Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan Suomen ilmasto muuttuu nykyistä lämpimämmäksi, sateisemmaksi ja pilvisemmäksi. Odotettavissa on lisäksi sään ääriolosuhteiden yleistyminen. Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies, diplomi-insinööri Jani Kemppaisen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen uuden rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten korjaamiseen ja remontoimiseen. Hän pitää myönteisenä toimeliaisuutta, jolla maamme eri tahot ovat tarttuneet ongelmiin ja haasteisiin. Maija ja Matti Meikäläinenkin saavat helposti täsmällistä tietoa aiheesta.
Tämän kesän pitkä hellejakso ja elokuiset rankkasateet ovat saaneet tavallisetkin kansalaiset kiinnostumaan rakennusten kestävyydestä ja kohtalosta muuttuvassa ilmastossa. Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies, diplomi-insinööri Jani Kemppainen kiittelee suuren yleisön havahtumista ja valpastumista tässä jokaista koskettavassa asiassa.
Kemppainen iloitsee, etteivät mieltä askarruttavien kysymysten parissa painiskelevat kansalaiset jää vastauksitta. Hänen mukaansa tietoa saa useilta eri rakennetun ympäristön toimialan järjestöltä. Erityisen kiitoksen saa Ilmatieteen laitos, joka tuottaa monille tahoille arvokasta dataa ilmaston muutoksen tiimoilta.
– Isossa kuvassa myönteistä on, että Suomessa ilmaston muutokseen herättiin jo vuosikymmen sitten. Valveilla oleminen on johtanut siihen, että maassamme on tehty ja tehdään koko ajan tutkimuksia ja selvityksiä lämpenevän, sateisemman sekä pilvisemmän ilmaston heittämistä haasteista ja synnyttämistä ongelmista olemassa olevalle rakennuskannalle ja rakennettaville kohteille. Konkreettisena esimerkkinä on energialaskennan testivuoden päivittäminen.
Kemppainen nostaa esille kaksi isoa asiaa, jotka koskettavat rakentamista merkittävästi. Ne liittyvät lämpimiin talviin ja kuumiin kesiin.
– Kun maassamme oli napakat ja kuivat pakkastalvet, rakentaminen sujui ongelmitta. Nykyään talviaika on tavallisesti sateisuuden johdosta kosteaa ja lämpötilat plussan puolella. Tällaisissa olosuhteissa rakenteet eivät pääse kuivamaan. Rakentamisessa on löydettävä keinot, joilla kosteuskuormat ratkaistaan, Kemppainen tarkentaa.
– Toinen merkittävä tekijä on kuumat kesät. Ensimmäisen kerran ilmiö saatiin tuta vuonna 2018, ja nyt jälleen tänä suvena. Monet ihmiset ovat joutuneet kärvistelemään pätseiltä tuntuvissa asunnoissa.
Kosteus pois rakenteista
Ammattirakentajat muistelevat kaiholla kylmiä talvia, sillä ne olivat rakentamisen kannalta parasta mahdollista aikaa.
– Napakat pakkaset edistivät esimerkiksi rakenteiden kuivumista. Nykyään ongelmana ovat edestakaisin kelaavat olosuhteet, joissa sulaminen ja jäätyminen vuorottelevat. Kosteudesta muodostuu todellinen haaste, Jani Kemppainen kertoo.
Etenkin rakennusten ulkovaipparakenteet ovat alttiina rankalle kosteusrasitukselle.
– Tärkeintä on pitää kosteus pois rakenteista mahdollisimman hyvin, ja toisaalta edistää rakenteiden nopeaa kuivumista, Kemppainen tarkentaa.
Suomi on jaettu neljään säärasitusvyöhykkeeseen. Ne ovat rannikko, Etelä-Suomi, sisämaa ja Pohjois-Suomi. Kemppaisen mukaan rakentamisessa on otettava huomioon erityisesti paikalliset sääolot.
Toiseksi: on valittava oikeat rakenneratkaisut. Mallinnukset ovat tässä tärkeä tuki rakentajalle.
Kolmantena kärkenä ovat uuden rakentamisen ja vanhan korjaamisen yksityiskohdat, kuten tuulettuminen, kuivuminen ja sadevedeltä suojaus.
Ikkunat avainasemassa
Onpa sitten kysymyksessä omakoti-, rivi- tai kerrostalo, Jani Kemppainen neuvoo kiinnittämään huomiota ikkunoihin. Hänen mukaansa vanhoissa rakennuksissa ajankohtaisiksi tulevat ikkunaremontit ovat suorastaan onnenpotku asumismukavuuden ja asukkaiden terveyden edistäjiä.
– Hellekesien ylilämmön tehokkaimpia torjujia ovat oikeanlaiset ikkunat. Ikkunoiden vaihtaminen on varsin helppo ja energiatehokas ratkaisu, Kemppainen muistuttaa.
Ikkunaremonteissa on syytä olla erityisen tarkkana ja valveilla, jotta uusien ikkunoiden g-arvo on paras mahdollinen. G-arvo on suhdeluku, joka kertoo, kuinka suuri osa ikkunan ulkopintaan tulleesta auringonsäteilystä tulee ikkunan läpi lämmittämään huonetilaa.
– Samassa yhteydessä on lisäksi muistettava huolehtia siitä, ettei kännyköiden kuuluvuus heikkene, Kemppainen opastaa.
Varjostavat puut ovat vanha kunnon maalaisjärkinen konsti estää asunnon ylilämpeneminen. Etenkin lehtevät puut tarjoavat tehokasta katvesuojaa.
– Suomalaiset ovat jostakin syystä vierastaneet puisia tai metallisia säleikköjä, jotka meille ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi Välimeren maissa Espanjassa, Italiassa sekä Kreikassa. Tällaiset ikkunoiden eteen käännettävät säleiköt ovat tehokkaita estämään lämmön pääsyyn sisätiloihin. Ne ovat myös hyviä, koska ne toimivat passiivisesti ilman energiaa, Kemppainen kertoo.
Kemppainen nostaa esille myös markiisit, jotka tarjoavat hyvin tehokkaan suojan lämpöä vastaan. Hänen mielestään Helsingin kaupungintalo on malliesimerkki kohteesta, jossa markiiseja hyödynnetään tuloksellisesti.
Kuljemme kohti koneellista jäähdytystä
Omakotitaloasujat ratkaisevat sisätilojen ylikuumenemisen kätevästi ilmalämpöpumpuilla, joiden suosio on ymmärrettävästi suuressa kasvussa.
Jani Kemppainen pitää merkittävänä askeleena Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, jonka mukaan kerrostaloasuja voi hankkia huoneistokohtaisen ilmalämpöpumpun asuinolojensa kohentamiseksi.
Kemppainen kannustaa kerrostalo-osakeyhtiöissä huoneistoja omistavia ja niissä asuvia henkilöitä nostamaan kissan pöydälle ja ratkaisemaan ylilämpöongelman yhteisvoimin taloyhtiökohtaisesti.
– Vuokralla asujat ovat oma lukunsa. Hehän voivat jo nykyisen lainsäädännön turvin, asumisterveysasetuksen nojalla, vaatia vapaaehtoisesti huoneiston omistajaa laittamaan terveyteen vaikuttavan vian tai puutteen kuntoon. Toinen reitti on edistää asiaa kunnan terveysviranomaisten avulla.
Tulevaisuuden näkymä on Kemppaiselle kirkas: koneellinen jäähdytys tulee ennemmin tai myöhemmin valtaamaan alaa ja ratkaisemaan ylilämpenemisen murheet.
– Koneellista jäähdytystä on jo jonkin verran uusissa kerrostaloissa, mutta siitä tulee ajan myötä yleinen käytäntö.
Ennusteet toteutuivat odotettua aiemmin
Jani Kemppainen kiittelee Ilmatieteen laitoksen laatimia tutkimuksia ja skenaarioita ilmastonmuutoksen etenemisestä.
– Ennusteet ovat vain toteutuneet odotettua aiemmin, Kemppainen huokaa.
– Tosiasia on, että lämpötila nousee joka tapauksessa pari seuraavaa vuosikymmentä. Sen jälkeen muutoksen suunnan määrää päästökehitys.
MATTI PULKKINEN
