Suomessa on tuhansia ja taas tuhansia tarinoita ja ihmiskohtaloita. Ne kertovat siitä kuinka alkoholi vei mennessään. On myös tuhansittain tarinoita siitä, miten alkoholin kurimuksesta on selvitty. Näitä tarinoita saamme lukea lehdistä lähes päivittäin.
Alkoholiin liittyviä kirjoja on hyllymetreittäin kirjastoissa, divareissa ja kirjakaupoissa, netin valtavasta tarjonnasta puhumattakaan. Tietoa alkoholin haitoista ja siihen riippuvaiseksi jäämisestä olisi hurjasti, mutta kuten laulussa sanotaan: ”Minä tarvitsin vuodet nuo, oli nähtävä kaikki tuo”.
Alkoholin ja muiden päihteiden haittavaikutukset kuormittavat paitsi käyttäjää itseään myös hänen lähiympäristöään ja yhteiskuntaa. Siihen nähden, miten paljon Suomessa juodaan, alkoholiin liittyy yhä vaikenemista ja häpeää. Ja kotoa, kun puuttuvat ne juomisen kulttuuriset rajat. Ei ole valomerkkiä eikä viimeistä bussia.
Alkoholin käytöllä pyritään usein siihen, että käyttäytyminen muuttuisi ulospäinsuuntautuneemmaksi, eivätkä uudet sosiaaliset tilanteet aiheuttaisi liikaa jännittyneisyyttä. Voimme itse vaikuttaa omiin valintoihimme, mutta emme muiden ihmisten valintoihin. Toisen alkoholin käyttöön ei ole helppoa tai edes aina mahdollista puuttua. Yksittäisten ihmisten alkoholinkulutusta on ulkopuolisen vaikea arvioida.
Kerran viikossa pari tölkkiä saunaolutta ei varmasti ole suuri ongelma. Ongelmaksi alkoholi muuttuu tietysti, kun sitä nauttaa usein, kauan ja paljon. Silloin pitäisi pystyä lopettamaan.
Ei kaikista tule laulajia, huippu-urheilijoita eikä alkoholin suurkuluttajia. Alkoholismiin sairastuminen on pitkä ja monimutkainen prosessi – niin monien, monien eri tekijöiden summa. Juomisessa on paljon samaa kuin pitkänmatkan juoksussa, moni sammuu tai keskeyttää matkan.
Minkälaisia nuo ihmiset sitten olisivat ilman alkoholiongelmaansa, sillä johonkin tarpeeseen alkoholia runsaasti käytetään. Miten he olisivat selvinneet ilman alkoholia ja mitä olisi tullut tilalle? Ihminen tekee usein sitä, mikä on hänelle mielekkäintä.
Julkisuuden henkilöt ja monet muut kertovat innoissaan, kuinka ovat selättäneet tavalla tai toisella alkoholin ja uusi raitis elämä on ihmeellinen. Hyvä niin. Varmasti se sitä onkin niiden monien krapulahuuruisten aamujen jälkeen. Ilman pitkäaikaista ja runsasta juomista tämä elämänmuutos ei olisi ollut siis mitenkään mahdollista. Jotenkin paradoksaalistahan se on, että vasta ongelmajuomisen lopettaminen mahdollistaa aivan uuden ja upean elämän.
Viivan alle on sitä ennen äänyt ainakin pari avioeroa, yhteishuoltajuus ja usein menetetty, exän kanssa yhdessä rakennettu, omakotitalo.
