Uudenlaisen kunnan rakentaminen on käynnistynyt, tulevaisuuteen suuntaavilla kunnilla vakava huoli rahan riittävyydestä

24.08.2021 10:18

Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto arvelee, ettei sote-uudistus näy juurikaan orivesiläisten arjessa. Tampereen kaupunki on järjestänyt isäntäkuntana Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuodesta 2013 lähtien. Malli toimii hyvin. (Kuva: Juha Jäntti)
Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto arvelee, ettei sote-uudistus näy juurikaan orivesiläisten arjessa. Tampereen kaupunki on järjestänyt isäntäkuntana Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuodesta 2013 lähtien. Malli toimii hyvin. (Kuva: Juha Jäntti)

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen synnyttämä kuntien uudenlainen tulevaisuus haastaa kesäkuussa valitut kunnallisvaltuutetut ja virkamiehet. Esimerkiksi Akaa, Lempäälä, Orivesi, Pälkäne sekä Ylöjärvi aikovat rakentaa vahvat yhteistyösuhteet Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Kunnissa alkaa myös kiivas strategiatyö. Kuntajohtajilla on yksi yhteinen huoli, joka liittyy niiden rahojen riittävyyteen tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on karahtanut ikävästi karille surullisen monta kertaa maassamme. Tästä johtuen pirkanmaalaiskunnatkin odottivat kaikessa rauhassa, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistus saa eduskunnan siunauksen. Historiallinen uudistus hyvinvointialueineen sai lopullisen sinettinsä heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Lomakauden jälkeen kunnat ovat aktivoituneet uudenlaisen roolinsa suhteen. Kunnallisvaltuutetut kokoontuvat tulevaisuusseminaareihin jokaisessa kunnassa.

Vajaan 9 000 asukkaan Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto on hyvin levollinen edessä olevan uudistuksen ja myllerryksen suhteen. Tyyneyteen on syynä se, että Tampereen kaupunki on vastannut jo vuodesta 2013 lähtien isäntäkuntana Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

– Näin ollen meillä Orivedellä tämänkertainen muutos on paljon pienempi kuin esimerkiksi sellaisissa kunnissa, jotka ovat itse hoitaneet sote-palvelutuotantonsa., Kuusisto vertailee.

Kuusiston mukaan orivesiläiset ovat hyvin tyytyväisiä nykyisiin sote-palveluihinsa. Hänen mielestään isäntäkuntamalli on toiminut hyvin. Orivesiläisillä on laadukkaat, monipuoliset ja oikea-aikaiset palvelut.

– Luotamme siihen, että tilanteemme ei muutu juurikaan sen jälkeen, kun palvelut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueen harteilla, Kuusisto uskoo.

Kuusiston mukaan Oriveden kaupunginvaltuusto tarttuu tuota pikaa uuden strategian laadintaan. Kaupunginjohtaja on vakuuttunut, että Orivedellä on realistiset mahdollisuudet menestyä elinvoimaisena kaupunkina. Voimavarana on Tampereen läheisyys, toimiva raideliikenne ja koko ajan parannettava Valtatie 9.

– Orivesi on mukana Kuntaliiton USO-verkostoprojektissa, joka on poliittisen ja ammatillisen johdon yhteinen vertaisoppimisverkosto, kokemus- ja tutkimustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija. USO on edelläkävijäverkosto, joka elää ajan hermolla ja pyrkii olemaan askeleen edellä. Odotamme tältä hankkeelta konkreettisia eväitä Oriveden tulevaisuuden rakentamiseen, Kuusisto sanoo.

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan katseet ovat tiiviisti kuntatalouden haasteissa. Hän haluaa selvyyttä siihen, miten kuntien rahat riittävät. (Kuva: Akaan kaupunki)
Kaupunginjohtaja Antti Peltolan katseet ovat tiiviisti kuntatalouden haasteissa. Hän haluaa selvyyttä siihen, miten kuntien rahat riittävät. (Kuva: Akaan kaupunki)

Ennakoitavuus kohenee

Liki 16 500 asukkaan Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola odottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyminen kunnilta valtiolle, hyvinvointialueille parantaa merkittävästi kunnan talouden ennakointia. Nykymuotoiset kunnat ovat olleet väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa kovin arvaamattomiksi muodostuvien sote-menojen suhteen jatkuvassa jännityksessä.

Peltola odottaa kuntajohtajakollegoidensa tavoin realistista vastausta siihen, miten valtiovalta ratkaisee kestävällä tavalla kuntien talouspohjat. Hänen mukaansa kunnille jää varsin paljon merkittäviä tehtäviä ja uusiakin on luvassa, vaikka suurin eli sote siirtyykin niiltä nyt pois.

– Ratkaisevaa on se, että valtio huolehtii kuntien riittävistä voimavaroista myös siinä tilanteessa, että uusien hyvinvointialueiden resurssitarve on arvioitua suurempi, Peltola kiteyttää.

Peltola odottaa, etteivät akaalaiset ainakaan ensivaiheessa käytännön arjessa tunnista juurikaan vaihdosta, jossa sote-palvelut siirtyvät Akaalta Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

Peltolan mukaan Akaassa tarkastellaan sen kaupunkistrategiaa uuden kunnan näkökulmasta korostaen muun muassa jäljelle jääviä tehtäviä, kuten kulttuuri- ja sivistyspalveluita sekä kaupungin elinvoiman vahvistamista ja elinkeinopolitiikkaa.

Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen kertoo, että kasvukaupungissa on tartuttu laajalla rintamalla uudenlaisen Ylöjärven rakentamiseen. Pohdinnassa on esimerkiksi Koulutuskeskus Valon laajentaminen. (Kuva: Rami Marjamäki)
Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen kertoo, että kasvukaupungissa on käynnistetty uudenlaisen kunnan rakentaminen laajalla rintamalla. Esillä on muun muassa Koulutuskeskus Valon laajentaminen. (Kuva: Rami Marjamäki)

Osastot ja vastuualueet toimeen

Runsaan 33 400 asukkaan Ylöjärvellä uudenlaisen kunnan valmisteleminen alkaa laajalla rintamalla. Kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen sanoo, että kaupunginjohtajan lisäksi uusi kehitysjohtaja Sari Soini yhdessä muun johtoryhmän kanssa koordinoi valmistautumista tulevaan moodiin.

Ylöjärven perusturvaosastoa johtava terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti on varapuheenjohtajana mukana Pirkanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen ICMT-jaostossa (ICMT-sopimus sisältää operatiivisten palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kokonaispalveluna, niihin liittyvän henkilöstön sekä toimittajasopimukset). Piiparinen pitää tätä tärkeänä linkkinä Ylöjärven kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen välillä. Seudun kuntajohtajat käsittelevät myös aktiivisesti uudistusta kuntajohtajakokouksissa.

Piiparisen mukaan hallinto- ja talousosasto, sivistysosasto sekä tekniikka- ja ympäristöosasto eri vastuualueineen ovat avainasemassa Ylöjärven tulevaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Ylöjärvellä painopiste keskittyy aikaisempaa enemmän kaupungin elinvoiman vahvistamiseen. Tässä näkymässä maankäytön suunnittelulla ja toteutuksella, elinkeinopolitiikalla ja kunnallisella elinkeinoyhtiöllä on keskeinen asema. Sivistystoimi on tärkeässä osassa vetovoimamme ja yrityskenttämme vinkkeleistä. Yksi koulutukseen liittyvä tutkittava asia on Koulutuskeskus Valon mahdollinen laajennus ja sen mahdollistama koulutustarjonnan laajentaminen Ylöjärvellä, Piiparinen tarkentaa.

Piiparinen toivottaa työllisyyspalvelut tervetulleiksi kunnille, etenkin Ylöjärvelle. Kaupunki on niittänyt kiitosta valtakunnallisesti edistyksellisistä työllisyyspalveluista, joiden kehitys- ja toteutusvastuu on ollut työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäellä.

– Kaupunginhallituksella ja kaupunginvaltuustolla on jo syksyllä seminaareja, joissa luottamushenkilöt reivaavat Ylöjärven tavoitteita ja tahtotilaa kaupunkistrategian päivittämisen osalta, Piiparinen sanoo.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö korostaa, että kuntalaisilla on kova tiedontarve Pirkanmaan hyvinvointialueesta ja tulevista sote-palveluista. (Kuva: Katariina Rannaste)
Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö korostaa, että kuntalaisilla on kova tiedontarve Pirkanmaan hyvinvointialueesta ja tulevista sote-palveluista. (Kuva: Katariina Rannaste)

”Edessä on työläs vaihe”

Vajaan 24 000 asukkaan Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö sanoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeisen mammuttimaisen Pirkanmaan hyvinvointialueen realiteetit alkavat konkretisoitua.

– Lempäälä on tarjonnut sote-palvelut kiitetyn matalalla kynnyksellä. Lisäksi kuntalaiset ovat antaneet myönteistä palautetta ketteryydestä. Nyt seuraamme, ovatko palvelut uuden toimijan hoteissa hitaampia ja kauempana, Rämö herättelee.

– Me täällä Lempäälässä olemme vielä Tampereen kehyksessä, joten asiat voivat toimia hyvin. Jaan huoleni maakunnan reuna-alueiden sote-palveluiden tulevaisuudesta, Rämö toteaa.

Rämön mukaan hyvinvointialueen onnistumisen ratkaisevana asiana on hyvin ja oikea-aikaisesti hoidettu viestintä.

– Käsillä on täysin uudenlainen toimija, joten tietoa kaivataan ja paljon, Rämö napauttaa.

Lempäälän kunnan johtoryhmä on paiskinut töitä tammikuusta lähtien uudenlaisen Lempäälän hyväksi. Rämön mukaan uusi kaupunginvaltuusto tarttuu pikapuoliin strategian tekoon. Suunnitelmien on määrä olla valmiina tämän vuoden loppuun mennessä.

Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka kiittelee kuntalaisten aktiivisuutta uudenlaisen kunnan luomisessa. Kunnan kyselyyn vastasi runsaat 500 pälkäneläistä. (Kuva: Jani Oksanen)
Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka kiittelee kuntalaisten aktiivisuutta uudenlaisen kunnan luomisessa. Kunnan kyselyyn vastasi runsaat 500 pälkäneläistä. (Kuva: Jani Oksanen)

Pälkäneläiset yllättivät aktiivisuudellaan

Vajaan 6 500 asukkaan Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka muistuttaa, että Kangasalan kaupunki järjestää pälkäneläisten perusterveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueella.

– Odotan, ettei sote-uudistus ja hyvinvointialue näy juurikaan pälkäneläisten palveluiden arjessa, Pikka ennustaa.

Pikan mukaan Pälkänekin tarttuu tuota pikaa uuden kuntastrategian työstämiseen. Kunnanjohtajan mielestä Pälkäneen ykköshaasteena on asukasluvun kasvattaminen. Tavoitteen saavuttamista hän pitää realistisena Pälkäneen laadukkaiden palvelujen ja monipuolisen tonttitarjonnan ansiosta.

Pälkäneen toteutti juuri kuntalaiskyselyn, selvittääkseen, mitä paikkakuntalaiset kunnan tulevaisuudesta ajattelevat.

Pikka kiittelee pälkäneläisten suurta osallistumisaktiivisuutta.

– Saimme peräti 504 vastausta, joka ylitti kaikki odotuksemme ja toiveemme. Määrä on todella huikea, kunnanjohtaja kehuu.

– Ja mikä parasta kuntalaiset lähettivät lisäksi runsaat 70 arkkia itse kirjoittamaansa tulevaisuuspohdintaa. Siinäkin on paljon käyttökelpoista materiaalia, Pikka riemuitsee.

MATTI PULKKINEN