Ylöjärven kaupungintalolla järjestettiin kutsunnat 30.9. ja 1.10. Paikalle saapui noin 250 tänä vuonna 18-vuotta täyttävää nuorta miestä, joista osa ulkopaikkakuntalaisia.
Koronatilanteen vuoksi kutsunnat oli jaettu kahdelle päivälle yhteensä neljään tapahtumaan. Tavallisesti kutsunnat järjestetään kahdelle isommalle ryhmälle kahtena eri päivänä.
Monelle varusmiespalvelukseen astuvalle päivä oli jännittävä, sillä kutsunnoissa selvisi palveluskelpoisuuden lisäksi tuleva palveluspaikka ja armeijan harmaisiin astumisen ajankohta. Ennakkoon nuoret miehet olivat jo käyneet lääkärintarkastuksessa.
– Täältä Ylöjärveltä pääosa menee Niinisaloon Porin prikaatiin. Pääsääntöisesti he menevät palvelukseen tammikuussa 2023. Osa menee nyt kesällä, kertoi Puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimiston asevelvollisuussektorin johtaja, majuri Henrik Ahvenainen. Hänen mukaansa vain murto-osa hakeutuu aseettomaan tai siviilipalvelukseen.
Kutsuntatilaisuuden aluksi Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Matti Heininen, Ylöjärven kaupungin talousjohtaja Juha Liinavuori sekä Ylöjärven seurakunnan pastori Juha-Pekka Haavisto evästivät tulevia varusmiehiä kohti tulevaa. Paikalla oli myös Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tekevän etsivän nuorisotyön nuorisotyöntekijöitä.
– He tarjoavat elämänhallinnan tukea ja vinkkejä nuorille, joilla on haasteita, Ahvenainen kertoi.
Millaisia terveisiä majuri Ahvenaisella on tuleville varusmiehille?
– Oma asenne ratkaisee. Aika monelle se (varusmiespalvelus) on varmaan sellainen kokemus, että siihen palailee vuosia myöhemmin. Kyllä ihmiset sitä pääsääntöisesti lämmöllä muistelee.
Uusia kavereita ja metsässä rämpimistä
Ylöjärveläinen Mikael Halonen tuli kutsuntoihin kesken lukion koeviikon.
– Aamulla kun heräsin, niin mietin, että tästä alkaa tämä varusmiespalvelus. Täällä sitten selveni, että menen palvelemaan Porin prikaatiin, hän kertoi palattuaan kutsuntalautakunnan luota. Niinisalossa odottaa jalkaväki, mutta Halonen harkitsee hakeutumista lentäjäksi Satakunnan lennostoon. Hänellä on keväällä edessään loput ylioppilaskirjoitukset ja palvelus alkaa heinäkuussa.
– Lähden varautuneena aikaisiin herätyksiin ja pitkiin marsseihin, mutta ihan innolla, hän totesi ja toivotti tsemppiä muille tuleville varusmiehille.
Konsta Aalto pääsee toivomaansa varuskuntaan eli Satakunnan lennostoon Pirkkalaan.
– Velipuoli on siellä alikersanttina ja olen kuullut siitä aika paljon viime aikoina. Hän pääsee nyt jouluna pois, ja minä lähden sinne tammikuussa 2023.
Millaisin odotuksin ylöjärveläinen lähtee armeijaan?
– Varmasti tapaa paljon uusia tuttavuuksia. Varmasti paljon metsässä rämpimistä ja suojaushommia, Aalto kertoi.
Hyvä fyysinen kunto on tärkeä
Ylöjärveläinen alikersantti Roope Sihvo oli avustamassa kutsunnoissa. Hän suorittaa varusmiespalvelustaan Satakunnan lennostossa ja toimii ryhmänjohtajana ensimmäisessä suojausjoukkueessa. Sihvon palvelusaika päättyy joulukuussa.
– Johtajakoulutuksen kävin Tikkakoskella ja palasin kesällä Pirkkalaan.
Johtajakoulutus toi miehelle itsevarmuutta, ihmisten johtamistaitoja sekä uusia kavereita.
– Olen joutunut pitämään paljon koulutuksia joukon edessä. Esiintymistaitoa olen oppinut.
Sihvon mukaan hyvä fyysinen kunto edesauttaa varusmiespalveluksen suorittamisessa.
– Kannattaa käydä vähintään kävelylenkeillä ennen armeijaa, koska siellä tulee alkuun paljon kävelyä ja seisomista, hän opasti.
– Meidän hommissa ollaan paljon metsässä: juostaan, ryömitään ja kontataan. Siinä kun on pitkän aikaa vähän huonommilla unilla ja huonommalla safkalla, niin alkaa näkyä fyysisen kunnon ja pääkopan tärkeys.
Ensimmäisenä yönä koiranunta
Sihvo vinkkaa tulevia varusmiehiä lähtemään armeijaan avoimin mielin, luomaan heti alkuun hyviä ihmissuhteita tupakavereiden kanssa sekä löytämään itsestään taistelijan.
– Kannattaa tehdä hommat kunnolla. Se on vain itseltä pois, jos lusmuilee.
Hyviä vinkkejä kannattaa kysellä myös armeijan käyneiltä kavereilta ja perheenjäseniltä.
– Varauduin itse aika hyvin ja olin avoimin mielin.
– Ensimmäinen aamu jää kaikille mieliin, hän totesi ja kertoi nukkuneensa ensimmäisen armeijayön koiranunta. Kun kellot alkoivat piristä aamulla kello 5.30, olikin jo kiire siirtyä tupakavereiden kanssa hampaiden pesuun, sieltä takaisin tupaan ja aamiaiselle.
– Siinä ei hirveästi kerkiä miettiä. Sitä mennään vaan tuvan mukana. Varsinkin alokasviikolla päivät ovat pitkiä ja kaikki on uutta, mutta aika menee nopeasti.
