9. Raitiotie on paljon kalliimpi vaihtoehto kuin paikallisjuna. Junat ja paikallisjunat kulkevat sähköllä juuri samaa reittiä kuin ratikkakin, ja junayhteys toimii Ylöjärveltä molempiin suuntiin. Kun nyt Finnair näyttää lopettavan Tampereen lennot, on tuskin järkevämpää tapaa matkustaa vaikka ulkomaan lomalle matkalaukkujen kanssa, kuin hypätä Pohjanmaan junaan Ylöjärvellä ja mennä Pasilaan ja siitä paikallisjunalla Vantaan lentokentälle. Lappiinkin pääsee silloin suoraan kotikaupungista käymättä Tampereella. Lempääläläiset (ja siinä sivussa akaalaiset) lienevät tosi tyytyväisiä omaan asemaansa Suomen vilkkaimmalla rataosuudella.
10. Ratikan reitille Ylöjärvelle ei ilman 30-kerroksisia rakennuksia saada sopimaan tuhansia asukkaita. Ja miksi pitäisi, kun meillä on runsaasti aluetta rakentaa viihtyisää asuinympäristöä.
11. Olen lukenut Aamulehdestä, että ratikassa on jo tapahtunut lukuisia matkustajavahinkoja. Paikallisjunassa on kulku tasaisempaa, eivätkä risteykset, liikennevalot tai muu liikenne ole haittaamassa.
12. Raitiotie maksaa todella hirmuisesti! Olen ollut rakentamassa Keijärven ylitystä Pohjanmaan radalla yli 50 vuotta sitten. Miten maan arvonnousulla voidaan maksaa ratikan rakennuskustannukset? Peritäänkö maanomistajilta erityinen korvaus, kun ratikka rakennetaan? Eiköhän kaiken maksa joko asunnon ostaja tai kunnallisveron maksaja. Voisiko joku ratikan puuhaajista kertoa, miten paljon veronmaksaja maksaa joka matkasta? Lipputuloilla ei makseta kuin pieni osuus kokonaiskustannuksista.
13. Raitiotie ei helpota seudun liikennejärjestelmää. Se auttaa vain nuoria, terveitä, lapsettomia ja autottomia ratikkareitin varrella asuvia, joilla ei ole asiaa reitin ulkopuolelle. Meitä tähän joukkoon kuulumattomia maksumiehiä on paljon, jopa valtaisa enemmistö.
14. Ratikalla ei ole vaikutusta ikä- ja yritysrakenteeseen, korkeintaan vahingollinen vaikutus. Veropohjaa joudutaan laajentamaan väkivaltaisesti ratikan kustannusten maksamiseksi.
15. Raitiotien rakentaminen työllistää vuosia eri tekijöitä, jotka valitettavasti enimmäkseen asuvat muualla, eli tulevat Ylöjärven ulkopuolelta. Tällä työ- ja rahapanoksella voitaisiin tehdä merkittävästi tärkeämpää infraa Ylöjärvellä paikallisten yrittäjien voimin.
16. Viimeinen väite on täysin käsittämätön. ”Raitiotien rakentamisen yhteydessä saadaan synergiahyötyjä kun samalla uudistetaan muuta yhdyskuntatekniikkaa: tieverkkoa, ramppeja, kevyenliikenteenväyliä, kaukolämpö-, vesi-, viemäri-, tele- ja sähköverkostoja.” Kai näitä teitä ja verkostoja voidaan uudistaa ilman ratikkaakin. Ratikkaan hukatulla rahalla tehtäisiin paljon hyvää kunnallistekniikkaa, ja loput säästöt voisi satsata vaikka terveyden- ja vanhustenhoitoon.
Lopuksi: Ylöjärvelle tulee jo rautatie. Pelkällä ratikan suunnittelurahalla tehtäisiin Ylöjärven asemalle seisake ja pysäköintipaikka. Liikenneratkaisu ei voi olla poliittinen päätös. Sen on oltava pragmaattinen eli käytännön ja järjen sanelema ratkaisu.
Jukka Rajala
Siivikkala
Kommentointi on suljettu.