Monille tuttu koiranputki kasvaa varsin yleisenä lähes koko maassa. Sen sijaan koiranputken sukulainen väinönputki on jo harvinaisempi.
Väinönputki kukkii heinä-elokuussa. Kasvi on muihin putkiin verrattuna jämäkkä ja varsi saattaa olla ranteen paksuinen. Väinänputken alalaji meriputki kasvaa eteläisessä Suomessa. Meriputkikaan ei ole kovin yleinen ja sitä tavataan Pohjanlahden ja
Suomenlahden rannikolla.
Väinönputki on tuttu kasvi monille Aasian valtioiden asukkaille. Keski-Eurooppaan sen uskotaan tulleen Norjasta. Väinönputki on levinnyt niin munkkien kuin viikinkienkin mukana eteläisiin maihin, missä se tunnetaan yhä mainiona yrtti ja rohdoskasvina. Myös väinönputken muita alalajeja on hyödynnetty runsaasti eri maissa.
Väinönputkea tiedetään viljellyn jo 1300-luvulla Keski-Euroopan puutarhoissa, muun muassa luostareissa. Väinönputkesta on mainintoja jo muinaisissa Islannin saagoissa. Huonoina aikoina sitä on käytetty hätäleivän jatkeena.
Väinönputken latinalainen nimi Angelica Archangelica viittaa enkeliin ja arkkienkeliin. Nimen vuoksi sitä on pidetty erityisessä asemassa kasvien joukossa, koska taivaalliset sanansaattajat ovat tuonneet sen maan kamaralle.
Suomessa väinönputken löytää parhaiten käsivarren Lapista tai Utsjoen seuduilta. Kasvi viihtyy kosteissa lehtomaisissa paikoissa kuten purojen ja lähteiden reunamilla.
Väinönputkea on käytetty monin tavoin hyödyksi, nykyisin muun muassa konditoriatuotteiden koristeena hillon muodossa.
Väinönputken varsia on hillottu sokerin kera. Myös muun muassa likööreissä ja karamelleissa sitä käytetään yhä mausteena.
Yhdysvalloissa kasvin juuria on käytetty muun muassa vieroittamaan nikotinistejä irti tupakasta. Myös ruttoa ja keripukkia on torjuttu väinönputkella, jossa on runsaasti c-vitamiinejä.
Väinönputkessa on hieman katkera jälkimaku ja se saattaa aiheuttaa myös iholla allergisia oireita. Väinönputki ei ole enää niin tärkeä lääkekasvi ja maustekasvi kuin se on joskus ollut. Silti nykyisinkin on Suomessa tehty lukuisia tutkimuksia siitä, kuinka kasvattaa lääkekasveja ja väinönputki on kuulunut näiden kasvien joukkoon. Muita kasveja on ollut muun muassa ruusujuuri.
Monet hyötykasvit ovat käyneet monissa maissa harvinaisiksi voimakkaan keräilyn vuoksi, joten niiden viljelystä olisi apua kasvien säilymiselle. Suomessakin luontaistuotteiden kauppa on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. On arvioitu että jo pelkästään Suomessa valmistetuissa luontaistuotteissa käytetään noin sataa erillaista kasvia.
Väinönputken pistävän hajun saa esiin kun hieroo kasvinosia sormien välissä yhteen. Monet eläimet vieroksuvatkin kasvia todennnäköisesti sen voimakkaan hajun vuoksi. Varsinkin lehmät ja lampaat jättävät kasvin rauhaan. Joillekin se taas on herkkua, kuten ritariperhosen toukille.
