Viisaus on eräänlainen tapa toimia – ajattelun, kokemuksen ja siitä syntyvän ymmärryksen tulos.
Se on toimintamalli, joka johtaa oikeudenmukaiseen, kestävään, pitkäikäiseen ja laadukkaaseen ”hyvään elämään”. Sen moraali eli tapa suorittaa valinnat siten että etiikka toteutuu, on oikea.
Viisaus ottaa huomioon kuinka kaikki tuo keräämämme tieto, kokemukset ja tunteet koodautuvat oikeaksi ymmärrykseksi, reaalimaailman rakennetta ja toimintaa vastaavaksi ajatteluksi ja toiminnaksi. Reaalimaailman ilmiöiden moninaisuus ja dynaamisuus vaatii jatkuvaa havainnointia ja toimintaohjeiden tarkistusta (oppia ikä kaikki).
Viisauden pohjana on mahdollisimman todenmukaisen tiedon ja toimintamallien omaksuminen ja ymmärtäminen, niiden tarkastelu ja kyseenalaistaminen ja muuttaminen tarvittaessa. Mikäli malli on virheellinen, ei kyseessä ole myöskään viisaus.
Viisauden on oltava myös dynaaminen prosessi, se ei voi jähmettyä paikalleen. Salomonia on sanottu kautta aikojen viisaimmaksi, hän totesi: ”Voi turhuuksien turhuutta, kaikki on turhaa”.
Riippuen filosofiasta, analyysin tulos voisi olla nytkin sama.
Ajattelun laatu, voimmeko luottaa ajatteluumme? Hyvästä ajattelun laadusta syntyy oikeata toimintaa – viisautta. Ajattelun on oltava laadukasta, perustuttava oikein ymmärrettyyn oikeaan tietoon ja dataan. Nyt se ei vaikuta kovin laadukkaalta, koska siitä näyttää olevan oikea ymmärrys ja viisaus kadoksissa. Tuhoamme ympäristöämme, ahneutemme vain lisääntyy. Kilpailu kukoistaa. Markkinavoimat mellastavat.
Mitä sitten on ajattelun laatu? Mitä sen tulee sisältää?
Siihen tulisi sisältyä:
– riittävän paljon oikeaa ja monipuolista tietoa oikein ymmärrettynä.
– käsitys ajatusmekanismin toiminnasta ja logiikasta, oli se sitten suoraa tai sumeaa.
– oikeita, kestäviä arvoja koskevaa käsitystä, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, luonnon kunnioittamista.
– eettinen, hyvän elämän ohjeisto, ja moraali sen toteuttamiseksi.
– käsitys itsekkyyden ja ahneuden vahingollisuudesta.
Käyttäkäämme ajatteluamme oikein.
Edelläolevasta voi vetää johtopäätöksiä oikeasta, laadukkaasta ymmärtämisestä ja viisaasta ajattelusta. Murheellista on vain todeta, että nykymaailma ei aina toimi noiden ihanteiden mukaisesti. Joka suunnasta tuleva laaduton informaatio ja vaikutteet suggeroituvat aivoihimme, hämäävät, aiheuttaen lopuksi toimintamallin, kritiikittömän asioiden omaksumisen, johon ajattelumme lukkiutuu.
Ajatukset, nuo kummat oliot, asettuvat asumaan aivoihin ja kun ne ovat pesänsä sinne tehneet, ne puolustavat ”reviiriään” ponnekkaasti. Uskonnot, valtiot, poliittiset liikkeet, eturyhmät ja muut ismit perustavat toimintansa itsekkyyteen, omaan etuun. katsovat vain oman ajattelunsa olevan oikeaa. Muut ovat väärässä, niitä vastaan on taisteltava ja ne on jopa tuhottava. Hyvän ja pahan välinen taistelu jatkuu….
Ajattelun, mielen ja tietoisuuden ymmärtämisessä riittää tutkittavaa!
Reino Rehn
Kirjallisuusviitteitä:
Edward de Bono: Minä olen oikeassa, sinä väärässä. Lateraalinen ajattelu ym.
Descartes: Metodi ja sen esitys.
Ilkka Niiniluoto: Informaatio, tieto ja yhteiskunta.
Heinämaa, Tuomi: Ajatuksia synnyttävät koneet.
Hayakawa: Ajattelun ja toiminnan kieli.
Ludwig Wittgenstein: Tractatus logico-philosophicus.
Daniel E. Dennett: Consciousness Explaned / Tietoisuuden selitys.
Steven Weinberg: Deams of a Final Theory / Unelmia viimeisestä teoriasta
Fritjof Capra: Fysiikka ja tao
