Ylöjärven Puu Oy:n toimitusjohtaja Jukka Välimaa ei voinut mitenkään aavistaa vuoden 2020 keväällä, millaisiksi puutavarakaupan suhdanteet kääntyisivät vauhdilla, joka hakee vertaistaan.
– Kun korona jyrähti päälle viime vuoden maalis-huhtikuussa, pelkäsin alalle tulevia paniikkiseuraamuksia ja ajattelin, että kohta varmaan joudutaan sulkemaan portteja.
Ei siinä niin käynyt, vaan täsmälleen päinvastoin. Ihmisillä oli yhtäkkiä aikaa ruveta rakentamaan, remontoimaan tai sisustamaan, ja hehän rupesivat!
– Kun huuma ja kiima alkoi, mikään ei riittänyt. Viime vuoden toukokuussa myyntimme kaksinkertaistui, ja henkilökuntamme joutui lujille.
– Tavaraa meillä kuitenkin riitti, sillä yli 30-vuotisen toimintamme aikana olemme luoneet pitkiä toimittajasuhteita, Välimaa muistelee.
Jotkin materiaalit kuitenkin vietiin käsistä. Erityisesti lehtikuusi ja painekyllästetty lauta loppuivat, kun mökkeilijät rupesivat uusimaan laitureitaan ja terassejaan. Myös sisustajat heräsivät.
Puolitoista vuotta sitten oletettiin yleisesti koronan tulevan ja menevän, mutta edelleen se on keskuudessamme. Myös puutavarakauppa käy yhä vilkkaana, vaikka hurjin vauhti onkin tasoittunut tänä kesänä.
– Nyt on eniten puutetta vanerista ja lepästä sekä lämpökäsitellystä haavasta. Leppä ja haapa tulee Baltiasta sen takia, että Suomesta lehtipuusahat puuttuvat.
Kiivain hintanousu taittumassa
Ylöjärven Puun liikevaihto oli viime vuonna 4,4 miljoonaa euroa, ja Välimaa arvioi sen nousevan kuluvalla tilikaudella viiden miljoonan tienoille.
– Eipä kai kukaan osannut varautua siihen, millainen vuodesta 2021 tulisi, Jukka Välimaa myöntää.
Samalla on käynyt niin, että puutavaran hinnat ovat nousseet vauhdilla, joka hakee vertaistaan 1950-luvun Korean sodan vuosista.
– Muun muassa sahatavaran ja kestopuun hinta on vuodessa kaksinkertaistunut. Joissakin tuotteissa, kuten OSB- eli ”Amerikan” vanerissa nousu on ollut kolminkertaista.
Kuten muidenkin rakennusmateriaalien, esimerkiksi metallien, maailmanmarkkinahinnoittelu perustuu spekulaatioihin mutta myös yksittäisiä toteutuneita asioita sen takaa löytyy.
– Kun Joe Biden alkoi USA:ssa jakaa tuhannen dollarin seteleitä, sahatavaran hinta pamahti siellä 5–6-kertaiseksi. Kanadassa puolestaan oli suuria metsätuhoja.
Kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä puutavaran hinnoille lähitulevaisuudessa tapahtuu. Välimaa luonnehtii tilannetta kissa ja hiiri -leikiksi.
Firmojen olisi osattava aavistaa, milloin varastoja voi täydentää mahdollisimman pienellä riskillä.
– Kuluttaja-asiakkaille hinnan kipupiste on jo saavutettu. Lokakuusta eteenpäin lankkutavaran ja painekyllästetyn puun hinnat todennäköisesti lähtevät maltilliseen laskuun.
– Sen sijaan en usko jalostettujen materiaalien halpenevan merkittävästi. Niitä käytetään joka tapauksessa paljon. Asiakkaat ovat tietoisia hinnoista, koska media pitää asiaa paljon esillä, Välimaa pohtii.
Pidemmällä aikavälillä maailmanmarkkinahintoihin vaikuttanevat seikat, joita on mahdoton tarkasti ennakoida: kansainväliset konfliktit ja luonnonmullistukset sekä niiden aiheuttamat ihmisten massamuutot.
Ilmastoystävällinen materiaali
Miksi ihmiset juuri nyt ovat innostuneet rakentamaan puusta? Jukka Välimaan mukaan yleinen tietoisuus ilmastoasioista on yksi todennäköinen selitys:
– Puusta rakentamisesta ei tule lainkaan samanlaisia hiilidioksidipäästöjä kuin varsinkin sementin valmistuksesta.
Välimaa allekirjoittaa teorian joukkopsykologiankin merkityksestä. Sosiaalisen median aikana tieto siitä, että joku tykkää remontoida, leviää kulovalkean tavoin.
– Puurakenteiden remontointiin ei välttämättä tarvita ammattilaisia eikä erikoiskoneita, kuten kivitalon kunnostukseen, jos muutakin tehdään kuin maalataan.
– Puusta varmasti henkii sitä jotakin, joka muista materiaaleista puuttuu, ja ovathan ihmiset Suomessa kauan sitten jo asuneet hirsimökeissä.
Joskus buumi tulee myös yllättävältä taholta, kuten on käynyt Kiinassa:
– Sinne menisi kuulemma kuusilautaa enemmän kuin pystytään toimittamaan. Kiinalaiset tekevät siitä esimerkiksi lastensänkyjä, ja niitähän menee 1,3 miljardin ihmisen kansalle aika paljon, Välimaa kertoo.
Vaikka hurjin nikkarointi-into laantuukin, rakentaminen ei koskaan lopu. Jotta puurakennukset säilyttäisivät arvonsa, niitä pitää hoitaa.
Myös kerrostaloja saatetaan tehdä nykyistä enemmän puuelementeistä. Ylöjärven Puun kaltaisten yritysten liikevaihdosta kuitenkin ylivoimaisesti suurimman osan tekevät urakoitsijat ja pienrakentajat.
